Kuinka yleistä on että kirkkoon kuulumattomat lapset osallistuvat uskonnontunneille?

jos kaikki kirkkoon kuulumattomat lapset osallistuisivat siihen.



Mun lapset ovat et:ssä periaatteellisista syistä: sehän on oman uskonnon opetusta, meillä ei ole omaa uskontoa. He ovat alaluokilla samassa koulussa, samassa et-ryhmässä. Kuopuksen luokalta neljä oppilasta on et:ssä ja esikoisen luokalta kolme. Tiedän, että ainakin esikon luokalla on useita muitakin, jotka eivät kuulu kirkkoon, mutta lapsi on silti uskonnon opetuksessa.



Jokainen saa ratkaista asian omaan perheeseen sopivalla tavalla. Mielestäni tuo yksi kommentti aikaisemmin "viherpiipertäjä-äidistä" oli todella loukkaavasti kirjoitettu. Lapsilla on OIKEUS saada et-opetusta samalla tavoin kuin heillä on oikeus saada oman uskontonsa opetusta. Ikävää, että erilaisuutta on noin vaikea sietää. Siksi olenkin iloinen siitä, että lapseni ovat hyvin monikulttuurisessa koulussa. Kukaan ei joudu silmätikuksi erilaisuutensa takia. Koulussa on lapsia todella monista kulttuureista ja uskonnoista sekä eri syistä oppimisvaikeuksisia lapsia.



Mottoni onkin (tämän sanon myös usein lapsilleni ja oppilailleni, jos pohtivat miksi joku ei ole samanlainen kuin hän itse) "Eläköön erilaisuus!"

jos kaikki kirkkoon kuulumattomat lapset osallistuisivat siihen.

Mun lapset ovat et:ssä periaatteellisista syistä: sehän on oman uskonnon opetusta, meillä ei ole omaa uskontoa. He ovat alaluokilla samassa koulussa, samassa et-ryhmässä. Kuopuksen luokalta neljä oppilasta on et:ssä ja esikoisen luokalta kolme. Tiedän, että ainakin esikon luokalla on useita muitakin, jotka eivät kuulu kirkkoon, mutta lapsi on silti uskonnon opetuksessa.

Jokainen saa ratkaista asian omaan perheeseen sopivalla tavalla. Mielestäni tuo yksi kommentti aikaisemmin "viherpiipertäjä-äidistä" oli todella loukkaavasti kirjoitettu. Lapsilla on OIKEUS saada et-opetusta samalla tavoin kuin heillä on oikeus saada oman uskontonsa opetusta. Ikävää, että erilaisuutta on noin vaikea sietää. Siksi olenkin iloinen siitä, että lapseni ovat hyvin monikulttuurisessa koulussa. Kukaan ei joudu silmätikuksi erilaisuutensa takia. Koulussa on lapsia todella monista kulttuureista ja uskonnoista sekä eri syistä oppimisvaikeuksisia lapsia.

Mottoni onkin (tämän sanon myös usein lapsilleni ja oppilailleni, jos pohtivat miksi joku ei ole samanlainen kuin hän itse) "Eläköön erilaisuus!"

olevan mitään tietoa ET:n opetusuunnitelmasta, kun perustellaan uskonnon valitsemista yleissivistävistä syistä. Mitäköhän ihmiset luulee, että siellä ET:ssä opetetaan?

7.12 Elämänkatsomustieto



Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.



VUOSILUOKAT 1?5

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.



TAVOITTEET

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään

• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

• tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta

• tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.



KESKEISET SISÄLLÖT

Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan.



Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

• toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen

• hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys

• ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä

• oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa

• ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä

• hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä



Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

• kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet

• erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus

• suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö

• elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia



Yhteisö ja ihmisoikeudet

• yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö

• lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet

• tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma

• etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja



Ihminen ja maailma

• ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa

• elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa

• luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö



Lue lisää: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintoje…

siitä jäänyt oikein mitään käteen. Haluaisin tuntea kristinuskon paremmin ja siksi suunnittelenkin nyt rippukoulun käymistä. Omat lapseni ei kuulu kirkkoon, mutta taidan laittaa heidät uskonnon tunneille ihan yleissivistävyyden takia.

uskontotunneilla käytännön syistä. Uskontotunnin ajan olisi ollut vapaatunti ja se et-tunti olisi ollut iltapäivällä kun toiset menevät kotiin. Rajansa kaikella. En tosiaan viitsinyt jäädä kouluun jollekin evvk-tunnille, vaan mieluummin lähdin toisen kanssa kotiin. Siksi syy, miksi kävin uskontotunnit.

Näin helpompaa ja saa olla luokkakavereiden kanssa.

Kirkosta eroamiseen on niin paljon erilaisia syitä ja se ei ole aina se ettei usko.

osallistuneet uskontotunneille, mielestäni se kuuluu yleissivistykseen huolimatta siitä että olemme ateisteja. Lukiossa ovat sitten itse päättäneet lukevatko sitä vai ei.

kolmennella otettiin et lapsen omasta halusta.

[Meidän perhe ei kuulu kirkkoon

ja isompi lapsi on et-ryhmässä, mutta ajattelin laittaa pienemmän uskonnonopetukseen kun koulu alkaa ensi vuonna. Häntä kiinnostaa uskonasiat kovasti. Itse en ole uskovainen, mutta en myöskään pidä uskontoa sinänsä pahana asiana, ja onhan se hyvä tietää mitä taikauskoa yhteiskuntamme rakenteiden taustalta löytyy.]



Meillä vaan kuopus on ollut jo 2 vuotta koulussa.

Ajattelin myös, ettei yksi lukuaine lisää + yleistietoa ole ainakaan haitaksi.



ET:ssä käsitellään samoja asioita, mutta kokeita ei pidetä.

mutta uskotaan Jumalaan. On vaan ollut lasten pieninä ollessa vaihe elämässä, että erottiin kirkosta. Nyt olen itse liittynyt takaisin, mutta ei olla ryhdytty lapsia kastamaan, ajateltiin että voivat halutessaan mennä rippileirille ja saada kasteen siellä. Lapset ovat uskonnontunneilla koska haluan että saavat sen puolen sivistystä ja käsitteet tulevat tutuiksi.

ja mieheni edustaa taustaltaan eriprotestanttista suuntausta, tosin kumpikan ei usko. Mutta halusimme että lapsi oppii hiuken syvemmin tuntemaan kristinuskoa, ihan oppia ja käsitteitä, rukouksia ja Raamattua.

Uskonnotunneillahan opetetaan myös etiikkaa, vieraita uskontoja, uskonnolista taidetta, kirkkoarkkitehtuuria ja kirkkohistoriaa. Mielestäni se on enemmän yleisisvistävää ja opettaa kulttuuriamme.

Jos lapsi haluaa, hän voi ylä-asteella siirtyä et-opetukseen. Se on sit minustakin ihan ok.

ja mieheni edustaa taustaltaan eriprotestanttista suuntausta, tosin kumpikan ei usko. Mutta halusimme että lapsi oppii hiuken syvemmin tuntemaan kristinuskoa, ihan oppia ja käsitteitä, rukouksia ja Raamattua.

Uskonnotunneillahan opetetaan myös etiikkaa, vieraita uskontoja, uskonnolista taidetta, kirkkoarkkitehtuuria ja kirkkohistoriaa. Mielestäni se on enemmän yleisisvistävää ja opettaa kulttuuriamme.

Jos lapsi haluaa, hän voi ylä-asteella siirtyä et-opetukseen. Se on sit minustakin ihan ok.

ja siitä kuuluu pitää kokeita ihan samalla tavoin kuin ussastakin. Et:n ja uskonnon sisällöt ovat eri. Uskonnossa käsitellään kaikkea uskonnon näkökulmasta. Lue tuo lainaus oph:n sivuilta et:n sisällöistä. Samoilta nettisivuilta voit lukea myös ev. lut. uskonnon ja muiden uskontojen oppisisällöt.

Ajattelin myös, ettei yksi lukuaine lisää + yleistietoa ole ainakaan haitaksi. ET:ssä käsitellään samoja asioita, mutta kokeita ei pidetä.

ja isompi lapsi on et-ryhmässä, mutta ajattelin laittaa pienemmän uskonnonopetukseen kun koulu alkaa ensi vuonna. Häntä kiinnostaa uskonasiat kovasti. Itse en ole uskovainen, mutta en myöskään pidä uskontoa sinänsä pahana asiana, ja onhan se hyvä tietää mitä taikauskoa yhteiskuntamme rakenteiden taustalta löytyy.

uskonnontunnilla, että saavat vähän näkemystä uskonnosta. Viimeistään seiskalla ovat siirtyneet et-ryhmään.



Näin vaikka itsekin olen et-ope.

Koululla ei ole et-opetusta, ja vaihtoehto olisi, että lapset menevät johonkin toiseen luokkaan uskonnon tunnin ajaksi.

Nykyään uskonnon opetus ei saa olla tunnustuksellista.

Ja toisaalta pidän yleissivistävänä tuntea oman maan valtauskonnon. Saa sitten isona päättää itse mihin haluaa kuulua vai kuuluuko mihinkään.



Ja luulen että monilla vaikuttaa sekin että ne et tunnit ei välttämättä osu lapsen lukujärjestykseen ollenkaan järkevästi.

Me ei kuuluta kirkkoon, mutta lapset on ihan normaalisti uskonnon tunneilla. Minusta uskontojen tunteminen on yleissivistystä.

ja koen että siellähän sitä vasta eri uskontoihin tutustuttiinkin. Siis yleisellä tasolla. En koe että lapseni jää tästä paitsi jos ei mene uskonnontunneille.

-ap

mun lapsen koulussa 80 oppilaasta 3 käy et:ssa vaikka kirkkoon kuulumattomia on varmasti enemmän. Meille et oli itsestäänselvä valinta.