Lue keskustelun säännöt.
Jotkut köyhät perheet käyttävät mielestäni rahaa holtittomasti
23.09.2011 |
Kaikki eivät siis niin tee, mutta jotkut. Rahaa laitetaan alkoholiin, tupakkaan, kalliisiin vaatteisiin, eikä ajatella että loppukuussakin pitäisi syödä ja lapsi tarvitsee kenties talvitakin tai luistimet. Joissakin perheissä on myös koiria ja kissoja kuin Vilkkilässä. Lemmikkien ruokinta ja lääkintäkulut ovat kalliita. Köyhissä perheissä sekin voi olla lapsilta pois. Kissa ja koira voi olla kiva juttu, mutta pitääkö hankkia kokonainen kennel...
Kommentit (88)
Itse olen kyllä todennut halvatkin vaatteet usein varsin hyvälaatuisiksi. Ja vastaavasti moni kallis on voinut olla yllättävän huonolaatuinen. Mutta makuja on monia, ja kriteereitä.
Voi olla, että en saa joskus myytyä Lassie-toppapukua eteenpäin kovin kalliilla, mutta eipä niitä merkkivaatteitakaan yleensä ihan uuden hinnalla osteta. Eli merkkivaate tulee silti kalliimmaksi. Ja se merkkivaatekin voi mennä pilalle, lastenvaatteisiin kun tulee tahroja ja reikiä. Eli kovin hyvänä sijoituskohteena minusta niitä ei voi pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja nuhtelee edelleen köyhiä tupakoinnista, alkoholista ja siitä viidennestä kissasta...
Ne eivät ole pakollisia.
kirpputoreilta ja aleista halvallakin. Tuntuu vaan jotenkin hullulta, että jos aina sanotaan, että rahat on vähissä, ei ole rahaa jne, niin miksi se KAIKKI raha pitää laittaa johonkin kalliiseen, ettei vain näyttäisi köyhältä? Viime syksynä ostin kaksi merkkipukua kirpputorilta, niistä pyydettiin yhteensä 7 euroa (!!!), koska olivat käytettyjä. Jos olisin mennyt ostamaan samoja merkkejä kaupasta siihen aikaan vuodesta, kappalehinta olisi ollut reilu 80e. Molemmat noista viime vuonna ostamistani mahtuvat vielä tänäkin vuonna ja pitävät vettä - ja se lienee monen ehdoton kriteeri.
Muistan vielä, miten ystäväni, joka oli ostanut kalliin ReimaTecin puvun, itki rahojensa perään, kun puku repeytyi ensimmäisellä pulkkareissulla johonkin kiveen. Omalla kohdallahan se lähes 3,5e menetys ei olisi paljoa kirpaissut...
Mistäs tiedät, ovatko ne vähävaraiset perheet todella ostaneet ne merkkivaatteensa uutena? Jos sinä vain luulet niin? Eihän vaatteesta aina näe, onko se käytetty vai ei. Minun lapseni käytetyt, pieneksi jääneet haalaritkin ovat oikeasti ihan "uuden" oloisia, sekä halvat että kalliimmat.
Itse en mitenkään erityisemmin halua ostaa merkkivaatteita, ja oikeastaan mieluummin ostaisinkin niitä halvempia merkkejä (käytettynäkin), mutta nyt ostin lapselle talveksi merkkihaalarin. Se kun oli ensimmäinen sopivaa kokoa oleva, joka kirpparilla tuli vastaan. Värikään ei ollut ihan lemppari, mutta olin päättänyt koettaa etsiä käytettynä. Joku varmaan ajattelee siitäkin, että olemme ihan snobbaillaksemme pistäneet olemattomat rahamme MERKKIvaatteeseen...
Tuo haalarin repeytyminen olikin hyvä esimerkki siitä, ettei niitä merkkihaalareita kannata ostaa AINAKAAN sillä silmällä, että sen saa joskus myytyä hyvällä hinnalla eteenpäin.
ostaako merkkivaatteita vai ei, ei kerro yhtään mitään taloudenpitokyvyistä. Jotkut haluavat laatua ja ostavat harvemmin, toiset ostavat halpaa ja huonompilaatuista useammin, sama lopputulos. Mielestäni säästäminen matkustamiseen ei ole yhtään sen järkevämpää kuin rahan käyttäminen hyviin vaatteisiin. Vaikeaa verrata kahta ihmistä joista toinen säästää ainoastaan vaatteissa niin paljon että voi puolivuosittain matkustella ja jotain toista joka muka on myöskin köyhä ja samalla rahalla ostaa merkkivaatteita eikä rahaa riitä edes ruokaan.
Tähän mennessä ovat kestäneet loistavasti ainakin neljän lapsen käytön. Siis per haalari. Jostain syystä en näe ainuttakaan perustetta ostaa jotain reimatecia tai polarnopyretiä taivaantienmenolipusta puhumattakaan. En niin kauan, kun joudun elämään edes osittain yhteiskunnan tukien varassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja nuhtelee edelleen köyhiä tupakoinnista, alkoholista ja siitä viidennestä kissasta...
Ne eivät ole pakollisia.
Elämä on täynnä ei-pakollisia asioita, joihin ihmiset pistävät rahojaan. Miten muutenkaan määritellään se "pakollisuus" tai "välttämättömyys"? Ja sinulla ap ei tietenkään ole mitään valtuuksia "nuhdella" ketään, mautonta ottaa edes vitsinä tuollaista asennetta. Mutta jos tuolle linjalle lähdet, niin paheksu sitten sitäkin, jos köyhä ostaa kahvia, mausteita, meikkejä, pullaa, mehua, sinappia tai edes kehtaa valita leivän tai jugurtin oman makunsa mukaan.
Mitä se köyhä sitten oikein saisi ostaa?
perheellä on "varaa" pistää siitä tt-tuesta jotain säästöönkin, niin tässä systeemissä on jotain todella pahasti vialla.
Olen ollut tyhmä ja siinä luulossa, että sitä myönnetään VAIN ja AINOASTAAN niihin välttämättömiin menoihin. Mutta se onkin näemmä kuukausittainen klönttäsumma, oli sille koko summalle sitten tarvetta tai ei...
Onhan se toki kiva juttu jos siitä jotain pystyy säästämään, mutta mulle ei aukene tuo kuvio että sitä saa enemmän kuin todellinen tarve on sen TOIMEENTULON kannalta.
No siis jos toimeentulotuen saajalla on rahaa merkkivaatteisiin ja matkoihin, niin eikös se juuri ole osoitus siitä, että sitä rahaa todellakin osaa käyttää järkevästi, ja osaa säästääkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sen merkkivaatteen osto kirpparilta on ihan eri asia. Eipä sitä voi tietää kuinka monta vuotta sitä on jo käytetty ja kaikki eivät halua kulkea ihan missä vaatteissa tahansa joten ei kaikille löydy mieleisiä tai sopivia vaatteita kirpparilta. Ei siis se merkki ole pointti vaan hyvä laatu. Ja mielestäni tässä ei nyt ollut puhe vain lasten haalareista kuten monet näyttävät luulevan vaan ihan aikuistenkin vaatteista. Tosi hieno juttu että ihmiset sieltä löytävät sopivia vaatteita mutta minä en ole koskaan löytänyt, en lapsellenikaan. Ja merkkiä en siellä katso. Miksi se on muille ongelma jos haluan kulkea asiallisissa, laadukkaissa vaatteissa joissa on hyvä olla ja sitten ei rahaa riitä vaikkapa matkusteluun? Enkö saisi ystävälle valitella että voi kun olisi enemmän rahaa niin pääsisi jonnekin muualle? Olen kuitenkin priorisoinut vaatteet sitä matkaa tärkeämmäksi ja kyllä minun pitäisi monen vuoden vaatteet jättää ostamatta että ulkomaille pääsisin, ei todellakaan riittäisi jos alkaisin ostaa vain halpoja vaatteita. Ei niitä tuloja olisi yhtään enempää vaan ihan yhtä köyhä olisin ja puutetta olisi jostakin.
Olimme siis sen ystäväni kanssa samassa työpaikassa, samalla palkalla. Molemmat yh:na. Ja koska asuimme lähekkäin, olimme paljon tekemisissä, ja puhuimme paljon rahasta. Ja ystävä monesti sitä ihmetteli, miten hänellä ei rahat riitä, ja minulla riittää ja saan säästöönkin. Ja tietenkin puhuimme myös siitä, että minä ostan kirpparilta halpaa (ja kuulin myös monesti tuon, että köyhän ei kannata ostaa halpaa...), ja hän sanoi ostavansa vain merkkiä, koska se kestää. Mietin silloin jo monesti, että jos hän ostaa 100e puvun, josta saa kenties myöhemmin myydessään sen 40e, niin mielestäni minä jään silloin aikalailla voitolle ostaessani vaikkapa 5e puvun, jonka voin vaikka antaa toiselle ystävälle myöhemmin ilmaiseksi varapuvuksi... Sanokaa, jos olen täysin väärässä? ;)
Toisaalta myös sekin, että laittaa rahaa säästöön ja saa hankittua tarpeellisen, eikä ole vaikkapa veloissa (ts. olet ostanut paljon luotolle, laskut ovat jääneet maksamatta jne), helpottaa asioita. Itse en ole koskaan ostanut mitään osamaksulle, se tuntuu olevan monella tapa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä ihmisillä on eri maku? :) Itse käytän ns. ajattomia vaatteita, en juokse muodin perässä. Netissä on hyviä aleja, paljon parempia kuin kaupoissa yleensä. On yleensä paljon järkevämpää tilata vaikka H&M:ltä, kuin mennä kauppaan ostamaan (joka sinällään on täysin järjetöntä...). Ja kun niitä vaatteita on useampi, ne ovat käyttökelpoisia vuosia, eikä tarvitse ostaa kuukausittain uusia...
Jotkut köyhät perheet käyttävät mielestäni rahaa holtittomasti
Vierailija - 23.09.11 11:30 (ID 13462878)
Kaikki eivät siis niin tee, mutta jotkut. Rahaa laitetaan alkoholiin, tupakkaan, kalliisiin vaatteisiin, eikä ajatella että loppukuussakin pitäisi syödä ja lapsi tarvitsee kenties talvitakin tai luistimet. Joissakin perheissä on myös koiria ja kissoja kuin Vilkkilässä. Lemmikkien ruokinta ja lääkintäkulut ovat kalliita. Köyhissä perheissä sekin voi olla lapsilta pois. Kissa ja koira voi olla kiva juttu, mutta pitääkö hankkia kokonainen kennel...
Tässä nyt menee lapset, eläimet ym. kaikki sekaisin eli himppasen nyt rakoilee koko ajatus ja teksti?
Ja tähän kysymykseen ei nyt vaan voi antaa yksiselitteistä vastausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja toki ihmiset saavat lomailla ja matkustaa ihan mihin haluavat, niin kauan kuin rahoittavat reissunsa jollain muulla kuin toimeentulotuella.
köyhän pitäisi aina valita huonoa, pukeutua myllyverkkareihin ja käydä lomallaan korkeintaan Torniossa joka kolmas vuosi. Miksei köyhäkin saisi nauttia elämästään? Vaikkei innostukaan kilpailemaan tulotasollaan muiden kanssa tai rahkeet eivät siihen riitä jostain syystä (työttömyys, sairaus jne)
Mikä ON köyhä? Millaiset tulot ihmisellä pitää olla? Toisin sanoen; paljonko kuukaudessa pitää ihmiselle tulla rahaa tilille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
perheellä on "varaa" pistää siitä tt-tuesta jotain säästöönkin, niin tässä systeemissä on jotain todella pahasti vialla.
Olen ollut tyhmä ja siinä luulossa, että sitä myönnetään VAIN ja AINOASTAAN niihin välttämättömiin menoihin. Mutta se onkin näemmä kuukausittainen klönttäsumma, oli sille koko summalle sitten tarvetta tai ei...
Tottakai se on laissa määritelty könttäsumma. Miten se voisi olla tapauskohtainen? Ihminen ei voi etukäteen tietää joka ikistä kuukauden aikana tarvitsemaansa elintarviketta tai edes niiden hintoja, niin että sen pystyisi etukäteen laskemaan sentilleen oikein. Mikäli joka ikisen asiakkaan tilanne pitäisi ruotia kuukausittain läpi, menisi siihen ihan tolkuttomasti aikaa ja yhteiskunnan resursseja. Lisäksi se johtaisi asiakkaiden eriarvoiseen asemaan, kun ihmiset saisivat rahaa eri perustein ihan riippuen omista puhelahjoistaan, sosiaalityöntekijän omista näkemyksistä ja arvomaailmasta ja jopa asiakkaan ja sossuntädin välisestä henkilökemiasta! Joku muu voisi saada rahaa lapsen kerhotossuihin, joku toinen ei. Joku saisi rahaa kahviin, toinen ei. Joku saisi vaatteisiin 100 euroa, toinen vain pari kymppiä. Ja miten sitten odottamattomat menot - jos esimerkiksi täytyy yht'äkkiä ostaa puhdistusainetta tai vaikka uudet patterit johonkin laitteeseen, niin olisihan se nyt ihan älytöntä joutua hakemaan tällaisia summia erikseen ja jännittää sitten, milloin sossu ehtii käsitellä hakemuksen. Ja miten kalliiksi se tulisikaan yhteiskunnalle!
On kaikille osapuolille selkeintä ja oikeudenmukaisinta, että toimeentulotuessa on selkeät normit, jonka mukaan toimitaan. Näin ei jää niin paljon tulkinnanvaraa ja mahdollisuutta mielivaltaisuuteen.
Aika harva varmaan voi matkustella toimeentulotuella. Mutta onhan sekin mahdollista, jos perhe vaikka saa ruokaa jostain ilmaiseksi tai dyykkaa ruokansa. Voiko kuitenkaan sanoa, että jos roskisdyykkarin toimeentulotuesta riittää hyvin matkusteluun, toimeentulotuki on liian suuri? Moni kuitenkaan ei tule toimeen sillä tuellaan, vaikka ostaa VAIN välttämättömiä asioita. Silloinhan voisi sanoa niinkin, että tuki on liian pieni.
Onhan se toki kiva juttu jos siitä jotain pystyy säästämään, mutta mulle ei aukene tuo kuvio että sitä saa enemmän kuin todellinen tarve on sen TOIMEENTULON kannalta.
Mitä se "toimeentulo" sitten on - sitäkä vain, että säilyy hengissä? Toimeentulotuen tarkoitus kun ei nimestään huolimatta ole vain pitää yllä elintoimintoja, vaan se on tarkoitettu ihan normaaliin elämiseen. Toimeentulotukilain mukaan perusosa sisältää ruoka-, vaate-, hygienia- ja VIRKISTYSmenot. Jokainen voi sitten ihan itse päättää, missä suhteessa jaksaa saamansa rahan näiden kesken.
on juuri sitä priorisointia eli ystävä katsoi ensisijaisen tärkeiksi vaatteet. Jos olisi ostanut halpoja vaatteita niin olisi valitellut että rahaa ei riitä hyviin vaatteisiin kun on niin köyhä. Ymmärrätkö? Oikeastaan köyhyys on vain rahan ja ihmisen elämäntapojen suhde. Jos kaksi ihmistä ansaitsevat saman summan, ovat he yhtä rikkaita tai köyhiä. Kuitenkin toiselle merkitsee hyvä elämä jotain muuta kuin toiselle ja toiselle jää säästöön ja toiselle ei. Ei voida sanoa että toinen olisi vähemmän köyhä jos tuhlaisi vähemmän tai tyytyväisempi jos tyytyisi vähempään mitä hyvältä elämältä odottaa.
ja toki ihmiset saavat lomailla ja matkustaa ihan mihin haluavat, niin kauan kuin rahoittavat reissunsa jollain muulla kuin toimeentulotuella.
Osaisitko perustella, miksi muka olisi näin? Toimeentulotuella matkustamisessa ei muuten ole mitään laitonta. Millä muulla perusteella se olisi väärin?
Toimeentulotukilain mukaan perusosa sisältää ruoka-, vaate-, hygienia- ja VIRKISTYSmenot. Jokainen voi sitten ihan itse päättää, missä suhteessa jaksaa saamansa rahan näiden kesken.
piti kirjoittaa "missä suhteessa JAKAA saamansa rahan näiden kesken"
merkkivaatteet ja matkustaminen ;) Ollaan tasoissa niiden kanssa. Mutta tämän lisäksi ongelma oli myös se, että kun minulla jäi edelleen rahaa säästöön ja pystyin ostamaan uuden tietokoneen ja pesukoneen, kun hajosivat. Ja toisella, samoilla tuloilla elävällä, ei ollut pesukoneeseen varaa. Niin jotainhan meidän täytyy tehdä erilailla? Tai sitten se toinen ostaa niitä vaatteita aivan äärettömän kasan joka kuukausi, jos ei koskaan ole rahaa mihinkään?
Mäkin olen ollut siinä harhassa että tuota tukea haetaan ja saadaan kun ruoka on kaapista loppu ja mitään muuta vaihtoehtoa ei enää ole.
Mutta että oikein virkistysmenoja? Huhheijaa, en tiennyt että nekin pitää vielä kustantaa...
Toimeentulotukilain mukaan perusosa sisältää ruoka-, vaate-, hygienia- ja VIRKISTYSmenot.
kirpputoreilta ja aleista halvallakin. Tuntuu vaan jotenkin hullulta, että jos aina sanotaan, että rahat on vähissä, ei ole rahaa jne, niin miksi se KAIKKI raha pitää laittaa johonkin kalliiseen, ettei vain näyttäisi köyhältä? Viime syksynä ostin kaksi merkkipukua kirpputorilta, niistä pyydettiin yhteensä 7 euroa (!!!), koska olivat käytettyjä. Jos olisin mennyt ostamaan samoja merkkejä kaupasta siihen aikaan vuodesta, kappalehinta olisi ollut reilu 80e. Molemmat noista viime vuonna ostamistani mahtuvat vielä tänäkin vuonna ja pitävät vettä - ja se lienee monen ehdoton kriteeri.
Muistan vielä, miten ystäväni, joka oli ostanut kalliin ReimaTecin puvun, itki rahojensa perään, kun puku repeytyi ensimmäisellä pulkkareissulla johonkin kiveen. Omalla kohdallahan se lähes 3,5e menetys ei olisi paljoa kirpaissut...