Lue keskustelun säännöt.
Aion lopettaa syömisen.
23.09.2011 |
Mies haukkuu jatkuvasti lihavaksi. Ja olenkin, raskauden 10 ylikiloa jäivät. En tiedä miksi painoa tuli raskausaikana niin paljon, vaikka elämäntapani olivat samat kuin aiemmin, jolloin kiloja ei karttunut. Nyt olen yrittänyt syödä terveellisesti, mutta köyhällä ei ole varaa kokolihaan ja monipuolisiin salaatteihin, vaan paljolti ruoka on juurikin sitä hiilarihöttöä (leipää, perunaa, makaronia) ja sika-nautajauhelihaa, jotta lapselle edes saisi monipuolisen ruokavalion. Karkkia tai muita kaloriherkkuja en syö, en käytä alkoholia ym. Liikkumiseen ei juuri ole aikaa, lapsi ei enää viihdy rattaissa joten lenkkeily ei käy, mies on melkein aina töissä (aloitteleva yrittäjä) ja kun ei ole töissä, käy itse juoksulenkeillä (juoksee 5-8 maratonia vuodessa, joten treenaaminen vie aikaa). Kuntosaleilla olis lastenhoitomahdollisuus mutta kun ei todellakaan ole varaa niihin kuntosaleihin. Omat vanhemmat asuu satojen kilometrien päässä, miehen vanhemmat ei suostu lastenhoitajaksi, MLL:n ynnä muiden taksat on yli budjetin. Kavereilla ei ole aikaa eikä intoa auttaa.
Olen yrittänyt jumpata kotona, mutta lapsi tulee aina höseltämään väliin, vaikka olen yrittänyt keksiä jotain muuta kivaa ja ostanut lapselle jopa oman jumppamaton ja pienen "pomppupallon" että voisi niiden kanssa tehdä samoja jumppaliikkeitä. Lapsi ei nuku enää päiväunia, joten en todellakaan saa hetken rauhaa liikkumiseen.
Miehen ainainen nälviminen satuttaa. Kilot oksettavat. Olen yrittänyt kaikkea. Syöminen on ruvennut tuntumaan vastenmieliseltä, ja nyt olen päättänyt että en enää syö. Kun ylimääräiset kilot katoaa, voin ruveta taas syömään.
Ja joo, tiedän että on sairasta, mutta en vain jaksa enää tätä. :(((
Kommentit (51)
Lapsi on teidän molempien. Jos mies voi töiden jälkeen harrastaa, kyllä voit sinäkin. Lenkkikamat päälle valmiiksi ja kun mies tulee töistä, menet samalla oven avauksella ulos ja lenkille. Sitten kun tulet takaisin, et ole yhtään anteeksipyytelevä vaan ihan normaalisti juttelet. Jos ukko nillittää jotain, olet aivan vilpittömän hämmästyny: mitä, sä kävit eilen lenkillä, nyt oli mun vuoro.
ei mitään keskusteluja enää jos ei se kuuntele, vaan toimit, ja hammasta purren pidät pokan jos miehellä on jotain valittamista. Siis että ihan perusjuttuhan se on, molemmat saa harrastaa. Luulis että mies sitten tajuaa jotain. Siis kun mainitsit kuitenkin että teillä paljon hyvääkin suhteessa ja ero ei oo vaihtoehto.
Älä alistu ja suostu mihinkään tommoseen enää että toinen treenaa vaan kaikki vapaa-ajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkonäkö ei ole kaiki kaikessa mutta kyllä minustakin olisi kivempaa olla normaalipainoisen puoliso.
On todella raukkamaista mieheltä väittää, että yrität syyllistää häntä pyytämällä liikunta-aikaa! Mikä tuossa on oikeasti taustalla? Miksei mies halua joustaa yhtään? Hänellä on kuitenkin nyt perhe, eikä hän voi käyttäytyä yhtä itsekkäästi kuin ennen lasta. Onko hän muissakin asioissa yhtä keskenkasvuinen? Miksi hänen menot ja harrastukset ovat tärkeämpiä kuin sinun??
Sulla ei varmaan ole muuta vaihtoehtoa kuin samalla ovenavauksella lähteä harrastuksiisi kun millä mies tulee kotiin.
Tai siis tiedän kyllä, tavallaan. Hänen isänsä on ollut varsinainen tyranni, oikea henkisen väkivallankäytön mestari. Vaimo on pieni arka hiirulainen, joka ei uskalla sanoa mihinkään mitään ellei ole varma että mies on samaa mieltä. Miestään kyllä puolustelee ja suorastaan palvoo. Ja minua syyllistää siitä etten tarpeeksi tue miestä hänen työssään ja harrastuksissaan...
ilmoitin vain että nyt on mun vuoro käydä. Kun tulin kotiin, mies oli häipynyt vanhempiensa luo ja hetken päästä anoppi soitti ja haukkui minut pystyyn. :( Taustalla kuului appiukon ääni, kun hän päivitteli miehelleni miten tämä on ottanut tuollaisen naisen joka ei yhtään anna miehelle omaa aikaa eikä ymmärrä että raskaan työpäivän jälkeen ei kukaan jaksa enää mitään vaipanvaihtorallia....
Joo, olen miettinyt monesti että miksi en tajunnut ennen lapsenhankkimista että miehen kotoa saama malli ei VOI olla vaikuttamatta siihen, millainen puoliso ja isä miehestä tulee. :( Mutta tehty mikä tehty, enkä kyllä lastani kadu... Toivoisin vain että olisi joku muu ulospääsy tästä tilanteesta kuin ero. :(
AP
On todella raukkamaista mieheltä väittää, että yrität syyllistää häntä pyytämällä liikunta-aikaa! Mikä tuossa on oikeasti taustalla? Miksei mies halua joustaa yhtään? Hänellä on kuitenkin nyt perhe, eikä hän voi käyttäytyä yhtä itsekkäästi kuin ennen lasta. Onko hän muissakin asioissa yhtä keskenkasvuinen? Miksi hänen menot ja harrastukset ovat tärkeämpiä kuin sinun??
Sulla ei varmaan ole muuta vaihtoehtoa kuin samalla ovenavauksella lähteä harrastuksiisi kun millä mies tulee kotiin.
Tai siis tiedän kyllä, tavallaan. Hänen isänsä on ollut varsinainen tyranni, oikea henkisen väkivallankäytön mestari. Vaimo on pieni arka hiirulainen, joka ei uskalla sanoa mihinkään mitään ellei ole varma että mies on samaa mieltä. Miestään kyllä puolustelee ja suorastaan palvoo. Ja minua syyllistää siitä etten tarpeeksi tue miestä hänen työssään ja harrastuksissaan...
Ei tartte syyllistyä. Ei anopin tai apen tai miehen syyllistämänä. Jos se on heillä perheessä tapana niin aika kurjalta ilmapiiriltä kuulostaa. Mutta jos sulla siis miehen kanssa on hyviä asioita ja haluat olla hänen kanssaan vielä, niin sun täytyy lakata olemasta kynnysmatto.
Helppo tietysti täältä sanoa. Mutta mulla oli vähän samanlainen tilanne ja muutin omaa käytöstäni paljon, mies alkoi miettiä asioita ja muutti käytöstään hänkin. Tälleen suoraviivaisesti ilmaistuna :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen selittelyiden mestari mutta kun oikeasti päätän jotain tehdä niin minähän teen.
Kuntoilla voi illalla kun lapsi nukkuu, tai aamulla herätä aiemmin? Kuntoilla voi ilman välineitä ja ihan kotona. Kuntopyörä on tehokas, käytettynä ei varmasti maksais ku max 50e.
Ja jos mies kerta haukkuu läskiksi niin antaa tasan sullekkin aikaa liikkua, tai otat sen ajan itse juuri sillä hetkellä kun mies seuraavaksi mainitsee kiloistasi
ilmoitin vain että nyt on mun vuoro käydä. Kun tulin kotiin, mies oli häipynyt vanhempiensa luo ja hetken päästä anoppi soitti ja haukkui minut pystyyn. :( Taustalla kuului appiukon ääni, kun hän päivitteli miehelleni miten tämä on ottanut tuollaisen naisen joka ei yhtään anna miehelle omaa aikaa eikä ymmärrä että raskaan työpäivän jälkeen ei kukaan jaksa enää mitään vaipanvaihtorallia....
Joo, olen miettinyt monesti että miksi en tajunnut ennen lapsenhankkimista että miehen kotoa saama malli ei VOI olla vaikuttamatta siihen, millainen puoliso ja isä miehestä tulee. :( Mutta tehty mikä tehty, enkä kyllä lastani kadu... Toivoisin vain että olisi joku muu ulospääsy tästä tilanteesta kuin ero. :(
AP
olen tuo 30 ja joku aiempikin.
Anopilla ja appiukolla ei pitäis olla mitään sanomista siihen miten teidän perhe asiat tekee. Ja miehen pitäis kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuuta itsestään, lapsestaan, perheestään.
kysehän nyt ei tosiaan ole siitä että häipyisit joka päivä teille tietymättömille, vaan ihan normaalista oman harrastuksen aloittamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun on vaan pakko päättää toi sairas suhde. Roikkumalla siinä teet hallaa et vaa itelles vaan myös lapselles. Hän saa ihan väärän parisuhdemallin teistä, ja sukupolvien pahan kierto jatkuu.
Teet oikeesti itelles ja lapselles palveluksen lähtemällä, vaikka se nyt tuntuu kamalalta ja lapsi ahdistuu, mutta muuten sun lapsesta ei kasva kunnollista kansalaista.
Sun on vaan pakko päättää toi sairas suhde. Roikkumalla siinä teet hallaa et vaa itelles vaan myös lapselles. Hän saa ihan väärän parisuhdemallin teistä, ja sukupolvien pahan kierto jatkuu.
Teet oikeesti itelles ja lapselles palveluksen lähtemällä, vaikka se nyt tuntuu kamalalta ja lapsi ahdistuu, mutta muuten sun lapsesta ei kasva kunnollista kansalaista.
Totta!!!
älä jatka tota appivanhempies pahaa mallia enää omassa lapsessas eteenpäin!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö sulla Ap ole lainkaan omaa aikaa, siis eikö miehesi koskaan hoida yhteistä lastanne jos sinulla on menoja?
Kuulostaa siltä että miehesi alistaa sinut hoitamaan lapsenne, eikä osallistu hoitoon itse, koska hänen menonsa ovat tärkeempiä!
Älä nyt hyvänen aika suostu tuollaiseen järjestelyyn. Kyllä nyt lenkille edes pitäisi päästä 3-4 krt/ viikko.
Lapsenne on kuitenkin teidän molempien. Kokeeko miehesi isyyden rasitteena? Vai haluaako hän latistaa itsetuntosi haukkumalla ja eväämällä sinun vapaa-aikasi?
Ehkä hän ei haluakkaan että olisit hoikempi, jos hän onkin mustasukkainen?
Haluaako hän latistaa sinut että tuntisit olosi rumaksi?
Mieti näitä kysymyksiä. Juttele niistä miehesi kanssa. Suhteenne on nyt epätasapainossa.
Mulla on aikasta paljon kuvailemasi tilanne, paitsi lapsia ei yrityksestä huolimatta ole tullut ja mies syyttää siitä(kin) minua.
Painoa on pikkuhiljaa vuosien varrella kertynyt ja nyt en enää jaksa ja ehdi liikkua niin paljon kun nuorempana. Paino on aina ollut mulla ongelma ja todella tiukalla treenillä saan pidettyä painon normaalina mutten enää jaksa ja tuntuu ettei ole oikein syytäkään. Vaikka olisin hoikka, mieheni keksisi jotain muuta huomauteltavaa.
Olen kans miettinyt että lopetan syömisen kokonaan ja itseasiassa teinkin sen kesällä ja painoa lähti mukavasti mutta sosiaalisten tilanteiden lisäännyttyä oli pakko syödä joskus ja nyt olen taas syönyt normaalisti.
Moni täällä ehdottaa sullekin eroa joka varmaan olisi hyvä ratkaisu mutta itse ainakin olen niin väsynyt etten jaksa sitä asioiden uudelleen järjestelyä, muuttoa ja selittelyä kavereille ja sukulaisille. Oon aika pitkälle antanut periksi tai oikeestaan ehkä odotan että voimia joskus tulisi tarpeeksi tai sit mies vois etsiä itselleen sen ihannepuolison jossa ei oo huomauteltavaa ja mä saisin jäädä rauhaan... No joo, sori vuodatus mutta ajattelin kirjoittaa että muitakin samoin tuntevia on. Voimia sinulle ja toivottavasti saat asiat järjestymään