Ottaisitko pienten lasten vanhempana työpaikan, jossa työmatka 50-60min?

Saattaisin ottaa, jos pystyisimme miehen kanssa jotenkin järjestämään lapselle kohtuulliset hoitopäivät. 10 tuntia ei sitä mielestäni ole eli jotenkin pitäisi limittää työaikoja tms.

että toinen vie ja toinen hakee. Me ollaan tehty pienten tarhalaisten kanssa niin, että toinen on töissä 7-15 ja toinen 9-17. Lasten tarhapäivä on 8-16, vaikka molemmilla menisi tunti matkoihin. Ja tunti ruuhka-aikaan on pk-seudulla ihan normi, me kuljettiin tuolloin vielä aina julkisilla molemmat.

seiskaksi töihin ja lähdin aikaisemmin ja hain lapset tarhasta. Mies vei ne aamuisin, tällä järjestelyllä saatiin hoitpäivää lyhyemmäksi. Työmatka taittui autolla junalle (2km), junalla Helsinkiin ja siitä metrolla Ruoholahteen ja loppumatka kävellen. Ovelta ovelle tasan tunti. Tein etäpäiviäkin aika paljon.



Nykyään kuljen autolla Helsinkiin toiseen työpaikkaan, menee normaalisti 40min, ruuhkassa on mennyt joskus 1h30 min kun onnettumuus tukki Kehä ykkösen... Edelleen pidän etäpäiviä 1-2 /vko

Ja ollut jo vuosikausia. Kyllähän se kieltämättä ajoittain raskaalta tuntuu, mutta kokonaisuutena se silti voittaa haitat. Minulla on kuitenkin monin tavoin etuoikeutettu työpaikka jossa on paljon hyvää. Koti on kuitenkin toisella paikkakunnalla (joka sekin on ihan hyvä minulle)

Tsemppiä ja voimaa meille kaikille, jotka rynnistämme ruuhkien läpi iltapäivisin kotiin lastemme luo!

Meillä on toinen vienyt myöhään ja toinen hakenut aikaisin.

Kulkenut mm. Porvoon ja Helsingin väliä (bussi-ratikka) ja Espoon ja Stadin keskustan väliä. Vaikka matkaa oli vähemmän, ruuhka-aika vie osansa. Saa olla onnellinen, kun julkisia edes on.



Matkoilla voi nukkua, kuunnella musiikkia tai lukea.

Ja käsittääkseni vielä ihan "normaalin" rajoissa näin pk-seudulla. Mitäs jos ottaisit työn, mutta sitten kysyisit mahdollisuutta lyhennettyyn työaikaan?

Itse toimin todella suuren suomalaisen yrityksen palveluksessa, on mielenkiintoinen ja haastava asiantuntijatyö... kuitenkin olen ihan toimihenkilötasoa eli palkka 3500eur (brutto). Ei näillä palkoilla osteta omakotitaloa Espoosta (jossa firma sijaitsee) -vaikka siis AV-mammojen mielestä meidän perheen pitäisi vissiin ottaa nyt 350 000euroa asuntolainaa (jota emme siis saisi) tai mun jäädä kotiin työttömäksi, jotta lasten tarhapäivä lyhenisi tunnilla.



No, elämä on tehty elettäväksi... valitettavasti meidän perheessä jokaisesta päivästä 1,5h tuhlaantuu pk-seudun ruuhkissa, mutta kun tää maailma ei ole sellainen, että sä voit omakotitalon myydä jokaisen työpaikan vaihtuessa. Itse en ole semmoinen, että ekan työpaikan saatuani olisin siellä 20vuotta vaan olen vaihtanut paikkaa uran edetessä -ja vissiin pitäis aina talo myydä joka kerta ja etsiä joku asunto työpaikan vaihtuessa?



Hohhoijaa -totta hemmetissä otat sen työn!! Älä edes mieti.

ja hakisin koko ajan uutta paikkaa. Jos saisin lähempää toisen, niin koeajalla voisin siirtyä sinne päivän varoitusajalla.



Työssä käyvänä nimittäisen sen uuden työpaikan saaminen on monin verroin helpompaa..

siis "otanko hyvän ja mielenkiintoisen työn vastaan hoitovapaan jälkeen koska työmatka on tunnin mittainen?". Oikeasti.

Meillä on liian hyvät oltavat jos tunnin työmatkan takia on taloudellisesti mahdollista jäädä tukien varaan kotiin.

Vain ja ainostaan tällä palstalla on tarhapäivistä tehty paholaisen keksintö, oikeassa maailamassa lasten vanhempien pitää usein käydä töissä jotta perheen elättäminen nyt ja myös tulevaisuudessa onnistuu.

ja vaikka miehellä on mikälainen vastuu töissä niin jousto jommastakummasta päästä onnistuu kyllä jos on haluja. Moni mies vaan ei halua muuttaa omaa rutiinia ja siksi naisen pitää joustaa joka käänteessä. Jos hommat on vastuullisia niin usein niitä voi myös tehdä illalla kotoa mutta se vaatii papalta joustoa!

vaikka lapseni ovat jo koululaisia, haluan nähdä heitä vähän enemmän.

Mulle raja menee siin 30 minuutin kohdalla. Tunnin matka on aivan liikaa. mutta jos joku tykkää niin siitä vaan.

joka päivä, tänään meni reippaasti yli tunti (mäkelänkadulla yksi kaista alussa pois käytöstä. Kummasti siihen on toyyunut, en ajajttele enää asiaa.

ajattele vuosi eteenpäin. Voit sen kautta saada parempaa työtä ja paremmalla matka-ajalla.



Itsellä päättyi määräaikaisuus aikanaan, olin päivän työtön, hyppäsin valtiolle vuorotteluvapaasijaisuuden kautta, ja kiitos sen tempun, nyt olen vakivirassa.

on päivärytmikin jo sellainen, että siellä on ihan järkevää olla 8-16, jos siis toinen vie ja toinen hakee:



-8-8.30 aamupala

-9.00 aamupiiri, sen jälkeen joku ohjelma (nyt viskareilla äikkää/matikkaa/motoriikkaa) ja ulkoilu

-11.00 lounas ja lepohetki

-14.00 välipala ja sen jälkeen vielä ulkoilu



Mutta minusta 7-17 päivä on kyllä jo tosi pitkä, joten toivottavasti voi tosiaan toinen viedä ja toinen tuoda.

Helsingistä muuttaneelle työmatkat ovat olleet pitkiä. Muutimme n.80km päähän koska saimme halvemmalla OK-talon, isolle perheelle.



Helsingissä ison perheen vuokra-asunto olisi tullut kalliiksi, joten päätimme lähteä omaan, jossa ainakin tilaa sisällä ja ulkona.



Olen ollut äitiyslomilla, mutta esim. käynyt n.80km työmatkat bussi-junayheys Helsingin ja kodin välillä. Yleensä bussi-juna mennen/tullen mutta myös bussi-juna-juna ja takaisin samoin.



Työmatkoihin on mennyt aikaa koska minulla ei ole ajokorttia.



Olen lähtenyt aamuisin kl.5.45 ja kotiin olen tullut n.klo.17.30 Työmatkoihin aikaa odotuksineen jopa n.4h päivässä. Istuin juna-asemilla, pysäkeillä...



Kun viides lapsi syntyi, olimme n.vuoden asuneet täällä "maaalla" ja olin lähdössä työhön äitiysloman jälkeen. Siihen aikaan ei ollut kotihoidon tukea kuin 1v3kk...



Satuin näkemään että naapurin rouva ulkoili lasten kanssa pihallaan joten kävin kysymässä onko hän mahdollisesti yksityinen perhepäivähoitaja. En ollut tutustunut häneen koska olivat rakentamassa...



Onneksi sain 1-vuotiaan naapuritontilla olevaan hoitopaikkaan. Vein lapsen aamuisin ennen kuutta vaunuissa nukkuvana ovelle, josta hoitotäti nosti hänet jatkamaan unia sisälle.



Meillä oli siihen aikan yksi ensiluokkalainen ja kolme muuta lasta 3lk-7lk



Vanhin lapsista, 13v haki koulun loputtua pikkusisaren hoitopaikasta.



Miehelläni on onneksi vuorotyö, hän on viikonloppuja työssä ja öitäkin, jolloin arkisin vapailkla pystyi hoitamaan nuorinta, nukkumispäivinä yötyön jälkeenkin oli lapsille turvana kotona, olihan lapsia viisi, 1v-13v...



Olen vuosia kulkenut pitkät työmatkat. Kotiäitinä sain onneksi olla välillä, ja kun kuudes lapsi syntyi lähdin äitiysloman jälkeen taas työhön, silloin äitiysloma oli vain 9kk.



Sain samaan hoitopaikkaan vauvan kuin edellinenkin oli ollut. Mies pystyi työnsä takia hoitamaan tämän isommaksi kasvaneen, 3½-vuotiaan, välillä tuli mummit ja vaaritkin kylään jolloin mies sai nukkua ennen yövuoroa...



Mutta, hoitopaikan täti ei sitten voinutkaan jatkaa hoitotyötään, maalla ei ollut kunnallisia paikkoja lähellä, joten oli pakko laskea josko voisin jäädä pois työstä.



Kotihoidontukea vain 1v3kk eikä työttömyyyskorvauksia siihen aikaan ihan vielä ollut, myöhemmin kyllä.



Jäin kotiin, peruttiin muutamat lehdet jotka tulivat, päivitimme vakuutukset jne. ja lopulta saimme lopputuloksen että tarkasti eläen pystyn olemaan kotona kunnes vauva kasvaa.



Mies voi hoitaa vuorotyön takia isompaa lasta mutta ei vaippaikäistä. Isovanhemmat sitten taas kyläilemään...



Nyt kun lapsemme ovat jo osa nuoria aikuisia ja muutama opiskelija, niin olen edelleen jatkanut pitkiä työmatkoja, mm. ensin bussilla juna-asemalle, junalla Tikkurilaan ja vielä vaihto Tapanilaan. Sitten takaisin samat kulkuneuvot, eli 6 kulkuneuvoa päivittäin.



Näin sitä kyllä jaksaa hyvinkin, mutta kun lapset olivat pieniä, aikaa ei iltaisin ollut paljoakaan ja viikonloput menivät "rästitöiden" tekemiseen.



Onko ap mahdollista että aloittaisit yksityisenä perhepäivähoitajana? Käsitykseni mukaaan yksityisenä voi toimia ilman koulutusta tai kurssia, kunnallisilla hoitajilla yleensä koulutus, vaikkei aina tiedä niistäkään.. Veljeni vaimo on yksityinen hoitaja eikä mitään koulutusta, vuosia ollut jo...



Onnea sopivan työn löytämiseen, jaksamista jos työmatkat ovat pitkiä, sillä välillä lohduttelin itseäni että työmatka on sitten oikeasti sitä omaa aikaani, silloin olen joko tekemättä mitään, tai luen, neulon jne. mutta omaa aika istuen junassa...

olen aloittanut, selvittäisin mahdollisuuksia joustoihin yms. Kai mies voisi viedä/hakea päiväkotiin, että voisitte limittää päiviä? Ja jos matkat tuntuvat mahdottomilta, voihan työssä ollessa katsella toista työtä. Näyttää aina paremmalta tulla töihin toisesta työpaikasta kuin kortistosta.

töissä jonne 45-50 min matka, mutta mies oli onneksi silloin kotona. Kun pk-hoito tuli ajankohtaiseksi, onnistuimme muuttamaan työpaikkojemme lähelle (lähelle H:gin keskustaa, joten myös monien muiden työpaikkojen lähelle, joten mahdollinen työpaikan vaihto ei toivottavasti pidennä työmatkoja kovasti). Mä en henkkoht olisi selvinnyt siitä että alle 3v olisi ollut yli 6h päivässä hoidossa (vaikka olen varma, ettei tästä jää lapsille yleensä mitään traumoja).

Mulla on 20 km duunimatka ja omalla autolla aamu/iltaruuhkassa matkaan menee se 50 min. Ja jos joskus joudun sen julkisilla kulkemaan on aina todella tarkkaan laskettava milloin mihinkin bussiin hyppää jos töihin tai päiväkotiin aikoo keritä.

tuo aika työmatkaan täällä pohjoisessa, ainakin talviaikaan.

Johan se työkkäri laittaa karenssin, eikä niitä työpaikkoja edes ole samalla paikkakunnalla täällä.