Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ärsyttää kaverini, joka kuvittelee lapsensa olevan fiksumpi kun puhuu kolmea kieltä

Vierailija
13.10.2011 |

hänen lapsi, 6v.tyttö puhuu kolmea kieltä, suomea, englantia ja arabiaa ja kaverini luulee, että lapsensa on jotenkin tavanomaista älykkäämpi ja lahjakkaampi. Tottakai lapsi puhuu koska ne kielet on heillä käytössä kotona!



Jos kotona puhutaa vain suomea niin sitten lapsi puhuu vain sitä, mutta jos kotona puhutaan vaikka ruotsia ja suomea niin lapsi puhuu niitä kieliä.

Ei sillä ole älyn kanssa mitään tekemistä

Kommentit (80)

Vierailija
61/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

joista voi olla kaiken lisäksi vaikea päästä myöhemmin eroon.

Luitkohan edes koko viestiäni? Kirjoitin tilanteesta, jossa VANHEMMAT puhuvat lapsille tai toisilleen kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä ja joilla kyseisen kielen taito on heikko.

Lapsi oppii kaikki väärät lauserakenteet yms.

Oletko siis sitä mieltä että jokaisen suomalaisen kannattaa alkaa puhua lapsilleen englantia? Jokaisen kaupan kassan ja autonkorjaajan, lapsihan vain sivistyy siinä, viis virheistä.

Virheitä virheitä virheitä voi voi voi voi kauhistus sentään!

Tämä on just tätä suomettumista parhaimmillaan. Aikoinaan oikein ammattilaiset kielsi ettei lasta saa opettaa lukemaan ennen koulua. En millään pystynyt estään lastani kun hän tavaili jo 4-vuotiaana. Anteeksi kamalasti!

Sitten tämä ensin Suomen kieli ensin se...sitten vasta muu kieli. Ensin tarvii oppia äidinkieli. Hei haloo minkä ikäisenä lapsi oppii äidinkielen tarpeeksi hyvin oppiakseen toisen kielen?? Väitän et lapsi oppii rinnakkain vaikka 3-eri kieltä kuten monet afrikkalaiset ovat oppineet vain kuuntelemalla näitä maanosansa kieliä. Onneksi nyt Suomessa ne joutuu oppimaan tämän kieliopin niin maan perusteellisesti et puhumaan oppiminen onkin sivuseikka.

On se nyt vaan kumma miten lapselleni on hurjasti hyötyä työelämässä kun pistin hänet vieraskieliseen kouluun. Nyt aikuisena kiittelee mua ja nauttii siitäkin et kolmas kieli oli jo aika helppo oppia koulussa!

Tässä teille oikein väärin oikein väärin jänkät!

Vierailija
62/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta sinä olet niin ilmiselvä provo, että en jaksa ruveta vastaamaan tämän enempää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi oppii luontaisesti helposti eri kieliä. Aikuisiällä kielten oppiminen on hankalampaa.

Ei voi verrata kahdessa erilaisessa ympäristössä kasvaneita lapsia.

Otetaan esimerkiksi kaksi lasta:

A) asuu vieraskielisessä ympäristössä, oppii siellä helposti toisen kielen äidinkielensä lisäksi koska kuulee sitä toista kieltä kaikkialla

B) asuu yksikielisessä ympäristössä, puhuu vain äidinkieltään

A:n oppima vieras kieli kertoo vain siitä, että hänelle on tarjoutunut mahdollisuus kielen oppimiseen. B:llä ei ole sitä ollut. Älykkyydestä ei voi päätellä vielä yhtään mitään.

Pidän useaa kieltä puhuvaa lähtökohtaisesti fiksumpana, koska moni aikuinen ei osaa kunnolla yhtäkään. Tulevaisuudessa arabiastakin on hyötyä. Ruotsissa asuessani haettiin usein kauppatieteen maistereita arabiankielen taidoilla varustettuina erilaisiin suuriin projekteihin ulkomaille.

Jos lapsi tosiaan olisi vähemmän älykäs niin kyllä ne kolme kieltä tökkisivät jo kotona.

Vierailija
64/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei oo ollenkaan pahasta! Kuka meistä suomalaisistakaan puhuu ns.täydellistä suomea, eihän brititkään puhu sitä englantia jota meille koulussa opetetaan. Suomessa ollaan turhankin tarkkoja kieliopista ja ai kauheaa, äännevirheistä!



Sitä paitsi, ne lapset jotka kuulevat englantia kotonaan, ovat myös siellä enkun tunneilla ihan yhtälailla kuin kaikki muutkin ja siellä oppivat sitten sitä kielioppia. Toisista tulee enemmän, toisista vähemmän taitavia.



Ja ap, onko se kaverisi sanonut, että lapsensa olisi erikoisen älykäs? Ehkä vain sanonut, että ihana kun puhuu monia kieliä ja hyötyy siitä tulevaisuudessa niin sinä kateuksissa kuvittelet kaverisi ylimieliseksi asiassa

Vierailija
65/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko vaikea ymmärtää että Suomessa asuessa muutaman tunnin viikossa englantia opiskellen ei opi kieltä yhtä hyvin kuin englanninkielisessä maassa asuessa, jossa englannin kieli tulee vastaan koko ajan?

----Tietenkin sitä englantia ei opi täällä samalla tavoin kuin maassa, jossa se englanti on maan valtakieli----

Miksei opi kun on koulutetut opet ja lapsi osaa jo äidinkielensä?? Siitähän tässä on kyse!:))

Periaatteessa tarkoitan et on ihan tyhmää kuvitella jos lapsi osaa Suomen kielen sit opiskelee tankero-englantia kuten Suomessa tapana että osaisi muka engl.kielen.

Vaikka osaa väsätä esseitä niin osaako todellakaan olla esim työssä Englannissa? Ei osaa kuin ehkä Donaldsilla jos sielläkään. Vuosia engl.töissä ollut maikka sanoi myös näin.

Mielestäni on paljon parempi oppia puhumaan sitä ilman esseitä. Äidinkielen maikka täällä on toista mieltä mutta kummasta hyötyy yhteiskunta enemmän? Suusta vai kynästä?

Vierailija
66/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

siis ne kaverit joilla samanlaista taustaa kuin mulla. Äiti on italialainen ja isä suomenruotsalainen. Mä puhun montaa kieltä, kielioppi voi joissain kielissä olla vähän hakusessa mutta muuten meille menee paremmin kuin monella muulla ns. taviksella joka on ihan suomalais-suomalainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

no joo, kyllä varmaan tekee. Hieno kieli, ja arvokas, sitäpä ei voikaan aikuisena niin vain oppia. Kirjoitusasu ja kaikki. Wau!

Vierailija
68/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

no joo, kyllä varmaan tekee. Hieno kieli, ja arvokas, sitäpä ei voikaan aikuisena niin vain oppia. Kirjoitusasu ja kaikki. Wau!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun itsekin olisin kaksi- tai kolmikielinen. Onhan se rikkaus.

Vierailija
70/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta jos täällä vedotaan siihen, että Ruotsiin muutti Suomesta jotenkin traumatisoitunutta porukkaa, niin tuskin nuo täällä nykyään arabiaa puhuvatkaan nyt välttämättä traumoitta ole tänne päässeet, kun valtaosa lienee pakolaisia tai muuten päähänpotkittuja.



Ja tietenkin on hyvä, että oppii kieliä edes puhumaan, mutta aika karua on se, että vanhempi omilla valinnoillaan aiheuttaa sen, että lapsella ei ole kielitaitoa korkeampaan koulutukseen tai edes käsitteelliseen ajatteluun...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapselle on pelkästään tyhmää.Siitä seuraa usein se et lapsen on todella vaikea koulussa enää oppia kieltä oikein kun vanhemmat vääntää kotona sitä ainoaa kieltä jolla pystyvät kommunikoimaan.Todennäköisesti AP,een kertomassa tapauksessa on kuvio jossa suomalaisella on puolison ummikko arabi eikä kumpikään osaa toisensa kieltä.

Lapsi pystyy ymmärtämään jopa kahdeksaa eri kieltä ilman et se vaatii erityislahjakkuutta.

Vierailija
72/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tarttuivat kun halusivat ensin opettaa sen yhden kielen lapselle ja vasta sitten muita kieliä. Kuulemma lapsen täytyy oppia ensin se yksi kieli kieliopillisesti oikein!



Ehkä olet niin nuori ettet edes tiedä tämän asian historiaa Suomessa! Ja ota huomioon näitä perheitä tässä maassa riittää, missä keskustellaan vaan siansaksaksi!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaan yhden kielen käsitteellisestä hallinnasta. Siitä että kielen osaa niin hyvin, että sillä pystyy käsitteelliseen ajatteluun.



Sotkette nyt asioita täysin...

Vierailija
74/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos kieltä osaa, osaahan sillä myös ajatella. Kaikki ajattelu on käsitteellistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

" Käsitteiden oppiminen alkaa symbolifunktion heräämisestä (n. 1,5-vuotiaana)



Käsitteet muodostavat hierarkioita: ylä- ja alakäsitteet, yksilö- ja yleiskäsitteet



Käsitteet jaetaan 1) konkreettisiin, joita ovat havaitsemalla todennettavat seikat, ja



2) abstraktisiin eli sellaisiin, joita ei voida suoraan havainnoida (määritellään muiden käsitteiden avulla)



Toinen jaottelu: 1) täsmälliset (esim. neliö), 2) liukuvat (punainen, tietokirja) käsitteet"



Ehkä käsitteellisen ajattelun heikkoudella tarkoitetaan sitä, että kaksikielisellä lapsella ei ehkä ole sanoja kaikille käsitteille kummallakin kielellä. On toki suuri määrä yksikielisiäkin ihmisiä, jotka eivät tunne paljonkaan käsitteitä.

Vierailija
76/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapsi siis puhuu suomea ja arabiaa, englantia ymmärtää. Kerran tein hänelle testin (kun äitinsä ei ollut paikalla) ja puhuin hänelle englantia, pyysin tuomaan vettä keittiöstä, lapsi toi. Kysyin kelloa ja lapsi vastasi suomeksi että ei osaa katsoa kelloa. Lapsi kyllä ymmärtää nämä kielet, mutta ei ole yhtään omaani älykkäämpi. Itse asiassa omani oppi kävelemään ja rupesi puhumaankin ennen kaverini lasta.



Kaverini mies puhuu myös ranskaa, mutta sitä eivät ole puhuneet lapselle. Onneksi, muuten sanois, että lapsi on neljä kielinen



AP

Vierailija
77/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä ne kielelliset vaikeudet tulevat yläasteella. Viimeistään.



Kun sitä kieltä pitäisi pystyä käyttämään ajattelun työkaluna, eikä siis ihan siinä arkipäivän jutustelussa.



Toki yksikielisilläkin on valtavia eroja, mutta kaksi- tai monikielisillä se riski vain kasvaa.



Minun siskoni mies on kanadanranskalainen, joka puhuu niin hyvää englantia, että minäkin luulin pitkään, että englanti on hänen äidinkielensä. Loppujen lopuksi se hänen englannin osaamisensa on todella pintaa - hänellä on hyvin suppea sanavarasto, joutuu pyytämään apua sellaisiin sanoihin, joita meilläkin on opetettu koulussa, eikä pysty kirjoittamaan mitään syvällisempää tai vaikeampaa englanniksi.



Silti menee ihan täydestä natiivina englanninkielisissä puhetilanteissa.



Ja tästä on kyse ruotsinsuomalaisillakin. He kokevat olevansa mykkiä suomeksi ja mykkiä ruotsiksi, vaikka kuinka ensivaikutelmaltaan osaisivat kumpaakin kieltä.





Vierailija
78/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä ihmeen kiksejä saat ns. ystäväsi dissaamisesta?



Milläs tavoin olet sen oman kakarasi älykkyyden testannut?

Vierailija
79/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä ne kielelliset vaikeudet tulevat yläasteella. Viimeistään.

Kun sitä kieltä pitäisi pystyä käyttämään ajattelun työkaluna, eikä siis ihan siinä arkipäivän jutustelussa.

Toki yksikielisilläkin on valtavia eroja, mutta kaksi- tai monikielisillä se riski vain kasvaa.

Minun siskoni mies on kanadanranskalainen, joka puhuu niin hyvää englantia, että minäkin luulin pitkään, että englanti on hänen äidinkielensä. Loppujen lopuksi se hänen englannin osaamisensa on todella pintaa - hänellä on hyvin suppea sanavarasto, joutuu pyytämään apua sellaisiin sanoihin, joita meilläkin on opetettu koulussa, eikä pysty kirjoittamaan mitään syvällisempää tai vaikeampaa englanniksi.

Silti menee ihan täydestä natiivina englanninkielisissä puhetilanteissa.

Ja tästä on kyse ruotsinsuomalaisillakin. He kokevat olevansa mykkiä suomeksi ja mykkiä ruotsiksi, vaikka kuinka ensivaikutelmaltaan osaisivat kumpaakin kieltä.

itse kaksikielinen ja kyllä ajattelen suomeksi. molempia kieliä puhun kuten äidinkieltä puhutaan, mutta suomen koen enemmän omaksi ja sillä ajattelen. oman kaksikielisyyteni olen kokenut vain rikkautena, mikään puolikielinen en ole, ilman mitään kieltä

Vierailija
80/80 |
14.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä minä ainakin mielelläni menisin natiivista millä hyvänsä kielellä, vaikka sanavarastoni ei valtava olisikaan.