Mä olen niin kyllästynyt tähän hienoon elämäämme

ja muuttaa sillan alle valaisimiesi kera. Luueln, että hyvin äkkiä tulee ikävä niin sinisimpukoita kuin valkoviiniäkin.

siis ei omalla kohdalla vaan työkavereitteni kohdalla. 90% kuvaamistasi asioista osuu hyvin, hyvin moneen täällä.



Meillä ei varallisuus salli kaikkea tuota enkä edes haluaisi. Joten ymmärrän "tuskasi" :)

mainostaa ostaneensa uuden hifistelypolkupyörän tai osallistuvansa maratonille, niin muutan Kälviälle.

teepä vaikka syrjähyppy ja pistä elämä itseltä ja perheeltä sekaisin. Siitäpä saat särmää kerrakseen...



Ei vaiskaan - etkö uskalla itse tulla ulos laatikosta?



Tee tietoisesti valintoja arvomaailmasi mukaan. Ensin pieniä, sitten isompia. Hakeudu uusien ihmisten ja asioiden pariin. Haista ja maista... Siitä se lähtee.

Mutta siis asiaan.



Anna nyt joku esimerkki, millaista omaperäisyyttä kaipaat? Tunnistan lisasi, mutta en kokonaan. Onneksi kaikki kohdat eivät täsmää omaan eläämääni, en edes ehtisi.

rouvien keskellä ja elämä on juuri sellaista kuin haluan sen olevankin.

siltä että mihin tahansa elämän tyyliin voi kyllästyä. Silloin kannattaa itse tehdä jotain repäsevää ja sekoittaa "täydellista" pakkaa. Osta paljon saastuttava amerikanrauta ja kerskaile sillä kaikille. Tai osta ikeasta lamppu.

Musta toi kuulostaa ihan kivalta elämältä..

ystäväksi vanhukselle tai maahanmuuttajalle. Itsehän valitset ystäväsi.

ehkä olet hankkinut ystäväsi väärin perustein? Minunkin ystävistäni iso osa (melkein kaikki) ovat akateemisesti koulutettuja, mutta persoonaltaan kaikki ovat erilaisia, ja ihmisiä kiinnostavat ihan toiselaiset jutut kuin nuo mitä luettelit. Monella on jopa trendikäs ammatti, joskaan ei tuo sinun esimerkkinä mainitsemasi, mutta eipä se missään näy.



Epäilyttää, voiko tuollainen edes pitää paikkansa, vai yritätkö provoilla jotain luokkataistelua tänne? Mutta JOS olet tosissasi, niin miten ja mitä kautta olet tutustunut ystäviisi? Eikö sinulla itselläsi ole sellaisia kiinnostavia harrastuksia, joissa olisit voinut tutustua mielenkiintoisiin ja omanlaisiisi ihmisiin? Eikö naapurustossa ole yhtään samanhenkistä äitiä? (Itse tutustun harvoin muihin äiteihin, mutta ne harvat ovat olleet sitten ihan kultakimpaleita - samanhenkisiä kuin minä, eikä tarvitse puhua vaan lapsijutuista.)



Toisaalta en kyllä ymmärrä, mitä väliä silläkään on, mitä joku tekee työkseen. Vai puhuvatko ystävänne vain työasioistaan? Sehän on tietenkin aina tylsää, oli sitten ammatti (melkein) mikä tahansa - ei toisten työkuviot yleensä kiinnosta muita ainakaan kauhean yksityiskohtaisesti. Ja mitä väliä silläkään on, mitä sisustusta ihmisillä, tai millainen auto - ei kai tällaisista asioista ole tapana puhua jatkuvasti muiden kanssa?



Ja mitä sinä haluaisit tehdä ja mistä puhua? Ja mikä sinua estää? Kai fiksut ystäväsi osaavat keskustella muustakin kuin siitä, mitä itse ovat tehneet?

jos SINä olet kyllästynyt, niin mikä sinua estää elämästä juuri niinkuin haluat? Ei mikään. Ei tylsä elämäntyyli tule ylhäältä annettuna, itse se luodaan omasta persoonasta käsin.

mitä hienoa on proseccon juomisessa?

toi on niiin keskiluokkaista

Ei yhtään sovi tuohon kuvaan. Kyllä niillä pitäisi olla pikku Bemari rouvalla ja Mersun maasturi miehellä.

Ei yhtään sovi tuohon kuvaan. Kyllä niillä pitäisi olla pikku Bemari rouvalla ja Mersun maasturi miehellä.

jos asuu Helsingissä, ei täällä mitään autoja tarvitse olla edes itseään "hienoina" pitävillä. ja on tosiaan totta, mitä on sanottu, ettei tuo mitään erityisen hienoa ole noin yleisellä tasolla, mutta hienoushan on aina subjektiivista. Eli ap voi mieltää juuri nuo asiat hienoiksi.

Elä itse miten tahdot ja nauti niistä asioista mistä tykkäät.

Raha ei siinä ainakaan ole esteenä.

Se on sinusta itsestäsi kiinni.

Etkai ole joku jojo narunpätkässä, joka on vedettävissä.

Espoolainen ystäväni valittaa myös, kun Isossa Omenassa kaikki ihmiset ovat yhdestä puusta veistettyjä.



Täällä idässä on variaatiota huomattavasti enemmän :-). Myös ihmisiä on laidasta laitaan. Vaikka on hyviä alueita ja on varakkaita ihmisiä, niin ihmisiltä puuttuu espoolainen snobismi.



Äitini teki pitkän yksityishammaslääkärin uran täällä idässä ja tykkäsi olla täällä idässä eniten. Ihmiset olivat ystävällisempiä, eivät valittaneet turhasta ja kiitollisempia.

se siitä.

työ jota tekevät mielellään.

Ei edes käy kateeksi ja se on jo tosi paha juttu.

Olen ihan sama mieltä, että jotakin reippaampaa menoa tuohon kyllä pitäisi saada.

Mutta sinä, laajenna ystäväpiiriäsi, aloita jostakin ihan muualta, vaikka Hesarin Minne mennä -palstalta. Huomaat muuten, että se särmä ei ole pitkän päälle hyvästä.

piankin. Kyllä elämässä yleensä lopulta on särmää. Elät nyt vaan jotain latenssivaihetta.



Minusta tuo spr:n ystävätoiminta kuulosti järkevältä. Kärsit siitä, että elät kuplassa, mutta voithan astu maan pinnalle tekemään jotain merkityksellistä.



Jos teillä on ylimääräistä rahaa, voit jakaa sitä tarvitseville.



Sukulaisuusuhteen kautta olen kurkistanut kuvailemaasi maailmaan. Ei houkutellut. Koetan keksiä aina tekosyitä miksi emme voi esim. mennä heidän lastensa synttäreille. Itselleni tuottaa ihan tuskaa viettää pari tuntia tuollaisessa seurassa.