Maistuuko joidenkin mieletä viinit erilaisille?

Tuo aiemmin mainittu Nederburg on todella hyvä hinta-laatusuhteeltaan. Muita kokeilemisen arvoisia ovat myös etelä-afrikkalainen Roodeberg, italiaiset Nerot, erittäin edullinen (reilusti alle 10 e) Drodsty-Hof (joka on ollut jonkin aikaa loppu tämän paikkakunnan Alkoista kovan kysynnän takia) sekä parhaina kaikista italialaiset Amaronet, joiden hintaluokka on paristakympistä ylöspäin. Kun nyt syksyn mittaan harjoittelet noilla edullisemmilla, voitkin jo joululahjaksi toivoa pullon Amaronea, ja todella huomaat eron. Tuo parinkympinkin pullo on aikamoista herkkua. Valmistusprosessi on vähän erilainen, kuin tavallisesti.

Itse olen tuo ääriesimerkki: nuorena tuli juotua jotain omenaviiniä ja muskattoa humaltumistarkoituksessa oksentamiseen asti. Inhosin viinejä ja niiden hajuakin vuosikymmenet. Aviomieheni on viinin ystävä ja halusin oppia juomaan viiniä ruuan kanssa, kun hänkin joi ja nautti siitä. Siispä opettelemalla opettelin maistelemaan eri viinejä eri ruokien ja juustojen kanssa. Alkon myyjä on ystävä, heillä on tietoa ja vinkkejä. Olen saanut sieltä tosi paljon apuja.

Viiniharrastukseni alkoi jokseenkin kaksi vuotta sitten, ja tänä päivänä olen enemmän asiantuntija kuin mieheni, joka pyytää nykyisin minua valitsemaan viinit. :) Tänään viimeksi kävimme Alkossa ja ostimme kolme aivan randomviiniä kokeillaksemme, mitä ne ovat.

Minusta on hienoa, että joku haluaa oppia uutta ja vielä pystyy pyytämään siihen neuvoja. Tervetuloa viinien maailmaan! :)

Itsellä maistelua kohta vuosi takana ja aina vaan punaviini maistuu hirveälle. Onkohan mulla mitään toivoa?

nro 2

Shirazista, että Merlotista:)

Shirazista, että Merlotista:)

Mulla mies on olutharrastaja, ja on mieltynyt erityisesti vahvasti humaloituihin oluisiin. Mäkin tykkään oluista ja mieluusti aina maistelen noitakin mutta en edelleenkään itselle mitään vahvasti humaloitua olutta tilaisi, vaikka miehen oluista olen maistiaisia hörppinyt jo 8 vuotta :)

Plan B, australialainen shiraz, nam!

Plan B, australialainen shiraz, nam!

Tuo aiemmin mainittu Nederburg on todella hyvä hinta-laatusuhteeltaan. Muita kokeilemisen arvoisia ovat myös etelä-afrikkalainen Roodeberg, italiaiset Nerot, erittäin edullinen (reilusti alle 10 e) Drodsty-Hof (joka on ollut jonkin aikaa loppu tämän paikkakunnan Alkoista kovan kysynnän takia) sekä parhaina kaikista italialaiset Amaronet, joiden hintaluokka on paristakympistä ylöspäin. Kun nyt syksyn mittaan harjoittelet noilla edullisemmilla, voitkin jo joululahjaksi toivoa pullon Amaronea, ja todella huomaat eron. Tuo parinkympinkin pullo on aikamoista herkkua. Valmistusprosessi on vähän erilainen, kuin tavallisesti. Itse olen tuo ääriesimerkki: nuorena tuli juotua jotain omenaviiniä ja muskattoa humaltumistarkoituksessa oksentamiseen asti. Inhosin viinejä ja niiden hajuakin vuosikymmenet. Aviomieheni on viinin ystävä ja halusin oppia juomaan viiniä ruuan kanssa, kun hänkin joi ja nautti siitä. Siispä opettelemalla opettelin maistelemaan eri viinejä eri ruokien ja juustojen kanssa. Alkon myyjä on ystävä, heillä on tietoa ja vinkkejä. Olen saanut sieltä tosi paljon apuja. Viiniharrastukseni alkoi jokseenkin kaksi vuotta sitten, ja tänä päivänä olen enemmän asiantuntija kuin mieheni, joka pyytää nykyisin minua valitsemaan viinit. :) Tänään viimeksi kävimme Alkossa ja ostimme kolme aivan randomviiniä kokeillaksemme, mitä ne ovat. Minusta on hienoa, että joku haluaa oppia uutta ja vielä pystyy pyytämään siihen neuvoja. Tervetuloa viinien maailmaan! :)

Itsellä maistelua kohta vuosi takana ja aina vaan punaviini maistuu hirveälle. Onkohan mulla mitään toivoa? nro 2

Itselläni meni muutama kuukausi. Maistelin tosiaan erilaisten ruokien, juustojen, tumman suklaan ym. kanssa. Olen kyllä ravitsemusalan ammattilainen, että en sitten tiedä, onko minulla erilainen tapa aistia makuja. Viinilaseissakin on muuten suuria eroja (vaikuttaa viinin makuun), itse en enää vaihda muihin laseihin, kun hankin Iittalan Essencet. Riedelit jää siinä toiseksi.

Lisäksi minusta kaikki viinit pitää ilmastoida ennen käyttöä, ts. avata tarpeeksi aikaisin ja ottaa huomioon viinin lämpötila. Moni viini maistuu parhaalta vasta useiden tuntien kuluttua avaamisesta. Joskus kaadan viinin karahviin, jotta se saisi ilmaa, mutta se ei ole minusta aja samaa asiaa.

Olen tosi pahoillani, jos et ole noin pitkässä ajassa oppinut pitämään viinin mausta. En minäkään olisi koskaan uskonut, että voisin kirjoitella tällaista tekstiä ja kehua jotain viinimerkkiä! :D

Mulla mies on olutharrastaja, ja on mieltynyt erityisesti vahvasti humaloituihin oluisiin. Mäkin tykkään oluista ja mieluusti aina maistelen noitakin

ensimmäiset oluet on juotu pussikalja-aikaan joskus 20 vuotta sitten. Välillä maistan miehen lasista mutta pahaa se on joka ikinen kerta vaikka olisi mitä laatua. Olen jo luovuttanut, ei ole minun juttu

Mulla mies on olutharrastaja, ja on mieltynyt erityisesti vahvasti humaloituihin oluisiin. Mäkin tykkään oluista ja mieluusti aina maistelen noitakin

ensimmäiset oluet on juotu pussikalja-aikaan joskus 20 vuotta sitten. Välillä maistan miehen lasista mutta pahaa se on joka ikinen kerta vaikka olisi mitä laatua. Olen jo luovuttanut, ei ole minun juttu

ne maistuu erilaisille, ovat aina mielestäni maistuneet. Aika monet ovat suorastaan pahoja, mutta paljon hyviäkin löytyy.

Eri rypälelajeista valmistetut erottaa selvästi.



Mutta; mikään pakko ei ole tykätä yhtään mistään viinistä! Ei kaikki tykkää kahvistakaan tai teestä, vaikka ovat monta erilaista vaihtoehtoa kokeilleet.

jotkut viinit takertuvat kurkkuun ja ovat mahdottomia niellä. Yleensä nämä ovat ns. kuivia viinejä.



Sitten on semmoisia, joita pystyy nielemään ja joitakin, jotka saattavat maistua jopa hyvälle.



Minäkään en ole mikään viini-ihminen. Esim. kerran ostin tuliaisiksi kylään ihan hauskaa punaviiniä, joka minusta oli aika hyvääkin, mutta se ei sitten maistunut kellekään muulle. Yksin sitä sitten lipittelin.



Makuja on monia.



Jos juon valkoviiniä, valitsen mieluiten makeaa tai puolimakeaa. Yleensä kuitenkin juon mieluummin olutta, lageria.



Viinien tunnistaminen pelkästään maistamalla on hyvin vaikeaa. Olen ymmärtänyt, ettei se onnistu kovin hyvin edes pitkälle edenneiltä harrastajilta.

On minun makuuni. Jälkimaku ehkä kyllä vähän karvas. Minä kehottaisin aloittamaan punkuista, jotka ovat täyteläisiä ennemmin kuin kevyitä. Ne ovat "herkullisempia" (mehumaisempia?), eivät niin kitkeriä. Tämä toki vain oma mielipiteeni.



Ja joku ehdotti Autralialaista. Siellä viinirypäleiden viljely edistää eroosiota, älkäämme suosiko niitä!!!



Ja tästä seuraa paheksuvaa hengenhaukontaa, tiedän kokemuksesta ihan live-elämästä, mutta sanonpa silti. Itse opin juomaan punkkua sekoittamalla sitä kokikseen. Oli kätevää myös rimppakinttuteininä, kun viinapää oli koon mukainen. Pidin makuyhdistelmästä silloin todella, ja salakavalasti siinä tottui punkun ominaismakuun. Pikkuhiljaa lisäilin punkun osuutta sekoituksessa ja lopputuloksena rakastan punaviinejä. :) (Ihan sellaisenaan siis, heh.)

Ja ne, joiden mielestä tämä on hirvittävää moukkamaisuutta: mites toi sangria tuolla Espanjan suunnalla, samaa sarjaa sanoisin.



Ja saahan sitä mauilla leikitellä, ei pidä ottaa niin vakavasti. :D



Ainiin, muutama tuttu juonut myös spriten kanssa. Jos ei kolasta tyksi.

itselle oluiden maailma aukeni vasta kun pääsin miehen kautta maistamaan muitakin kuin peruslagereita (koff, karhu yms. perusbisset) ja guinnessejä.

Tykkään esim. vehnä-, trappist- ja lambic-oluista. Niissä on ainakin selkeitä makueroja kun yhdet on ihan vaaleita, toiset tummia ja vähän makeita ja kolmannet kirpeitä ja yllättävän siiderimäisiä ;)

Mulla mies on olutharrastaja, ja on mieltynyt erityisesti vahvasti humaloituihin oluisiin. Mäkin tykkään oluista ja mieluusti aina maistelen noitakin

ensimmäiset oluet on juotu pussikalja-aikaan joskus 20 vuotta sitten. Välillä maistan miehen lasista mutta pahaa se on joka ikinen kerta vaikka olisi mitä laatua. Olen jo luovuttanut, ei ole minun juttu