Lue keskustelun säännöt.
Vauva kahlitsee meidät kotiin.
03.10.2011 |
Alan olemaan oikeasti aika rikki jo. 6kk vauva ei nykyään suostu turvakaukaloon vaan huutaa ja vänkää itseään niin, etten saa edes vöitä kiinni. Rattaissa huuto alkaa samantien myös. Kaupassa käyntikin on ihan hirveää kun pakko pitää vauvaa rattaissa, että saa ostokset tehtyä.
Minulla on noin 5v vanha, kaverilta saatu baby björn. Olen sillä nyt pari kertaa käynyt kaupassa, mutta käy aika nopeasti omaan selkään tuo 9kg kantaminen. Ja eikö se ollut vauvallekkin huono vaihtoehto. Tällä hetkellä (ennen veronpalautuksia) ei ole varaa ostaa parempaa.
Olen jo oikeasti niin hermoheikko ja yksinäinen tästä hommasta kun ei voi lähteä mihinkään kylään tai kaupungille kun yksi vaan rääkyy.
Isä on tällä hetkellä arkiviikot työmatkalla. Joo sis viikonloppuisin voin kaäydä kaupassa ilman vauvaa, mutta pää alkaa jo hajota tänne sisälle!!
Onko jollakin ollut samaa? Onko vaihe mennyt ohi? Kuinka nopeasti.
Kommentit (87)
Onhan sulla korvatulpat käytössä, jos joudut olemaan pitkiä aikoja kaksin huutavan/vaativan lapsen kanssa.. siis kun kaikki perustarpeet on tyydytetty ja huuto vain jatkuu ja jatkuu...
Automatkoilla myös ihan ehdottomat; et sä voi moottoritielle pysäyttää ja alkaa sitä paapomaan, se on vain ajettava määränpäähän vaikka desipelit olis mitä. Tiedän kokemuksesta juu, syy ei koskaan selvinnyt autohuutoon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan sulla korvatulpat käytössä, jos joudut olemaan pitkiä aikoja kaksin huutavan/vaativan lapsen kanssa.. siis kun kaikki perustarpeet on tyydytetty ja huuto vain jatkuu ja jatkuu...
Automatkoilla myös ihan ehdottomat; et sä voi moottoritielle pysäyttää ja alkaa sitä paapomaan, se on vain ajettava määränpäähän vaikka desipelit olis mitä. Tiedän kokemuksesta juu, syy ei koskaan selvinnyt autohuutoon...
Tätä minäkin tulin sanomaan, että hanki nyt hyvä ihminen korvatulpat ja siihen päälle vielä kuulosuojaimet. Saat edes vähän säästettyä korvaparkojasi ja vauvan ongelmien selvittäminenkin käy edes hitusen helpommin.
Sellainen vinkki myös, että julkisen terveydenhuollon puolella joutuu ikävä kyllä monta kertaa _VAATIMALLA VAATIMAAN_ saadakseen vaivoihinsa hoitoa. Jos sulla ei ole mitenkään varaa yksityislääkäriin, suosittelisin, että soitat neuvolaan ja sanot, että puhelu ei lopu ennen kuin vauva on saanut erikoislääkäriajan. Jankkaat asiasta niin kauan, että neuvolantäti ei jaksa enää kuunnella sua vaan saat lähetteen.
Tällä tavoin on jouduttu lähipiirissä toimimaan mm. syöpäepäilyjen (jotka osoittautuivatkin sitten syöväksi) olleessa kyseessä. Julkinen terveydenhuolto on ihan retuperällä Suomessa, joten todella suosittelen, että jätä kauniit sanat muuhun tilanteeseen ja vaadit asioiden selvitystä jämäkästi ja periksiantamattomasti.
Ei kenenkään tarvitse jäädä tuollaisten huolien kanssa yksin.
Mulla on kolmas lapsi aikalailla samanlainen, se sai kanssa noita autoon meno raivareita ja voin sanoa kaikille epäilijöille, että semmosta rautakankea on aika vaikea sinne kaukaloon taivutella kun ei sitä sinne voi runnoa niin ku jotain pehmolelua.
Me siirryttin heti kun pystyi, istuimeen ja sellaseen malliin missä matkustetaan naama meno suuntaan. Meidän istuin taitaa käydä just 9kg ylöspäin, minkä verran meidänki vauva muuten painoi ton ikäsenä:)
Samalta kuulostaa myös nukutus ruljanssit ym..
Meilläkin joskus nukuttamiseen meni tuplaten aikaa kun itse nukkumiseen.
Tyttö on nyt reilun vuoden ja aika on tavallaan auttanut, osa ongelmista on helpottunut, kuten juuri autoilu, lähdetään yleensä liikkeelle tytön päiväuni aikaan ja pidetään sitten toisessa päässä tarpeeksi pitkä tauko ennen kotimatkaa, lyhyet matkat jaksaa jo istuskella ihan hyvin, että kauppareissut sikäli sujuu jo ihan hyvin, on muutenkin viihtynyt hyvin kaupankärryjen penkissä.
Mutta vaikka toiset asiat ajan kanssa helpottuu, niin sitten tulee erinäisiä tahto asioita ja huuto jatkuu muodossa jos toisessa :D
Isomman lapsen huutoa on kyllä mun mielestä helpompi kestää kun pienemmän vauvan.
Tsemppiä teille ja koita jaksaa :)
Siis tiedän ja muistan esikoisen olleen tietyllä tavalla vaativa ja sitä hän toki on vieläkin. Mutta kuopus kun sattuu olemaan sellainen ideaali kahvilavauva, perustyytyväinen auringonsädehymyilijä, niin välillä meinaa unohtua, kuinka kamalaa se silloin oli...
Mutta sanoisin tuohon kaukalo-ongelmaan, että heti kun vauva tajuaa jotain telkkarista niin autoon dvd-soitin ja välipalaa käteen. Näillä meillä päästiin pahimman ohi.
laita kersa rattaisiin pää ylöspäin maitopullo tai muu viihdyke kouraan. Mulla 3 lasta, ei moista ongelmaa ollut koskaan. En käyttänyt turvakaukaloa kaupassa. Vaunuissa sai huutaa jos mulla oli asioista hoidettavana. ihan normaaleita ovat nyt, koululaisia jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle sanottiin myös neuvolassa, että "jotkut lapset nyt vaan on tällaisia", ja kehotettiin myös käyttämään vatsavaivaisten jauhemaitokorviketta. Ei auttanut pätkääkään, paras apu oli silloin myynnissä ollut jauhekorvike, jossa oli lisättynä sitä gefilus-maitohappobakteeria (sori, en muista oikeaa nimeä). Sen valmistus loppui vuonna 2006, joten siitä ei ole teille apua. Joskin yksi apteekkari vinkkasi kerran, kun etsin gefilusta tippoina, että voihan niitä tabletteja jauhaa ja lisätä sitä maitoon - mutta nykyään kai on myös gefilus-tippaa? Muistelisin joskus vuosi sitten nähneeni, kannattaa kokeilla ainakin.
No mutta, meilläkin tosiaan on temperamenttinen lapsi tuo esikoinen, kuten teilläkin. Varmasti kyse on myös temperamentista, mutta ei kannata sulkea muita vaihtoehtoja pois, ne voivat vaan pahentaa tilannetta. Lapsi, joka on valmiiksi herkkä reagoimaan rajusti ja jopa aggressiivisesti, reagoi niin todella pieniinkin asioihin, puhumattakaan jatkuvasta kipuilusta/ärsytyksestä, jota allergiaoireet saattavat aiheuttaa. Lapsi vaan itse ei ehkä tiedosta edes kipujaan, kutinaansa tai muita oireita, koska on elänyt niiden kanssa niin kauan kuin muistaa. Olen tavannut lapsen, joka raapi itseään jatkuvasti niin, että oli paikoin ihan vereslihalla, ja kun häneltä kysyi, kutittaako häntä, hän vastasi kieltävästi, ja kun jatkoi kysymyksellä, että miksi hän sitten raapii, lapsi väitti kivenkovaan, ettei hän raavi, vaikka siis raapi itseään koko ajan. Hän vaan ei tajunnut edes itse raapivansa, koska oli tehnyt sitä jo useita vuosia jatkuvasti, ja siitä oli tullut hänelle niin normaali toiminta, ettei hän edes tajunnut tekevänsä niin.
Kannattaa siis pyytää lähetettä allergiatesteihin, ja jos jaksat niin ala pitää ruoka- ja oirepäiväkirjaa. Kirjaa ylös ruuat, joita lapsi saa, ja oireet, jos niissä on vaihtelua. Mutta jos lapsi on kaiken aikaa tasaisen kärttyinen, se voi todellakin viitata nimenomaan maitoon oireiden aiheuttajana. Mun esikoiseni maitoallergia kävi ilmi vasta 4,5-vuotiaana ja silloinkin vain siksi, että kuopuksella todettiin silloin laktoosi-intoleranssi. Koko perhe siirtyi kuukaudeksi maidottomalle dieetille, jotta kuopuksen tilanne saatiin "nollattua", ja yllättäen esikoisen vatsavaivat, valtavat mielialavaihtelut ja kiukunpuuskat sekä yöheräilyt hävisivät kuin tuhka tuuleen. Neuvolan suosituksista huolimatta meille jäi maidoton ruokavalio, ja voi taivas miten on ihanaa huomata, että tälläkin lapsella voi olla kokonaisia päiviä ilman yhtään raivaria!
Onhan teidän poissuljettava mahdolliset allergiat, tai kivun aiheuttajat! Eikö?? Voimia kovasti teille. Toivottavasti löydätte avun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei kumpikaan lapsi suostunut tuossa iässä enää kaukaloon ja ostimme autoon Cybexin Pallas istuimet heti kun lapsen mitat tulivat täyteen. Eli on se sellainen palikka istuin ja lapsi kulkee kasvot menosuuntaan. Sillä loppui autoitkut. Itseasiassa toisen lapsen kohdalla istuin haettiin ex tempore hyvin äänekkään kauppareissun jälkeen, kun tiedettiin esikoisellakin toiminaan. SUOSITTELEN!!
Mitenkäs tuo kaupassa rattailu. Pääseekö vauva istumaan vai joutuuko makoilemaan? jos tahtoisi nähdä maisemia. Lisäksi meillä on mukana maissinaksuja hätätilanteita varten. Ja meidän muksujen pinnaa kasvatti myös pääseminen istumaan ostoskärryihin. Tosin sitten piti olla koko alkuun kärryissä kiinni ettei lapsi vaan valahda ja kauppakin käytiin läpi aika pikaisesti, mutta ilman huutoja silti.
meillä poika ei viihtynyt missään vauvana.huusi vaan ja automatkat,vaunumatkat kaikki oli tuskaa.
nyt poika on 10v ja viime kesänä todettiin adhd.
mutta JOKAISEN tuntemani vauvan joka on käyttäytynyt tuolla tavalla on myöhemmin ollut adhd, jokin tarkkaavaisuushäiriö, keksittymisvaikeuksia jne.
Uskon että tielläkin vauva saa jotenkin liikaa virikkeitä siitä kauppareissusta eikä psyty käsittelemään niitä, tuntee turvattomuutta tai ei yksinkertaisiesti pysty olemaan paikallaan mistä tulee ongelmia myöhemminkin, valitettavasti
En tiedä mikä tuohon auttaisi, ystäväni oli yli vuoden kotona kun ei voinut huudon vuoksi mihinkään lähteä ja todella villi laspi hänestä sitten kasvoikin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Automatkat olivat yhtä huutoa, samoin vaunulenkit.
Kävin kuitenkin lasten kanssa kylässä, puistoissa, kerhoissa.
Nuorempaa kuljetin yleensä kantoliinassa. Huusi siinäkin, mutta se ei tuntunut yhtä julmalta kuin antaa huutaa yksin vaunuissa.
Raskasta se oli, todella raskasta. Meni kuitenkin ohi vauva-ajan jälkeen.
Nopeasti kiukustuva lapsi on edelleen, ja kovasti on tarvinnut tukea tunteidensa kanssa pärjäämisessä. Onneksi muutkin tunteensa ovat voimakkaita. Iloisella päällä hän on kerrassaan hurmaava lapsi :)
Ja on myös oppinut elämään kiukkunsa kanssa todella hienosti, vaikka on vasta 5-vuotias.
Jotkut vauvat on tuommoisia.
Yritä vain jaksaa. Kyllä se jossain vaiheessa helpottaa :)
saattoi mennä kuukausikin, että oli koko ajan kipeä. Siinä sitten piti viihdyttää vielä 2,5 vuotta vanhempi esikoinen ja tehdä omat työt...
Työhuoneeni on vielä kellarissa niin, että tuntuu etten edes nähnyt välillä ulkoilmaa viikkokausiin...
Tätä elämää eletty nyt 7 vuotta, alkaa viimein helpottaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kantoliina. Varmasti mukavampi kuin Baby Björn kantoreppu jossa lapsi muistaakseni roikkuu vieläpä epäergonomisesti. Jos et löydä lahjoitetaan-jutuista tai halvalla niin käy kangaskaupassa. Jos sinulla ei ole ompelukonetta niin pyydä heiltä pmpelupalvelua. Ei voi maksaa niin paljoa, itse tein 2 kantoliinaa 20€:lla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ennemmin tai myöhemmin. Eikö vauva suostu rattaisiin edes niin, että laitat istuimen ylös, vauvan istumaan ja kätöseen korppua tai muuta turvallista pureskeltavaa? Jos lapsen saa jotenkin assosioimaan rattaan kivaksi paikaksi, hän lakkaa kapinoimasta ja alkaa viihtyä.
Esikoinen oli samanlainen huutaja tuossa vaiheessa, mutta huusi vain koska hänellä oli rattaissa ja istuimessa niin tylsää. Kunnon viihdykkeellä hän sit rauhoittui.
Mutta kyllä ne ennen kouluun menoa lopettaa rääkymisen ja sitten alkaakin uudte kuviot.
Tervetuloa vanhemmaksi.... aina jotain.
meni ohi joskus puolen vuoden aikoihin
(liinan saisi halvalla Klaukkalasta, ei enää tarvetta)
Ei nyt ihan noin hankala tilanne, mutta ei puhettakaan että lähtis kaupungille kahvittelemaan vauvan kanssa. Koskaan ei tiedä milloin hermo menee ja huuto alkaa. Ei juuri suostu nukkumaan vaunuissa. Täällä sitten tuijotetaan neljää seinää ja pidetään päätä kasassa. Ja meillä siis painoa 6 kk neidillä 10 kg. En siis todellakaan pitkään kantele sylissä. Suuri apu on ollut sellaisesta hipseat-istuimesta vyötäröstä. Toinen käsi on kiinni mutta muuten se helpottaa suuresti kantamista. Helpompia aikoja odotellessa...
Leluja, musiikkia ja eri asentoja kokeiltu tuloksetta.
Ennen ei ollut mitään ongelmaa ja viihtyi hyvin kun nosti pääpäätä.
Tätä on nyt kestänyt kuukauden ja kaukalokiukuttelu vähän pidempään. Sekin on hankala juttu kun esim isovanhemmat asuvat 70 kilsan päässä. Eipä olla käyty kylässä kohta kahteen kuukauteen.
Ketään en saa edes hoitamaan tuota kun ei ole ketään lähellä.
Joo, meidän tyttö on 72cm ja 8,8kg. Aika pullero =)
ja 9kg?!aika pulska tapaus :))
oliskohan ihan vaan vatsavaivoja tai vaippa tai vaate puristaa. tai liikaa vaatetta.
Mitä ne siellä lastenklinikalla sanoi? Eikö neuvolan täti ole jo laittanut lähetettä allergiatesteihin. Vauvallasi voi hyvinkin olla jotain allergioita/kipuja tmv. joten eikö nyt kannattaisi selvittää huudon syy. Itse ainakin selvittäisin ettei raukka huuda jotain kipujaan...