Ihan oikeestiko vanhemmat ovat itsekkäitä, jos haluavat n. 20-40päivää "laatuaikaa" vuodessa?
Luin tuota keskustelua, jossa yksi äiti kyseli ovatko itsekkäitä, kun lapsensa ovat 5-6viikon välein 1-2yötä vuorotellen isän vanhemmilla, äidin vanhemmilla ja sitten jokainen lapsi yhden kummminsa luona.
Eli nämä lapset ovat kolme kertaa vuodessa isänsä vanhemmilla, äitinsä vanhemmilla ja kummeilla eikä tuo ole minusta todellakaan paljon, koska he ovat koko muun ajan lastensa kanssa ja tuossa tapauksessa isovanhemmat ja kummit olivat itse halukkaita tuohon eikä heitä ole pakotettu.
Silti siellä moni vastasi, että lapset ovat aivan liikaa erossa vanhemmistaan.
Meidän lapset, 4lasta ja ikähaarukka 1,5v-12v ovat arviolta jotain 40-60päivää erossa vuodessa meistä vanhemmista enkä minäkään koe tästä huonoa omaatuntoa. Olemme mieheni kanssa sitä mieltä, että se on vain hyvä, että lapsilla on muitakin läheisiä aikuisia kuin pelkästään me vanhemmat.
Kommentit (83)
kadehtimisen arvoisia asioita... Hävettävää.
kun niiden kanssa ei jakseta olla.
jos ovat töissäkäyviä? 56x2 eli 112 päivää (viikonloput) plus vuosilomaa jotain viisi, kuusi viikkoa. Eli vaikkapa 42 päivää päälle, plus muutama arkivapaa.
Eli noin 160 päivää vapaalla lastensa kanssa.
JOS siitä viettää 40 päivää mummolassa/kummeilla tms., niin kyllä, minusta se on kyllä liikaa. Sehän on neljäsosa eli 25 % vapaapäivistä!
Arkisin se elo kun tuppaa olemaan sellaista, että lasta näkee tunnin aamukiireessä ja illalla kolme, neljä tuntia huushollauksen ja ruuanlaiton ja tv:n töllötyksen lomassa.
Aika vähän siinä ehtii lapsesta nauttia, tai häntä kasvattaa.
kuten jo aiemmin kirjoitin niin noihin päiviin on laskettu ne 2-3päivää kuukaudesta, jotka lapset ovat isovanhemmilla hoidossa meidän töiden takia.
ap
jos ovat töissäkäyviä? 56x2 eli 112 päivää (viikonloput) plus vuosilomaa jotain viisi, kuusi viikkoa. Eli vaikkapa 42 päivää päälle, plus muutama arkivapaa.
Eli noin 160 päivää vapaalla lastensa kanssa.
JOS siitä viettää 40 päivää mummolassa/kummeilla tms., niin kyllä, minusta se on kyllä liikaa. Sehän on neljäsosa eli 25 % vapaapäivistä!
Arkisin se elo kun tuppaa olemaan sellaista, että lasta näkee tunnin aamukiireessä ja illalla kolme, neljä tuntia huushollauksen ja ruuanlaiton ja tv:n töllötyksen lomassa.
Aika vähän siinä ehtii lapsesta nauttia, tai häntä kasvattaa.
kuten jo aiemmin kirjoitin niin noihin päiviin on laskettu ne 2-3päivää kuukaudesta, jotka lapset ovat isovanhemmilla hoidossa meidän töiden takia.
ap
jos ovat töissäkäyviä? 56x2 eli 112 päivää (viikonloput) plus vuosilomaa jotain viisi, kuusi viikkoa. Eli vaikkapa 42 päivää päälle, plus muutama arkivapaa.
Eli noin 160 päivää vapaalla lastensa kanssa.
JOS siitä viettää 40 päivää mummolassa/kummeilla tms., niin kyllä, minusta se on kyllä liikaa. Sehän on neljäsosa eli 25 % vapaapäivistä!
Arkisin se elo kun tuppaa olemaan sellaista, että lasta näkee tunnin aamukiireessä ja illalla kolme, neljä tuntia huushollauksen ja ruuanlaiton ja tv:n töllötyksen lomassa.
Aika vähän siinä ehtii lapsesta nauttia, tai häntä kasvattaa.
tasolla, ei voisi vähempää kiinnostaa juuri teidän perheen kuviot, sori. Te toimitte, kuten parhaaksi näette.
2 * 3 päivää vuodessa olisi suunnilleen sopiva määrä.
turvaverkot ja lapset usein yökylässä. Välillä kavereilla, välillä sukulaisilla, välillä sekä että (serkuillaan), joskus kaikki yhdessä, joskus erikseen. Välillä matkustellaan koko perhe yhdessä, välillä me vanhemmat keskenämme, välillä lapset (tai osa) isovanhemineen, välillä esim. minä ja tytöt tai mies ja pojat, tai minä alle kouluikäisten kanssa ja sitten taas välillä meillä on hoidossa naapureitten tai sukulaisten lapsia. Jopa ulkomaille on otettu kivoja lasten kavereita mukaan.
Kaikki on laatuaikaa, erilaista vaan. Meillä on hyvät välit sukulaisiin ja ystäviin. Kukaan ei laske öitä pois kotoa, eikä niitä öitä, jolloin meillä on joku.
Miten te pystytte elämään noin henkisesti ahtaassa ja pienessä maailmassa. Vain yksi ainut ratkaisu on se paras. Ja kuinka ollakaan, se on just se oma... Vähän avarampi suhtautuminen ihmisten erilaisuuteen helpottaisi varmaan omaa oloa. Ehkäpä lapsetkin oppisivat suvaitsevaisemmiksi ja huomaisivat, että tapoja saada hyviä ja onnistuneita tuloksia on useita. Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kumpikaan tapa olisi väärä.
Kyllä maailmaan mielipiteitä mahtuu, eikä varmaankaan mitään ole niin helppo kaukkua, kuin toisen ihmisen vanhemmuutta. Jospa jokainen vaan huolehtisi omasta vanhemmuudestaan, niin tämä maailma olisi aika paljon parempi paikka elää :)
Että kun ollaan perhe niin ollaan yhdessä. Ei ne lapset mikään niin mahdoton riesa ole että olis aina pakko niistä eroon päästä. Kolme lasta joista vanhin 8v eikä olla mitään laatuaikaa oltu viettämässä koskaan. Jotenkin hävettäisi ajaa lapsia kokoajan muualle että me päästäis "nauttimaan" siitä tulis sellainen olo ettei lasten kanssa pystyisi elämästä yhtään nauttimaan, tuleeko muilla?
Meillä on lapsivapaa vkl (pe-su tai to-su) kerran kuukaudessa. Meillä 2 tervettä lasta ja 2 kroonisesti sairasta, jotka eivät koskaan parannu.
Että kun ollaan perhe niin ollaan yhdessä. Ei ne lapset mikään niin mahdoton riesa ole että olis aina pakko niistä eroon päästä. Kolme lasta joista vanhin 8v eikä olla mitään laatuaikaa oltu viettämässä koskaan. Jotenkin hävettäisi ajaa lapsia kokoajan muualle että me päästäis "nauttimaan" siitä tulis sellainen olo ettei lasten kanssa pystyisi elämästä yhtään nauttimaan, tuleeko muilla?
että vanhemmat huolehtivat itsestäänkin ja parisuhteesta. Antaa hyvää mallia siitä, että huolehditaan omastakin hyvinvoinnista ja jaksamisesta eikä vaan uhrata kaikkea toisille. Lapset ymmartää sen oikein hyvin, jos asiasta keskustellaan, lapsi tietää milloin vanhemmat tulee takaisin ja että hänellä on turvallinen hoitaja sillä aikaa. On tietenkin tärkeetä olla ja tehdä kaikkea myös perheenä. Sopivassa suhteessa muihin poissaoloihin nähden.
on aivan helevetin paljon. Viikko + 1-2 viikonloppua vuodessa olisi mielestäni vielä sopivan rajoissa.
ja on enemmän vapaa-aikaa, jollon olla lasten kanssa jne.
Meillä ei riittäisi tuo alla mainitsemasi aika tai sillon ois isovanhemmat ja kummit lapsille aika vieraita ja etäisiä.
Meillä on aika samalla tavalla kun sillä toisen ketjun ap:lla eli meidän lapset on 1-2yötä poissa kotoa 1,5-2kk välein. Joskus jopa 3yötä, riippuu tilanteesta.
on aivan helevetin paljon. Viikko + 1-2 viikonloppua vuodessa olisi mielestäni vielä sopivan rajoissa.
voihan isovanhempien ja kummien kanssa olla perheenä. Ei vain niin että lapset ja isovanhemmat ja/tai kummit. Jos teillä kerran eivät työt rasita, miksi ihmeessä ette vietä aikaa yhdessä perheenä?
Se kuule riippuu niin paljon perheestä. Osalla ei ole niin paljon töitäja on enemmän vapaa-aikaa, jollon olla lasten kanssa jne.
Meillä ei riittäisi tuo alla mainitsemasi aika tai sillon ois isovanhemmat ja kummit lapsille aika vieraita ja etäisiä.
Meillä on aika samalla tavalla kun sillä toisen ketjun ap:lla eli meidän lapset on 1-2yötä poissa kotoa 1,5-2kk välein. Joskus jopa 3yötä, riippuu tilanteesta.
on aivan helevetin paljon. Viikko + 1-2 viikonloppua vuodessa olisi mielestäni vielä sopivan rajoissa.
Hoitopäiviä päiväkotiin kertyy n. 220. Lisäksi siihen 60 päivää hoidossa kummeilla ja isovanhemmilla.
Aikuisilla on oikeus omaan elämään. Lapset ei saa riistä elämää aikuisilta. Tulee ero ja mies menee vieraisiin ja ei saada omaa aikaa.
Minäkin naureskelin edellisen ketjun vastyaajille ja olin sitä mieltä, että nyt kyllä liioitellaan ja pahasti. Mutta nyt muuttui ääni minunkin kellossani. 20 ja risat yötä kuulosataa vielä ihan ok.lta, mutta 40-60 yötä on kyllä jo ihan liikaa. Siis jopa kaksi kuukautta vuodesta olette erossa lapsistanne? Minusta käsittämätöntä. Itse en haluaisi olla erossa laspstani edes tuota 20 yötä vaikka se minusta ok onkin. Mutta että jopa 60 yötä. Nyt minäkin kysyn, että miksi niitä lapsia hankitaan, jos niistä ei sen enempää välitetä. Meillä lapset yökylässä muutaman yön vuodessa (5 ja 7 v lapset) ja se riittää meille. Me HALUAMME matkustaa yhdessä.
Joskus kaksikin.Yleensä nämä yökyläilyt eivät lähde minun aloitteestani vaan isovanhempien ja lasten,he ITSE haluavat viettää toistensa kanssa aikaa ja tehdä asioita joita ei kotona voi tehdä(lähinnä haluavat hoitamaan maatalon eläimiä jne)
En näe aiheelliseksi laskea päiviä joita ovat pois,saa niillä lapsilla muutakin elämää olla kun kotona nysvääminen meidän kanssa.
Minä en siis olisi saanut hankkia lapsia koska en välitä heistä? Just just..
on paljon!
Kuinka paljon lapsenne viettävät aikaa päiväkodissa/ koulussa/ tms ollen teistä erossa?
Jos perheenne yhteinen arkielämä rajoittuu pariin tuntiin per ilta ja sen lisäksi lapset ovat isovanhemmilla hoidossa noin paljon niin tuntuu aika kohtuuttomalta lapsia ajatellen.
Miksi pitää tehdä lapsia jos heidän kanssaan ei jakseta olla? Oma aika on tärkeää mutta rajansa kaikella.
äkkiseltään aika paljolta, yhteenlaskettuna. Eihän kolme yötä siellä ja kolme yötä täällä sinänsä paljolta kuulosta, mutta jos niistä yhteensä tulee paljon. Ja kun vertaa sitten omaan tilanteeseen, missä lapset ovat mummuloissa yökyylässä viisi päivää kesälomalla ja ehkä pari päivää hiihtolomalla, niin kuulostaa niin erilaiselta. Ei kai se itsekästä ole, mutta kaikilla ei ole sitä mahdollisuutta niin näkökulma on niin erilainen.
toisilla on oikeasti hyvä tukiverkko ja sukulaiset ja muut tutut haluavat oikeasti osallistua heidän lasten elämään eikä se ole heille pakkopullaa.