Jouluahdistus :(
Tiedän että tästä pitäisi päästä jo eroon. Tiedän että se mitä toisella on, ei tässä asiassa ole meiltä pois.
Silti lähestyvä joulu saa ahdistuksen aina pahenemaan, kuristamaan kurkusta.
Syynä on joulun perhekeskeisyys.. keskustelut siitä kuka menee milloinkin ja mihinkin mummulaan ja mitä isovanhemmat antaa lapsille lahjaksi.
Meillä ei ole lapsilla isovanhempia, käytännössä siis. Isäni ja mieheni isä ovat molemmat kuolleet, äitini ja mieheni äiti ovat pahasti alkoholisoituneita. Meillä ei ole mitään kontaktia heihin, ollut vuosikausiin. Joulukortit olen yleensä heille laittanut, muistutukseksi siitä että olemme olemassa.
Minusta tuntuu sanomattoman pahalta, ettei meidän lapsillamme ole niitä kivoja mummuloita eikä mummulamuistoja lapsuudestaan. Se yksi sukupolvi on vain iso musta tyhjyys...
Kiitos.. toivon että joskus vielä pääsen tästä pahasta olosta eroon- ja toivon todella etten tartutua omaa pahaa oloani lapsilleni.
Kommentit (23)
suurimmalla osalla perheitä on joulustressi siitä, kenen luona tänä vuonna ja mitä miehen äiti nyt sanoo ja kuinka on pakko syödä joka paikassa ja juosta kilpaa kellon kanssa. Ja potea huonoa omaatuntoa, kun ei voi olla monessa paikassa yhtä aikaa. Kunpa saisi viettää joulua omassa kodissa!
Luotte omat jouluperinteet, nautitte omasta perheestänne ja siitä ettei tarvitse tanssia muiden pillin mukaan. Lapset eivät "tajua" sitä mikä puuttuu, jos te itse ette tee siitä numeroa. Järjestätte omannäköisenne joulun!
Tsemppiä.
Me ihmiset olemme siitä(kin) hassuja, että just se asia, joka puuttuu, nousee usein elämää suuremmaksi monesti. Kun ei ole töitä/opiskelupaikkaa/miestä/lasta tms., kuvittelee, että kun vaan se puuttuva juttu olisi, olisi kaikki hyvin ja täydellistä.
Ymmärrän, että omien vanhempien puuttuminen elämästä on tosi kipeä juttu ja lapsen puolesta surettaa, kun ei ole mummolaa, mutta kuten kolmonen kirjoitti, tehkää joulusta teille sopiva ja teille ihana. Nauttikaa toisistanne ja omista perinteistänne.
Joissain paikoissa on myös olemassa varamummoja, voisitko kysellä esim. neuvolassa, löytyykö paikkakunnaltanne sellaisia?
mutta ei ole ikinä ahdistanut. Omalla joukolla saa kivat perinteet aikaiseksi eikä tarvitse hössätä joka paikkaan.
Omassa lapsuudessani oli vain yksi isovanhempi, eli mummo ja asuin samassa talossa joten suku tuli aina meille. Oma stressinsä siinäkin....
tuttavamummoja tai naapureita teille jouluna. Tiedän, että voi kuulostaa hölmöltä, mutta harkitse asiaa.
Te voitte tehdä joulustanne teidännäköisen. Minä suosittelen joulukirkkoa ja muita seurakuntien joulutilaisuuksia. Niissä on ainakin yhteisöllisyyttä.
meille on syntynyt Vapahtaja, Jeesus Kristus. Sen sanoman välittäminen lapsille on mielestäni parasta, mitä lapsille voi jouluna tarjota.
ja minulla on lapsuudesta ihanat joulumuistot. Ei ne sukulaiset, mummot ym. sitä joulutunnelmaa tee vaan sinä ja lapset. Nauttikaa joulusta keskenänne, viettäkää rauhallinen joulu. Valmistelkaa joulua yhdessä, luo lapsille ihanat muistot.
Kaunista musiikkia, kynttilöitä, joulukoristeita, hyvää ruokaa, yhdessäoloa - noista saa jo todella ihanan joulutunnelman. Jouluna on aikaa pelata lautapelejä tuntikausia, katsella vaikka leffoja, syödä pitkän kaavan mukaan, mennä yhdessä ulkoilemaan. Koita päästä ahdituksen yli ja nauti joulusta.
Ja tosiaan kuten useampi taisi jo todeta: moni pystyy vain haaveilemaan joulusta oman perheen kesken.
joulua voi viettää keskitalven juhlana (kuten se alunperin onkin ollut), joulupukit ym eivät liity uskontoon ja tähdet ja enkelitkin ovat maallistuneet.
t. joulua viettävä ateistiperhe
mutta luin juuri jutun jostain mummu/vaaritoiminnasta. Oliskohan ollut MLL joka tällaista harrastaa. Tuo ei ehkä sitä jouluahdistusta helpota, mutta lapset saisivat ainakin jonkun mummu/vaari-ikäisen tutun ihmisen, jota muistella jälkeenpäin.
Tai sitten menet rohkeasti puhumaan jollekin naapurin yksinäiselle vanhukselle. Ilo olisi varmasti molemminpuolista, jos ne puuhastelisivat aina silloin tällöin jotain.
ap sinua siinä joulussa ahdistaa? Ensin sinun pitäisi käsitellä itsesi kanssa se tosiasia mitä sinun lapsilla ei ole: ukit ovat kuolleet ja mummot ovat pois elämästänne. Hyväksy tämä. Sen sijaan teillä on oma perhe. Nauttikaa toisistanne ja joulusta, tehkää se itsenne näköiseksi.
Sinä et voi korvata isovanhempia eikä tarvitsekaan, keskity olemaan hyvä äiti. Sen takia hoida ensin ahdistuksesi pois. Käsittele omat tunteesi, muuten et siihen kykene.
mua taas ahdistaa, kun on pakko "kutsua" anoppi meille jouluksi, vaikka mieluummin olisin ihan oman ydinperheen kesken...
ettemme kutsu ketään emmenkä mene minnekään. Olemme siis perheen kesken. Tänä vuonna on taas tuo ihana, odotettu joulu-perhejoulumme jolloin luomme ihan omia ihania perinteitä koko perheen kesken. Suosittelen lämpimästi nauttimaan siitä ihanuudesta mitä teillä on:)
Mulla ei ole ollut "ikinä" isovanhempia, ollaan vietetty kaikki joulut ydinperheen kanssa. Ja lämpimiä muistoja niistä on vaikka kuinka! Ja kerran äiti meinasi kutsua "tuttavamummon" meille jouluksi, mutta me lapset kieltäydyttiin, kun haluttiin olla vain perheen kesken!
Mutta ikävä juttu silti, ettei äiteihin ole kontaktia. Toisaalta, jos ovat kovin alkoholisoituneita, niin kuinka paljon haluaisit heidän olevan lapsiisi yhteydessä/tulevan jouluksi kylään, kun ei tiedä, mitä se tuo tullessaan?
Meillä on mummot ja ukit, mutta ketään ei tavata jouluna. On ihanaa olla vaan omalla perheellä :)
yksi kuollut, yksi niin sairas ettei häntä voi kutsua kylään eikä hänen luokseen oikein edes mennä, yksi pahasti alkoholisoitunut ja yhdellä oma elämä tärkeämpi kuin lapsenlapset. Ja tällaisia tai vastaavia perheitä on paljon! Lapsi peilaa vanhempiensa käytöstä eli heille asia ei ole elämää suurempi ongelma jos ette siitä sellaista tee. Nyt hymyä huuleen ja omaa ihanaa joulua suunnittelemaan.
kotan kovasti olla tartuttamatta omaa oloani lapsiini. siksi purankin pahan oloni tänne :) mutta niinhän se taitaa olla, että ikinä ei ole hyvin (viitaen ekaan vastaukseen).
Paikkakunnallani ei ole mitäänvaramummu- toimintaa, eikä lähistöllä asu yksinäisiä ikäihmisiä. Suurin ongelma minulle ei ole se joulu- vaan se isovanhempien puute. Jouluna se vaan korostuu, ja siksi mielikin menee jossain vaiheessa aika matalalle.
Mutta kiitos näistä vastauksista, koitan kääntää ajatukset taas positiivisempaan suuntaan :) ja tsemppiä kaikille jotka tietävät kokemuksesta mistä kirjoitan.
Mulla ois tarjolla päihdeongelmainen isä.
Voisivatko lapset tavata serkkujaan joulunaikaan, vaikkapa pikkujoulun merkeissä?
on sisaruksia,joista osa asuu hyvin kaukana, yksi asuu tässä meidän lähellä ja onkin yleensä ainakin jouluaaton meillä.
vaan pitää kiertää mummolat tai pahimmassa tapauksessa mennä anoppilaan jouluksi...