Lue keskustelun säännöt.
Onko ranska vaikea oppia?
Kommentit (45)
sanasidokset, kirjainten ääntäminen, intonaatio - niin alat heti oppia lisää myös korvakuulolta ja alat ymmärtää kunnolla.
Ranska on sillä lailla helppoa, että se on erittäin loogista. Minusta englanti on moninverroin vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EF:llä ainakin on kielimatkoja Ranskaan, mutta jos olet 14-18 -vuotiaille suunnatuille kielimatkoille liian vanha, on EF:llä myös kielikursseja Ranskassa kaikille yli 16-vuotiaille. Ranskan kielikursseista voit lukea lisää täällä:
Teoriani on, että ranskan ymmärtäminen vaatii "musiikkikorvaa". Kaikilla ei ole sitä. Jolla se on, niin tietysti ranskakin on helppoa ymmärtää.
Olen eri mieltä siitä, että puhuminen olisi jotenkin erityisen vaikeaa verrattuna muihin kieliin. Lähinnä itsetuntokysymys. Puhumalla parempaa ranskaa kun keskivertoranskalainen joutui koomisiin tilanteisiin, kun se vastapuoli luuli, että osaa ranskaa ja sitten tulee sitä konekiväärinopeudella ranskaa=täyttä hepreaa.
Käyttökelpoisin rankanlause on eskö vu parle anglee?
kokeile rykiä (koristen) kurkkua selväksi. Sitten kokeile osaisitko tehdä samanlaisen äänteen kitalaen takaosalla, lähellä nielua. Siinä se.
Ja nimenomaan puhuminen sujuu usein helpommin kuin kirjoittaminen. Kuuntele kielikasetteja, mene kurssille, katso telkkaria, kuuntele radiota, lue lehtiä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitten kun kielen "rakenteesta" saa kiinni, pystyy ainakin elämään illuusiossa ettei ole aivan totaalisen ulapalla. Ja ääntämistä kannattaa opetella, se helpottaa kuullun ymmärtämistä paljon. Ei se ääntäminen itse asiassa ole niin vaikeaa mitä voisi kuvitella, muutama juttu jotka täytyy tajuta ja sitten sujuu jo ihan hyvin :)
sitten kun kielen "rakenteesta" saa kiinni, pystyy ainakin elämään illuusiossa ettei ole aivan totaalisen ulapalla. Ja ääntämistä kannattaa opetella, se helpottaa kuullun ymmärtämistä paljon. Ei se ääntäminen itse asiassa ole niin vaikeaa mitä voisi kuvitella, muutama juttu jotka täytyy tajuta ja sitten sujuu jo ihan hyvin :)
ja ranskan ääntämys on vieläpä erittäin säännönmukaista ja siksi helpompaa kuin vaikkapa englannin ääntäminen. Onhan ranskassa joitain suomalaiselle vaikeita äänteitä, mutta niin on englannissakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on todella vaikea. Edes 30 vuoden jälkeen en osaa edes tyydyttävästi. Kyllä minä vielä joskus opin.
Ranska on ok, koska siltä pohjalta voi ymmärtää romaanisia kieliä ja oppiakin. Itse ranskaa on kuitenkin käytännön kielitaidon osalta kokemukseni mukaan ollut lähes mahdotonta oppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä luin lukiossa ranskaa ja olin hyvä siinä. Kymppejä tuli kursseista ja ajattelin, että tämäpä helppoa - kunnes päästiin kieliopissa subjunktiiviin. Sen oppiminen osottautui minulle mahdottomaksi ja sitten tuntui, että minäpä kurja ihminen, jolla ei edes kielipäätä ole. Ekat kurssit pitivät lukion lopputodistukseen numeron kympissä, mutta kirjoitin ranskasta vain M:n (eximiaa ei minun aikanani vielä ollut). Sen jälkeen mielenkiintoni ranskaan on vähentynyt, mutta osaan jonkin verran vielä sitä lukea. Kuullunymmärtäminen on sitten tuskallisempaa enkä ikinä uskaltautuisi puhumaan sitä. Je m'appelle XX voisi vielä mennä ja bon jour ja merci, mutta siinä se sitten onkin. :(
Ranskan epäsäännöllisten verbien ulkoaopettelu kaikissa eri aikamuodoissa ja persoonoissa ei ole mun lempipuuhaa, vaikka yleensä kieltenopiskelusta pidänkin. Lisäksi ranskan kieli nivoutuu niin olennaisesti siihen kulttuuriin, joka on minulle vieraampi kuin jenkkilän kulttuuri tai brittikulttuuri. Kielen lisäksi pitää tietää juttuja, miten ranskassa ihmisen oletetaan käyttäytyvän, mistä asioista voi puhua ja mistä asioista ei ole soveliasta milloinkin puhua, mikä on kohteliasta ja mikä on epäkohteliasta jne. Sitten se gastronomian maailma pitää samassa syssyssä opetella. Osa niistä ruuista on ihan vieraita minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 03:17"]
Minä luin lukiossa ranskaa ja olin hyvä siinä. Kymppejä tuli kursseista ja ajattelin, että tämäpä helppoa - kunnes päästiin kieliopissa subjunktiiviin. Sen oppiminen osottautui minulle mahdottomaksi ja sitten tuntui, että minäpä kurja ihminen, jolla ei edes kielipäätä ole. Ekat kurssit pitivät lukion lopputodistukseen numeron kympissä, mutta kirjoitin ranskasta vain M:n (eximiaa ei minun aikanani vielä ollut). Sen jälkeen mielenkiintoni ranskaan on vähentynyt, mutta osaan jonkin verran vielä sitä lukea. Kuullunymmärtäminen on sitten tuskallisempaa enkä ikinä uskaltautuisi puhumaan sitä. Je m'appelle XX voisi vielä mennä ja bon jour ja merci, mutta siinä se sitten onkin. :(
[/quote]
Voi, ei se subjunktiivi niin tärkeä ole. Ei se aina mene natiiveillakaan ihan kohdilleen, eikä todellakaan ole niin vakavaa, jos ulkomaalainen subjunktiivin sijaan käyttää väärää aikamuotoa. Tulee ymmärretyksi. Yleensä sen subjunktiivin voi sitä paitsi kiertää jollain muulla ilmaisulla/rakenteella. Subjunktiivinkin sitä paitsi voi oppia, kun asiaan vähitellen kehittyy kielikorva. :)
t: 5 vuotta Ranskassa asunut
Ei ainakaan sen vaikeampi kuin muitakaan vieraita kieliä. Minusta ranska on aina tuntunut paljon helpommalta kuin englanti. Olen opiskellut yhtä kauan ranskaa ja saksaa, siis yläasteella ja lukiossa. Lukion jälkeen puhuin ranskaa ihan kohtalaisen sujuvasti, mutta saksaa en osannut puhua lainkaan. En tajunnut mitään niistä saksan adjektiivien heikoista ja vahvoista taivutuksista ja muista kielioppi-ihmeellisyyksistä. Ranskan oppimisen eteen en koskaan joutunut tekemään kovasti töitä. Se kuulosti niin kauniilta, että innostuin siitä todella, ja loppu olikin sitten tosi luontevaa.
Koulussa opittu sanavarasto, oikeinkirjoitus ja kielioppisäännöt ovat tärkeitä ja luovat hyvän pohjan, mutta kaikkien vieraiden kielten kohdalla täytyy sanoa, että todella hyväksi puhujaksi ei opi koulun penkillä, vaan ainoastaan puhumalla kieltä sellaisten ihmisten kanssa, jotka puhuvat sitä äidinkielenään. Minulle oli myös suurta apua siitä, että tykkäsin kuunnella ranskalaisia lauluja ja opetella laulamaan niitä. Tämä auttoi erittäin tehokkaasti oikean ääntämyksen omaksumisessa. Vielä nytkin ranskalainen kuulisi jossain vaiheessa puhetavastani, että olen ulkomaalainen, mutta ranskaksi keskusteleminen sujuu aivan luontevasti, samoin kirjoittaminen. Esimerkkinä mainittakoon, että Ranskassa asuessani kävin melko pitkän aikaa keskustelutapaamisissa psykoterapeutin luona, eikä minua juurikaan häirinnyt se, että terapia toteutui ranskaksi eikä suomeksi.
Nyt olen palannut Suomeen, mutta olen huomannut, että esimerkiksi oikein kunnolla hermostuessani päästän ensimmäiseksi ranskankielisen ruman sanan! Ja usein jupisen ranskaksi kissalleni, jonka toin tänne mukanani Ranskasta.
Jos joku kaipaa puhe- tai kirjoitusharjoitusta ranskassa, auttaisin mielelläni. Mainittakoon kuitenkin, että on yksi juttu, nimittäin subjunktiivin käyttö, jota en koskaan ole aivan täysin tajunnut. On tietysti sellaisia yleisiä ilmaisuja, joiden yhteydessä subjunktiivia käytetään aina, mutta on myös sellaisia tapauksia, joissa en koskaan osaa täysin varmasti sanoa, tarvitaanko sitä vai ei!!! Onneksi tämä ei kuitenkaan vaikuta millään lailla ymmärretyksi tulemiseen!!!
Kismett
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jee, sain vähän toivoa että mäkin voin ehkä joskus oppia vähän ranskaa! :D En lukenut koulussa, koska pikkupaikkakunnan ainoa ranskanope (yläasteen JA lukion) kuulemma lausui "bon-jour". Siis ihan täysin suomalaisittain ja J:llä siis. :D En sit nähny järkeväksi. Luin pitkän saksan ja 6 kurssia (9:stä) venäjää. Monista kielistä, esim. italia ja espanja, saa "kiinni" vaikkei varsinaisesti osaiskaan. Ranskasta taas ei juuri mitään. En siis oo varsinaisesti yrittänyt koskaan, millään kurssilla tms. Mutta oon musikaalinen, joten tuo yks kommentti sävelkorvasta antoi toivoa! :D
Oma ranskani on aika kankeaa (lue kauheaa .
Yritän pitää kielitaitoa ja sanastoa yllä nettiradion avulla. Täältä löytyy jotain kivoja http://radiomakela.net/nettiradio/component/tags/tag/13-ranska
Vierailija kirjoitti:
Oma ranskani on aika kankeaa (lue kauheaa .
Yritän pitää kielitaitoa ja sanastoa yllä nettiradion avulla. Täältä löytyy jotain kivoja http://radiomakela.net/nettiradio/component/tags/tag/13-ranska
Linkki ranskan nettiradioihin on nykyään
http://www.radiomakela.net/category/ranska
ranskan oppimisessa on tärkeää osata ääntä sanat ja lauseet oikein, jos osaat espanjaa niin opit myös ymmärtämään ranskaa koska ranska ja saksa ovat melkein kuin kaksoset. Itse olen 10 vuotias tyttö eli menen nyt neloselle ja aloitan vasta ranskan ja osaan jo ääntää joitakin sanoja ja espanja ja englantikin tulee kyllä sujuvasti
Vierailija kirjoitti:
Miten oppisi hyväksi ranskan puhujaksi?
Vaimo sanoi että kielen oppii helposti mutta että hyväksi puhujaksi synnytään. Hän on opiskellut ranskalaista filologiaa sekä suomessa yliopistossa että Sorbonnessa ja työskennellyt Ranskassa EU:n alaisissa organisaatioissa. Itsekin olen huomannut että Ranskassa puhetaidolla on suuri merkitys ja paikalliset haluavat usein keskustella ja väitelläkin käsitteellisellä ja semanttisella tasolla, toisin kuin Suomessa jossa asioista puhutaan asioina.
Parhaiten opit ranskan kouluikäisenä. Työkaverini lapset oppivat muutamassa viikossa puhumaan ranskaa paikallisessa koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa osata kieliopillisesti oikein. Puhujaksi oppii puhumalla ja kuuntelemalla.
13 vuotta asunut Belgiassa ja vieläkin tökkii välillä.
Pelkkä puhumalla ja kuuntelemalla on vaikea tie.
Suosittelen myös ranskanopintoja tueksi.
Bon courage!
sujuvan kielitaidon kannalta. Kyllä sitä puhetta ymmärtää, vaikka ärrä olisi vähän rullaavampikin. Työnnät sitä vähän taaemmas vain, kyllä se treenatessa tarttuu. :)