Vauva pilasi elämäni

tosiaan, että me ollaan ainoat, jotka tällaisten asioiden kanssa painii. Meillä oli vauva-aika juuri tuollaista, että mies oli "äiti", tiesi tarkkaan kuinka lasta tuli hoitaa, siis ihan intuitiollaan, mitään neuvolan oppaita ym. ei lukenut ja kun koitin jotain perusjuttuja kertoa (esim. että alle vuoden ikäistä ei syötetä omalla lusikalla, ei anneta hunajaa, 0-kelillä laitetaan talvivaatteet jne) suuttui ihan silmittömästi, koska hän osaa kyllä. Tätä listaa vois jatkaa loputtomiin. Edelleenkin minä teen ihan kaiken väärin lapsenhoidossa ja kodinhoidossa ja kaikessa elämässä. Meillä lapsi jo yli 2 vuotta ja arki on helpottunut, mutta parisuhde ei parantunut. Nyt on tosi vaikea päätös erotako lapsen takia, siis itse en kestä miestäni ollenkaan, mutta en haluaisi altistaa lasta eroriidoille (nytkin jo mies lapsellisesti haukkuu minua pojalle) ja lisäksi mitään viikko-viikko systeemiä en kestäisi mitenkään, yhden vuorokauden jälkeen ikävä lasta kohtaan on jo niin kova, viikko olisi ihan mahdottomuus.

Pariterapiassakin ollaan oltu jo puoli vuotta, mutta ei ole auttanut yhtään.

Mä en olis koskaan uskonut, että Vauva.fi Aihe vapaa -keskustelu saisi mut itkemään, mutta näin on. Ja lähinnä itkemään liikutuksesta ja siitä, että mä en olekaan sekoamassa. Mä olen jo välillä miettinyt, että teenkö mä kaiken niin helvetin väärin ja syyllistänyt itseäni! Vaikka olen kyllä tajunnut mieheni käytöksen.



Ja se ahdistus on niiiiiiin valtava samoin kuin itsesyytösten määrä!



Ehkä mun pitäis näyttää tää ketju sille ja katsotaan tajuaako se. Todennäköisesti ei. Ja syyttää mua vielä siitä, että olen julkisesti mustamaalannut häntä ja että täälläkö mä vietän kaiken vapaa-aikani... Huoh..



Mutta kiitos kaikille tsempanneille.



Nyt kuuluu kitinää itkuhälyttimestä ja sinne on mentävä, ennen kui mieheni tulee alakerrasta kysymään, että onko mulle netti tärkeämpi kuin se, että vauva kitisee vaunuissa..

Pitäisikö sinun antaa miehellesi mahdollisuus olla vauvan kanssa ja "opetella rankat hommat?" Voisit lähteä shoppailemaan tai liikkumaan ja saisit energiaa ja päästellä höyryjä ulkoilmaan. Miehesi voi sillä aikaa syöttää vauvan ja pistää päikkäreille jne. ja vahtia vauvaa useamman tunnin, ja hän huomaa että ei se ole ruusuilla tanssimista.



Sinulle olisi hyvä tehdä jotain muuta välillä kuin lastenhoitoa: liikkua, tavata ystäviä, ym. ym.



Minä sain apua väsymykseeni ja parisuhdeongelmiini www.tukinet.net sivuilta. Sisäänkirjautumisen jälkeen voit osallistua keskusteluihin ja saada myös henkilökohtaista tukea siihen koulutetulta ihmiseltä.

Mies on korvaamaton nytkin. Hän hoitaa melkeinpä enemmän lapsiamme (5 ja 7 vuotiaat tytöt) kuin minä. Hän jäi kotiinkin sapatille korkeasta asemasta. Tulotaso laski mutta kannatti.



Nyt joskus tuntuu, että tytöt menevät isän kainaloon herkemmin kuin minun, mutta itse olen osani valinnut ja onnellinen olen siitä, että tytöt saavat miehen roolimallin ja hyvän sellaisen.



Muuten, tutkitusti jos isät ovat aktiivisia tyttöjen hoitamisessa, heille tulee vahva ja selkeä identiteetti naisena ja seksuaalisuus kasvaa terveeksi ja tasapainoiseksi.



Niin, ja kyllä ne tytöt meillä minuakin tarvitsevat. Jos ovat isän kanssa putkeen muutaman päivän, on sitten taas äiti kova sana:-)



T: Onnellinen tasavertainen vanhempi

Mutta keskustele näistä hänen kanssaan. Näyttäminen on virhe. Mikä sinä olet äitinä sanomaan, että isä toimii väärin. Sittenhän toimisit samoin, kuin väität hänen toimivan sinua kohtaan.



On onni, että mies osallistuu. Anna hänen tehdä asiat omalla tavallaan mutta tee selväksi, että myös sinä toimit omalla tavallasi.



Älkääkä tehkö toista lasta, jos jatkatte. Kakkosen jälkeen suurin eroprosentti on silloin , kun tuo toinen täyttää 2 v. Tutkittu asia.



Mutta ei nyt tällaiseen kannata eroa harkita! Onkohan ihmisillä mennyt suhteellisuuden taju. Käytä järkeä ja analysoi myös omaa käytöstäsi, siinäkin on korjaamista kuten myös miehelläsi.



Vastaukset löydät, kun olet avoin myös omille virheille.

kun, mä menin töihin ja isä jäi 3kk vanhempainrahakaudelle. ( oli muuten minusta ihan kamalaa olla erossa lapsesta) Mutta siis se autto, isä näki oikeasti m itä se on kaikkien kiukkujen ja ruokien keskellä ja arvaa kyselinkö töistä tullessa onko muistanut sen ja tän ja ton... ;) Ja varsinkin jos tiskit ja pyykit oli pesemättä.... Ukko repuska tajusi etten vain ollut kotona ja se lapsen hoito vaatii 24h läsnäoloa. Mutta siis meillä autto.



t: 7x äityli ja 22v saman ukon kanssa ;)

Aikasta isää vähätteleviä kommentteja.

Ainakin minusta ja juu olen lähes 40 vuotias mies



Itse olen työskellyt aikoinanini vuoden päiväkotiapulaisena. Lisäksi äitini oli lapsuudessanii toistakymmentä vuotta perhepäivähoitaja.



Vaimoni taasen on varsinainen teiniprinsessa ollut aina, vielläkin vaikka on vain vuoden minua nuorempi ainut lapsi.



Näillä lähtökohdilla väitänkin, että minulla on todella hyvät lähtökohdat väittää tietäväni lasten hoidosta puolisoni paremmin.



Nämä kommentiti eivät tietenkään ole terkoitettu minulle, mutta minusta ne ovat todellakin isyyttä vähätteleviä. Ilmiö muten ollut varsin yleinen neuvolassa. Eräs lääkäri yrtti perua vastaanottoa kun äiti ei ollut mukana.. "Jos tuutte sitten uudestaan kun äitikin kerkiää..."



Äiti ei vain ole automaattisesti mikään hyvä siksi että on nainen

ja tämä ap ei nyt ole mikään "pikkuprinsessa" teini. Niin äidille pitää antaa tilaa olla äiti! Vaikka isä tietäis oikeasti niin ei silti tarvi olla niskan takana neuvomassa.



Joskushan uusperheissä on niin että isällä on vaikka 5 lasta ja äidille ensimmäinen. Monta asiaa varmaan mies tietää enemmän ja paremmin, mutta ei saa silti äitiyttä riistää!

Ei vauva ole syypää teidän ongelmiin, vaan suuri vauvan tuoma elämänmuutos. Elämä olisi voinut muuttua myös jollain toisella tavalla ja saattaisitte painia samojen ongelmien kanssa silloinkin.



Meidänkin parisuhde on päin honkia, juuri 1. vauvavuosi takana. Tämä voi olla todella rankkaa aikaa parisuhteelle. Sen kyllä saa sanoa ääneen.

Iso elämänmuutos saa aikaan oman kriisin, parisuhteen kriisin ja vaikka mitä. Niin se vaan on, että lapsen syntymä on aina kriisi, vika ei ole sen vauvan.



Olisittepa vaan ottaneet asioista etukäteen selvää! Jos tietää, että tämä on ohimenevää ja tämän nyt tsemppaamme, on se eka vuosi ja parikin helpompaa. Nyt isä hommiin, selkeä työnjako ja vapaailtoja kummallekin.



Kunhan ette nyt vaan tee toista lasta perään! Odottakaa ainakin kolme vuotta.

on etäpäivä, niin lykkää vauva vaunuihin ja sanot, että Te lähdettekin tästä alta pois, että mies saa työskennellä rauhassa.



Hypätkää bussiin, käykää kavereilla ja shoppaamassa yms. Jaksaako se mies nyt jatkuvasti jäädä kotiin tekemään töitä, kun tekin olette aina menossa.

Lapsen hankkiminen oli suuri virhe

Vauva?

Teillä on jälkeläinen, lapsi, perheenjäsen, tullut perheeseen.

Ei mikään asuste.

Kuulostaa että teitä on kolme yksilöä jotka on päätyneet yhteen, yksi tahtomattaan.

Teidän pitäisi olla perhe.

mitä helvetin lihasoppaa?