Miehen kanssa riitaa vanhempainvapaasta ja nyt kiinnostaisikin tietää

Niin hyvin, että minä olen voinut jakaa ne perhevapaat ja hoitaa myös lapseni päätymättä miehen elätiksi.

voi jakaa vähän myöhemminkin kuin lapsen ollessa 3 kk! Kuinka moni oikeasti haluaisi ja pitää järkevänä äidille palata tuossa vaiheessa työelämään, jos ei ole erityistä pakkoa?

Ja tosiaan, kuinka hyvin pumppaukset saa hoidettua uudessa työpaikassa? Kuka palkkaa vastasynnyttäneen? Ja mitä jos kaikki ei menekään hyvin, vaan tulee ongelmia, esim. lapsi ei nukukaan, joutuu sairaalaan tms? Tokihan ne isä voi teoriassa hoitaa, mutta käytännössä kyllä aika hankalaksi menee, jos äiti on vielä uudessa työpaikassa, jossa ei ole vielä edes oikeutta palkalliseen sairaslomaan.

Sitäpaitsi, jos menee parikin viikkoa pitkäksi lasketusta ajasta, vauva ei ole kuin vajaat 2,5 kk äidin mennessä töihin.

Ole hyvällä omallatunnolla kotona pidempään. Olet vappasi eteen töitä paiskinut. Täällä palstalla jos haluat olla vauvan kanssa ja imettää, olet laiskapaska. Jos taas menet töihin, olet itsekäs laiskapaska.

Jos sinusta tuntuu, että haluat olla vauvan kanssa pidempään, niin tee niin. Pumppaaminen uudella työpaikalla ei ole mikään vaihtoehto.

Imetys nyt on vielä hyvä syy olla ensimmäiset 3kk vanhempainvapaasta kotona, mutta mites loppu osa? Kysehän on VANHEMPAINvapaasta. Ei ÄITIYSlomasta. Mun käsittääkseni vanhempainvapaan idea on, että myös isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta. Vai? Taas kyllä kuultaa tää ajatusmaailma, että lapsi on vain naisen, ja mies ei kuulu tähän hommaan ollenkaan, muuta kuin sukusolujen lahjoittajana. Musta olis hienoa, jos meillä olisi mahdollista miehen edes pitää isäkuukausi! Saati nyt, että olisi pidempään kotona. Mutta me ollaankin lapsi hankittu yhdessä, ja me käsitetään se yhdessä hankittu lapsi myös syntymän jälkeen yhteiseksi.

Lapsi on ollut äidin hoidossa 3kk, saanut ravintonsa rinnasta, leimautunut äitiin. Sitten tilanne muuttuu täysin, lapsi alkaakin saada maitonsa pullosta ja hoitaja vaihtuu. Onhan se isäkin toki tuttu, mutta ei niin tuttu kuin äiti. Ja huonolla tuurilla rintamaito vaihtuu korvikkeeseen. No, onhan se tietysti tärkeää että isä saa olla lapsen kanssa, sehän se toki tärkeintä on. Vaahdotaan tasa-arvosta ja korostetaan kuinka kyse on VANHEMPAINvapaasta ja unihdetaan se lapsi kokonaan. Biologia on biologiaa, äidillä on rinnat, sille ei voi mitään. Ei vaikka kuinka huutais tasa-arvoa. Isä voi halutessaan luoda suhteen lapseen vaikka äiti tätä hoitaisikin pääasiallisesti eka vuoden. Tasa-arvoa on minusta se että osataan ajatella koko perheen hyvää, eikä ole mitään tasa-arvoa vaatia äitiä lopettamaan imetyksen ja palaamaan töihin vauvan ollessa 3kk. Kohta joku alkaa varmaan vaatia, että äidille ja lapselle riittää 2 viikkoa, sen jälkeen äiti voi palata töihin jotta isä saa luoda suhdetta lapseen haluamallaan tavalla koska se on sitä tasa-arvoa.

Lapsen parasta jos mietitään, niin lapselle eikö ole parasta, kun on se 2-3 tuttua ja turvallista hoitajaa? Teidän mielestä riittää vain se yksi. Äiti. Onko se sitten lapsen paras, että ripustautunut vain yhteen ihmiseen? Itse lähtisin siitä liikkeelle, että isä on ihan yhtälailla lapsen vanhempi, oli tissit tai ei. Totta on, että imetys on myös parasta lapselle, mutta imetyskään ei jatku ikuisesti. Lapselle on myös parasta olla kolmen vanhaksi kotona, mutta hittoako sitä pitää olla äidin kanssa? Sitä en ymmärrä, että ensin valitetaan, ettei miehet osallistu, ja sitten kun he haluavat osallistua, valitetaan, että miehet tekee väärin. Voisiko nyt joku siis valaista, ja kertoa mulle, että milloin mies tekee oikein?

pitäisi lähteä töihin ja unohtaa imetys ym, niin kiinnostaisi tietää kuinka moni teistä eron tullessa antaisi lapset isälleen?? Eikö silloin isän täytyisi nykypäivänä saada lapset itselleen ja äidin olla se kakkonen, jos kerran iseillä yhtä oikeus ja pätevyys hoitaa jopa imeväisikäistä lasta!!?? Veikkaan ettei kovinkaan moni suostuisi tähän joten miettikäähän nyt vähän!!

Ap jumppaa ja näkee tasan viisi minuuttia.

ite oon jättänyt lapsen isälleen erossa. Hyi olkoo! olen kamala äiti. Tosiasia nyt kuitenkin on se, että isä pystyi paremmin ylläpitämään lapsen elintasoa, siis sitä johon lapsi oli jo tottunut. Miksi mun olisi pitänyt väkipakolla pitää lapsi luonani, elää köyhästi pienipalkkaisen työni takia, kun poika pystyi jäämään siihen kotiin, jossa oli oko ikänsä asunut, ja elämään lähestulkoon kuten ennenkin? Uutta miestä mulla ei oo, eikä mitään ongelmia muutenkaan. Tämä ratkaisu vain nyt sattui olemaan meille paras. Tai no lapsellemme. Ja kyllä mä tiedän, ettei moni tätä päätöstä ymmärrä, mutta se onkin heidän mielen köyhyyttä. Eli kyllä. Olen sitä mieltä, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiin.



31

miehesi on yrittäjä ja voi helposti olla kotona, niin miksette voi olla vähänaikaa yhdessä lasta hoitamassa. Esim. kuukauden, joka on toistaiseksi normaali isyysloman pituus. Jos miehesi on kovin huolissaan työtilanteestasi ja haluaa olla vauvan kanssa kotona, niin voisitko harkita osa-aikaista työtä esim. 4kk jälkeen?

mutta itse en olisi suostunut. Halusin olla vauvan kanssa koko ajan, elimme symbioosia. Mielestäni luonto on tarkoittanut asian niin. Imetin vauvantahtisesti, joten tiheän imun aikoina vauva söi oikeastaan koko päivän. Mies piti kaikki mahdolliset isyysvapaat ja isäkuukauden + lomat lisäksi, joten ei hänkään osattomaksi jäänyt, mutta en ikimaailmassa olisi uhrannut lapseni vauva-aikaa työlle!!!

mutta itse en olisi suostunut. Halusin olla vauvan kanssa koko ajan, elimme symbioosia. Mielestäni luonto on tarkoittanut asian niin. Imetin vauvantahtisesti, joten tiheän imun aikoina vauva söi oikeastaan koko päivän. Mies piti kaikki mahdolliset isyysvapaat ja isäkuukauden + lomat lisäksi, joten ei hänkään osattomaksi jäänyt, mutta en ikimaailmassa olisi uhrannut lapseni vauva-aikaa työlle!!!

mutta itse en olisi suostunut. Halusin olla vauvan kanssa koko ajan, elimme symbioosia. Mielestäni luonto on tarkoittanut asian niin. Imetin vauvantahtisesti, joten tiheän imun aikoina vauva söi oikeastaan koko päivän. Mies piti kaikki mahdolliset isyysvapaat ja isäkuukauden + lomat lisäksi, joten ei hänkään osattomaksi jäänyt, mutta en ikimaailmassa olisi uhrannut lapseni vauva-aikaa työlle!!!

Lapsen parasta jos mietitään, niin lapselle eikö ole parasta, kun on se 2-3 tuttua ja turvallista hoitajaa? Teidän mielestä riittää vain se yksi. Äiti. Onko se sitten lapsen paras, että ripustautunut vain yhteen ihmiseen? Itse lähtisin siitä liikkeelle, että isä on ihan yhtälailla lapsen vanhempi, oli tissit tai ei. Totta on, että imetys on myös parasta lapselle, mutta imetyskään ei jatku ikuisesti. Lapselle on myös parasta olla kolmen vanhaksi kotona, mutta hittoako sitä pitää olla äidin kanssa? Sitä en ymmärrä, että ensin valitetaan, ettei miehet osallistu, ja sitten kun he haluavat osallistua, valitetaan, että miehet tekee väärin. Voisiko nyt joku siis valaista, ja kertoa mulle, että milloin mies tekee oikein?

sen aivot vaan ei riitä siihen, että on monta yhtä tärkeää hoitajaa. Yksi riittää, loput on statisteja.

Miksi ne lapset pitäisi "antaa" yhtään kummallekaan? On olemassa sellainen kuin yhteishuoltajuus.



Ja outoa ensinnäkin rinnastaa tällaiset asiat ja käyttää tässä yhteydessä sanoja OIKEUS ja PÄTEVYYS.



Miten sillä isällä on yhtään vähemmän OIKEUS hoitaa imeväisikäistä? Äitihän on tässä mallissa ensin 3 kk sen lapsen kanssa. Ja vielä uskomattomampi kommentti on että isällä ei olisi PÄTEVYYTTÄ hoitaa imeväisikäistä lasta. Kuka oikeasti päästää tuollaisen sammakon suustaan?



Tosi monessa kommentissa paistaa läpi se, etteä se äidin kotona oleminen on enemmän sen äidin oletettu oikeus pitää vapaata töistä kuin pelkästään se lapsen paras: "meillä ainakin oli selvää että SAAN olla kotona kunnes lapsi on 3v" jne. Tuo yksikin epäilys, että hoitaisiko se mies sitä kotia sitten samalla tavalla kuin äiti tekisi - ihan vaan sillä perusteella että hoitajana on mies voi lähteä siitä ettei tekisi kotitöitä kotona ollessaa.



Ihan käytännön kannalta ap voisitte sopia että jakaisitte sen vanhempainvapaan niin, että olisit 6 kk kotona ja miehesi sitten. Ajattelen tätä jakoa vain ja ainoastaan tuon imetyksen näkökulmasta, koska uusi työ varmaan aina jonkin verran stressaa ja jos sattuu tiukka työympäristö voi pumppaaminen käytännössä osoittautua hankalaksi.

lainaus jäi uupumaan.

Mun työssä pystyy lypsämään maitoa tarvittaessa, ei tule olemaan ongelma. Enkä siis lopeta imetystä missään tapauksessa töihin menon takia, ei tulisi mieleenkään.



Me aiomme ihan vauvan syntymästä saakka huolehtia siitä, että hoidamme häntä tasapuolisesti miehen kanssa. Mies pitää ensin isyyslomaa sen 3 viikkoa ja muutaman viikon tauon jälkeen 5 viikon kesäloman ja sitten käy töissä hetken palatakseen vanhempainvapaalle. Vauva tulee "leimautumaan" ihan varmasti meihin molempiin, kumpikaan ei omi tai elä symbioosissa. Tai tavallaan molemmat elää. En voi uskoa, etteikö tämä olisi vauvalle parasta, että on kaksi tasaveroista hoitajaa kotona. Meillä vaan on nyt niin, että mies haluaa myös sen breikin työelämästä ja elää kotiarkea lasten kanssa. Ja kyllä, mies tulee hoitamaan myös kotityöt ja ruoanlaiton, ihan niin kuin kuka tahansa "äitiyslomalainen". Ehkäpä innostuu jonnekin mammapiireihinkin lyöttäytymään ;)



Ja miksi ihmeessä olisin sen kummemmin väsyneempi töissä kuin isät, joilla on kotona pieni vauva...? Ihan samalla tavalla mä saan nukkua :)



13

Meillä mies jää kotiin vanhempainlomalle, kun mie palaan äitiysloman jälkeen töihin. En silti aio lopettaa imetystä, vaan imetän silloin kun en ole töissä. Isä antaa ruuan pullosta, kun en ole kotosalla. Me olemme päätyneet tähän ratkaisuun yhdessä :)Mieheni osaa hoitaa vauvaa hyvin ja hän pärjää kotona :)) Itse teen määräaikaisilla soppareilla töitä, joten ajattelimme myös minun työllisyystilannetta ja mahdollisuuksia pitää työni lapsen jälkeenkin. Olemme sopineet, että seuraavan lapsen kanssa mie olen sitten pitempään kotona, tosin uskon, että silloin jaamme vanhempain loman. Isä kuukausi pidentää mukavasti isällä vanhempainlomaa, kun otimme sen heti vanhempain loman perään. Eipä tarvi lasta viedä niin aikaisin hoitoon :)



Minusta on hienoa, että nykyajan miehet haluavat olla lapsen kanssa kotona. Heillä on myös oikeus pitää vanhempainloma, se ei ole yksistään äidin etuoikeus. Ja onneksi mahdollistaa tämän pitämisen myös isille :)

että mies on pätevä lasta hoitamaan, kun kerran hänellä on yhtäläinen oikeus vanhempainvapaaseen.

että kuinka moni äideistä lähtisi töihin takaisin kun lapsi 3 kuukautta?? Meillä mies alkoi vaatimaan että etsisin töitä lapsen syntymän jälkeen ja lähtisin töihin kun äitiysloma loppuu, eli kun vauva olisi 3 kuukautta ja hän jäisi kotiin! Aijon kyllä imettää ainakin 6kk mutta hänen mielestään voisin pumppaa (mikä ei esikoisenkaan aikana onnistunut kun tisseistä ei vaan pumppaamalla tullut mitään) Ja nyt olen siis määräaikaisessa työsuhteessa joka loppuu siis juuri samassa kuussa kun äitiyslomalle jään, eli ei olisi edes työtä mihin palata!! Mies oli sitä mieltä että 100% naisista suostuihi tähän ja sanokin ettei minulla ole vaihtoehtoja!?? Nyt haluankin tietää että olenko ainoa joka haluaa hoitaa lapsensa vauva ajan ja imettää???

järkeä lähteä liian aikaisin töihin. Imetä se vauvasi rauhassa. Miehen on loogisempaa pitää isäkuukausi ja hoitovapaata. Vauva tarvitsee tissinsä ja äitinsä.

Minä jäin esikoisesta äitiyslomalle 1999. Mulla oli määräaikainen työsuhde. Tietenkin se loppui. Siis työpaikka tarvittiin. Se ei saanut kuitenkaan tapahtua vauvan ravinnon kustannuksella. Kun vauva oli n. 7 kk vanha ja rinnalta vieroitettu (vieroitti itse itsensä), aloin etsiä uutta työtä. Aloitin työt kun vauva oli 8 kk ja mies jäi vanhempainvapaalle ja hoitovapaalle, kunnes pieni oli 2 v.

Mies kävi heittämässä keikkaa töissään iltaisin ja viikonloppuisin. Sillä rahallisesti pärjättiin, ja lapsi sai olla kotona.

että vauvan voisi täysimettää 6 kk ikäiseksi asti, jos äiti menee töihin lapsen ollessa 3 kk ikäinen? Vaikka äiti kuinka pumppaisi maitoa, epäilen, että harvalla onnistuisi (itsellä ei ainakaan).



Jo ihan lapsen ruokinnan kannalta meillä ei siis tulisi kysymykseen. Itse en juurikaan heru pumpulle (enkä tiedä ketään, joka olisi jaksanut pumppuruljanssia paria kuukautta pidempään). Haluan kuitenkin imettää vähintään 1-vuotiaaksi.



Eri asia sellaiselle, joka ei imetä. Siinä tapauksessa uskon vanhempainvapaan jakamisen olevan kannatettava ajatus, jos kumpikin sitä tahtoo. Ja varmaan ihan tällaisia tilanteita varten lainsäätäjä on ko. mahdollisuuden suonut.



Ja vaikka vanhempainvapaata en itse lapsen parhaan mahdollisimman ruokinnan vuoksi ole valmis jakamaan, hoitovapaan kyllä. Me tehtiin niin, että menin töihin lapsen ollessa 1v 6 kk ja isä jäi sen jälkeen hoitovapaalle.

että saisi töitä, kun vauva on 3-kuinen, mutta saisi nyt kuitenkin sen haun käynnistettyä ajoissa.