Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tällaisten öiden jälkeen tunnen RAIVOA ja pettymystä miestä kohtaan!

Vierailija
10.10.2011 |

Vauva 11kk hirveässä räkätaudissa, kova kuume ja niin tukossa ettei meinannut saada yöllä hengitetty. Hyöri ja pyöri, itkeskeli läpi yön.

Mies kävi nukkumaan 21.30 ja hänellä herätys 6.30 töihin. Minä nukuttelin vauvaa sylissä klo 22 ja sen jälkeen vielä laittelin sipuleita yms yöjuttuja kuntoon. Vauva ei osannut nukkua omassaan yhtään, lopulta meidän välissämme kahden tyynyn päälle tuettuna. SIinä keikkui ja itkeskeli, vähän väliä piti imeä nenää puhtaaksi yms. Minä hoitelin vauvaa aivan koko yön, mutta kun esim juotin häntä kovasti niin vaippa oli märkä klo 2 ja pyysin miestä auttamaan siinä (koska vauva roikkui rinnassa ja itki jos päästin irti). Mies oli äkäinen, ei olisi millään jaksanut. Kun pyysin hakemaan lääkettä, aloitti siitä unisena vartin valituksen. Yritti vaan pitkittää ja jatkaa omia nukkumisia, kysyi peitteen alta että "ootkos nyt varma.. onkohan se nyt hyvä lääke.." täysin välinpitämättömänä. Pakotin miehen hakemaan lääkkeen ja kirosi mennessään että kohtahan pitääkin jo herätä töihin saatana.

Minä valvoin vauvan kanssa läpi yön, nyt tiedän ettei nuku päivällä kuin 10 min pätkiä ja mulla pitkä päivä hänen kanssaan täysin nukahtamisen partaalla olevana.. kädet tärisee ja sydän hakkaa, kun edeltävänäkin yönä valvotti jo niin paljon. Surettaa olla niin jumalattoman yksin kun mies vaan päättää että väsyttää, ei häntä huvita! Vetoaa töihinsä. Mutta eipä juuri innokkaampi ole vaikka olisi viikonloppu. Päivisin/iltaisin osallistuu kyllä, mutta yöllä ei jaksa.. Miten voi ihminen olla välittämättä, kun oma vauva haukkoo henkeä ja itkee vaikeaa oloaan?! :(

Kommentit (246)

Vierailija
21/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tottakai annan lääkettä muttei kyl auttanut

Vierailija
22/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Päivän nyt jaksaa joten kuten, laitat lapsen rattaisiin ja menette ulos. Raitis ilma auttaa nuhaan. Olen itse valvonut järkyttäviä määriä esikoisen kanssa, tiedän millainen olo on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


Me hoidetaan yöt puoliksi jos lapsi kipeä. Mies käy töissä, mutta ei se parin minuutin herätys kyllä kenenkään työntekoa haittaa jos lapsi pari kertaa vuodessa sairastaa!!! Olen täysin ap:n puolella tässä asiassa. Itse olin kesän töissä ja mies hoiti lasta, lapsi silloin 8kk-10kk ja yhdessä hoidettiin silloinkin satunnaiset yöherätykset. Nämä jotka täällä sanoo että miehen pitää saada nukkua rauhassa kun menee töihin, on vaan tossun alla :) Meille yhdessä hoitaminen on itsestään selvyys!

Vierailija
24/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on toisin päin. Mies hoitaa lapsia ja minä käyn töissä. Työt oikeasti väsyttää, minä herään joka aamu klo 6.00 töihin ja työ on raskasta ja päivät pitkät. Meillä mies TODELLAKIN hoitaa yöllä sairaat lapset ja MINÄ nukun vaikka toisessa huoneessa. Kyllä päivällä saa levättyä. Laittaa vaikka videot pyörimään. Oikeasti kyllä muuttuu sinunkin ääni kellossa, kun joudut töihin heräämään. Kotiäitinä olo ei ole työtä. Tiedän, mistä puhun. Koska olin itsekin pitkään kotona. Nyt työssäkäyvänä en tajua, mistä oikein silloin kitisin.

Vierailija
25/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taidatte olla molemmat aika nuoria?Tätä se elämä on.r

Vierailija
26/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on kolme lasta ja silloin kun kaikki ovat kipeinä, niin se jo tuntuu jossain. Esikoisen saaminenhan on tunnetusti rankkaa ;), sitten kun niitä lapsia on enemmän, niin kummasti asiat lutviutuvat. Kaikkeen tottuu ja uhrautumistahan vanhemmuus vaatii. MOLEMMILTA. Kyllä meillä mies osallistuu hoitoon yölläkin, vaikka lähteekin aamulla töihin. Ihana mies. Olen kiitollinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näin meillä ja hyvin toimi. Minä otin päikkärit sitten päivällä kun lapset nukkuivat.

Vierailija
28/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se, joka muuta väittää, on kyllä joku yli-ihminen. Useamman lapsen kanssa on välillä rankkaa kiukkuineen, uhmineen, sairauksineen... Ihanaa, mutta rankkaa. Nautin itse kotonaolosta, mutta tiedän, että helpommalla pääsisin "oikeita töitä" tekemällä.



-monta pientä hoidettavana

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

EI VOI OLLA noin vaikeaa hoitaa yksinänsä yhtä ainoaa lasta.

Vierailija
30/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän että välillä on rankkaa mutta se kuuluu elämään.

Silloin kun meillä vauvat ovat olleet kipeinä niin ei tulis mieleenkään tuoda sitä siihen sänkyyn itkemään.

Todellakin annan miehelle nukkumisrauhan jotta jaksaa käydä töissä.

Itse menin vauvan kans aina olkkariin taikka toiseen huoneeseen ja nukutin sitterissä.

Ei se vauvan selkä pilalle mene vaikka kipeenä ollessa nukkuukin sitterissä tai kopassa.



Kyllä mies välillä saattoi hoitaakkin kun tiesi etä ole monta yötä valvonut/nukkunut huonosti.

Tehtiin monesti silleen että mies heräs vauvan luo aamuyöstä ja itse menin siinä vaiheessa korvatulppien kans nukkumaan muutamaks tunniks.







Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on toisin päin. Mies hoitaa lapsia ja minä käyn töissä. Työt oikeasti väsyttää, minä herään joka aamu klo 6.00 töihin ja työ on raskasta ja päivät pitkät. Meillä mies TODELLAKIN hoitaa yöllä sairaat lapset ja MINÄ nukun vaikka toisessa huoneessa. Kyllä päivällä saa levättyä. Laittaa vaikka videot pyörimään. Oikeasti kyllä muuttuu sinunkin ääni kellossa, kun joudut töihin heräämään. Kotiäitinä olo ei ole työtä. Tiedän, mistä puhun. Koska olin itsekin pitkään kotona. Nyt työssäkäyvänä en tajua, mistä oikein silloin kitisin.

Minäkin käyn töissä ja täytyy sanoa, että töissä käynti muutaman kerran yössä heränneenä on todella helppoa verrattuna niihin aikoihin, kun oli "vain" kotona, lapsi juuri tuon ikäinen ja takana oli kasaantuneet univelat pitkältä ajalta ja siihen pari valvottua yötä päälle.

Itse asiassa lapsi herättää mut lähes joka yö yhä kerran pari, mutta se on kevyttä verrattuna siihen, että ei tosiaan saa nukkua pariin vuorokauteen kuin minuuttien pätkiä, jos alla on paha väsymys jo muutenkin.

Eikä kaikkien lasten kanssa saa levättyä, ei meillä lapsi tuossa iässä katsonut mitään videota yli minuuttia vaan oli aiheuttamassa katastrofeja koko ajan.

t. työäiti

Vierailija
32/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näin meillä ja hyvin toimi. Minä otin päikkärit sitten päivällä kun lapset nukkuivat.

nuku päikkäreitä. Varsinkin jos on kovasti räkäinen niin harvemmin nukkuu kovinkaan hyvin.

Videot pyörimään alle vuoden ikäiselle? Haluan muuten nähdä sen vauvan, joka jää katsomaan telkkaria että äiti saa vähän levätä. Tuo toimisi ehkä 2-3 vuotiaan kanssa, ei alle vuoden ikäisen.

Olen kyllä sitä mieltä, että tässäkin ketjussa äänessä ovat ne, joiden lapset ovat tosiaan nukkuneet hyvin.

Mitäs siitä äidin väsymyksestä kunhan isä saa nukkua. Sitten ihmetellään kun äiti on sairaalassa väsymyksen aiheuttamien oireiden takia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos sulla on vain yksi lapsi.

Vierailija
34/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten niin helpommalla pääsee oikeissa töissä? Ei todellakaan. Kyllä minä ainakin olen mieluummin kotona omien lasten kanssa kuin töissä. Ei se ole työtä! Lasten kanssa voi leikkiä ja leipoa ja vaikka mitä. Töissä tehdään vaativaa työtä. Ja hei kotihommat ei katoa mihinkään, työpäivän jälkeen on samat kolmen lapsen pyykit ja ruoanlaitot. Kotiäidit ymmärtää vasta, kun joutuu itse töihin, miten auvoista olikaan....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun työni olisi luovaa käsillätekemistä(perinteinen verhoilu, yrittäjä)eli hermolepoa ja ihanaa! Muttä nyt olen monen pikkuisen kanssa kotona ja kyllä tämä on rankempaa, kuin oikeat tyni. Sori vaan. Ja kyllä se koti likaantuu vähemmän, on vain yksi ruuanlaitto yms. kun lapset hoidossa. Näin minun tilanteessani.

Vierailija
36/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja täydet sympatiat ap:lle. Kylläpä täällä on iso joukko kaikkensa uhraavia marttyyriäitejä paikalla.

Ei ole kohtuutonta pyytää keskellä yötä isää hakemaan lääkettä/vaippa, kun äiti hoitaa muuten koko ruljanssin. Jos lyhyt herätys ja muutaman minutin avitus (varttitunnin valittamisen ja protestoinniin sijaan) estää seuraavan päivän työnteon tai tekee siitä järjettömän raskasta, niin on kyllä isältä aika heikko suoritus.


Me hoidetaan yöt puoliksi jos lapsi kipeä. Mies käy töissä, mutta ei se parin minuutin herätys kyllä kenenkään työntekoa haittaa jos lapsi pari kertaa vuodessa sairastaa!!! Olen täysin ap:n puolella tässä asiassa. Itse olin kesän töissä ja mies hoiti lasta, lapsi silloin 8kk-10kk ja yhdessä hoidettiin silloinkin satunnaiset yöherätykset. Nämä jotka täällä sanoo että miehen pitää saada nukkua rauhassa kun menee töihin, on vaan tossun alla :) Meille yhdessä hoitaminen on itsestään selvyys!

Vierailija
37/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että KOTONA LÖHÖÄVÄ sitten kanssa hoitaa sen yhden ainoan lapsen.

Vierailija
38/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yöherätykset ja työnteko eivät sopineet ainakaan minulle, meinasin tehdä pahan hoitovirheen kun olin liian väsynyt. Sen jälkeen tuli stoppi ja jäin kotiin kunnes sain taas nukkua kokonaiset yöunet.

Tämän kokeneena voin sanoa, että en ole koskaan sen jälkeen vaatinut, että miehen olisi herättävä yöllä jos itse olen ollut kotona!



Oletko ap muuten kokeillut nukuttaa vauvaa rattaissa tai sitterissä? Meillä on kipeät vauvat saatu nukahtamaan edes hetkeksi kun ovat olleet pää reilusti ylempänä (kirja pinniksen jalan alla ei toimi samoin).

Vierailija
39/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Neljässä vuodessa syntyi kolme lasta, joten touhua riitti. Minä hoidin aina kaikki yöheräämiset. Totesin hyvin pian, että miehestä ei siihen ole, ja että pääsen helpommalla kun teen vain kiltisti itse. Järkkäsin sitten olosuhteet mahdollisimman helpoksi, nukuimme vauvan kanssa samassa isossa sängyssä, en vaihtanut öisin vaippaa, ja lykkäsin vain tissin suuhun ja jatkoin unia. Yllättävän vähillä unilla sitä oppi tulemaan toimeen, näin kun jälkikäteen ajattelee.



Vaikka joku täällä jo tyrmäsikin ajatuksen, niin kaikilla miehillä ei oikeasti ole hoivaviettiä. "Mies syö itse ensin ja antaa vasta sitten lapselle ruokaa".



Eli ap miehesi ei ole ainoa laatuaan. Ole onnellinen siitä, että hän osallistuu päivisin lapsen hoitamiseen. Nuku aina kun vauva nukkuu, ja koita yöllä nukuttaa sitterissä jos nenu on aivan tukossa. Tsemppiä!

Vierailija
40/246 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa hyvin tyypilliseltä mieheltä sun miehesi. :) Ja tiedän miten ärsyttävää se on että toinen vain nukkuu eikä yhtään välitä, itsekin on tullut joskus yöllä sairaan lapsen kanssa valvoessa karjuttua että "etkö nyt voi yhtään auttaa? hae edes se lääke!"



Mutta. Ei se nyt niin kamalan iso asia kuitenkaan ole eikä siitä voi päätellä ettei mies rakastaisi sua ja lasta. Onhan se toisaalta varmaan oppimiskysymyskin, mutta ei meillä mies vaan herää lasten ääniin yöllä samalla lailla kuin minä. Ja se mies voi myös aatella että riittähän se kun toinen valvoo, ei molempien tarvi.



Voisitko nyt illalla kun mies tulee töistä, jutella hänen kanssaan ihan rauhallisesti asiasta? Kerro miten sua väsyttää ja suututtaa miehen käytös, ja miten toivoisit hänen toimivan vastaisuudessa. Mutta huom, ihan rauhallisesti ja nätisti, syyttely ei auta vaan saa vain miehen puolustuskannalle. Ja vaikka menisit itse tosi aikaisin nukkumaan ja mies hoitaisi lasta illan?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kolme kahdeksan