Miksi jotkut suomenkieliset tunkevat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun

vaikka ruotsinkielisten koulujen taso on heikompi? Tasoasiaa käsiteltiin eilen FST:llä, eli ei ole mikään "mututieto".

Tämä on loistava aloitus. Ap on selvästi suomenkielinen, joka ei oikein tykkää siitä että osa suomalaisista pitää suomenruotsalaisia "hieman parempana väestönä". Samalla hän tietää että osa suomenkielisistä haluaisi että oma lapsi saisi edes osan suomenruotsalaisuutta, esimerkiki juuri kielen tai kaverien muodossa.

Nimenomaan ruotsinkieliset itse ovat huolissaan siitä, että ruotsinkieliset koululaiset pärjäävät suomenkielisiä heikommin. Eli tämä ei ole mikään persujen keksimä juttu. Tämähän ei käytännössä ole tullut ilmi, koska ruotsinkielisille on oma opintoputki tarhoista yliopistoihin, eli heikompi menestys ei ole vaikeuttanut jatko-opintoihin pääsyä, koska siellä on rima myös matalammalla. Vasta puolueettomat pisa-testit ovat havahduttaneen ruotsinkielisetkin.

Kouluissa on pitkään ollut ongelma, suomenkieliset lapset, joiden vanhemmat laittavat lapsensa kouluun oppimaan ruotsia. Tuo viittaus siitä että heikompi koulumenestys jatkuu jatko-opintoihin on juuri sellainen viite, jossa halutaan korostaa että tie on siloteltu loppuun saakka. Mieti ruotsinkielisten jatkopistojen tarjontaa. Se on aika suppea. Vain pieni osa menee ruotsinkieliseen korkeakouluun. Valta-osa ja varsinkin lahjakkaimmat menevät suomenkiliseen korkeakouluun tai yliopistoon, sillä tarjonta on laajempi. Ja koska valtaosa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä. Eli kieli ei määrää opsikelupaikkaa, kun ollaan päästy ylä-asteelta tai lukiosta.

Ruotsinkielisissä kouluissa panostetaan enemmän kieliin kuin suomenklielisissä ja kun ensin on oppinut ruotsin kunnolla, oppi muita länsimaisia kieliä ilman tankero-aksenttia. Myös historian ja humanististen aineiden opetus niissä on kohdallaan.



Huono puoli on heikompi matematiikan, fysiikan ja kemian ja taitoaineiden opetus ja erikoislukioita kuten taide- ja liikuntapainotteisia ei ruotsiksi voi ollenkaan käydä.

Uskon että tuttavasi ovat noin tehneet, kun sanot niin. Mutta voin suomenruotsalaisena kertoa, että tuo on hyvin harvinaista. Ruotsin kieleen on hyvin vahva asenne ja suomenruotsalaisuuteen kuuluu yhtä tärkeänä osana taustakulttuuri, el kaikki tuttavat, suomenruotsalaiset tavat ja perinteet ja niin edelleen. On hyvin harvinaista että kaksi suomenruotsalaista laittavat lapsensa suomenkieliseen kouluun. Ihan käsi sydämmellä sanon tämän, en provosoidakseni. Se että joku suomenruotsalainen valitsee "suomenkielisyyden" on eri asia. Olen itse suomenruotsalainen, kuten ehkä joku ehkä päättelikin.

tuollaista tapahtui lähinnä 1800-luvulla sekä 1920-1960-luvulla että jotkut suomenruotsalaiset "suomalaistuivat" eli laittoivat lapsensa suomenkieliseen kouluun. Poikkeuksena tietenkin ne jotlka asuvat kokonaan suomenkielisellä paikakunalal missä muita kuin suomenkislisiä kouluja ei ole.

Esim vaimoni isä oli aito rantaruotsalainen mutta puhui "poliittisista" syistä tyttärensä kanssa vain suomea ja laittoi suomenkieliseen kouluun. Hän tosin oppi ruotsia "varkain" sukulaisiltaan ja nyt meidän lapsemme käy ruotsinkielistä koulua. Appivanhempani eivät tietenkään ole tyytyväisiä siihen mutta so what!

- ruotsinkielinen koulu on "lähikoulu", alle 2km koulumatkaa

- luokkakoko alle 20 oppilasta

- koulukaverit asuu lähellä

- ei ole pakkoruotsia, lapsi oppii jo päiväkodissa

menevät suomenkieliseen kouluun. Lähin ruotsinkielinen koulu on toisessa kunnassa yli 30 km:n päässä, useimmat valitsevat sen vuoksi mieluummin suomenkielisen lähikoulun.

Tästä on välillä ollut ongelmia kun kaikilla oppilailla ei ole ollut lainkaan kotikielenä suomea.

Ovat sitten saaneet suomen kielen tukiopetusta yhdessä maahanmuuttajalasten kanssa.

oppisivat uuden kielen, josta on hyötyä iäksi!!! Oppivat helpommin myös kolmannen kielen ja ääntämys huikean paljon parempaa eri kielissä.



Pystyvät seuraamaan maailman menoa eri perspektiivistä kuin pelkällä Suomen kielellä. Uutisointi kun on rikkaampaa esim. Sverigessä.



Jos lapsi oppii oppimalla vieraan kielen tai opettelee soittamaan ala-asteikäisenä tekee se aivoille mannaa. Aivoissa eri kulkuväylät ovat paksumpia harjoittelun vuoksi kuin tavallisilla tallaajilla!!



Ja monta muuta syytä!

ruotsinkieliseen eskariin. Ja kyllä aloin itse myös puhumaan hänelle ruotsia. Lapseni kävi vain ala-asteen ruotsiksi ja yläasteen ja lukion suomeksi, koska toinen kaupunki.



Hän kyllä harrasti kieltä koko ajan esim. lukemalla. Silkkaa hyötyä tästä kielestä opiskellessa ja työelämässä. Lapseni tosin hallitsee kielen hyvin.



Pankaa vaikka kiinankieliseen kouluun niitä muksujanne mutta puhukaa hyvää suomea kotona ja lukekaa paljon kirjallisuutta. Lapsi oppii mitä vaan kun näette vähän vaivaa ja hyöty on suuri!

Lisäksi pitäisin mielessä, että on paljon aloja joita ei voi Suomessa lainkaan opiskella ruotsinkielellä. Loppujen lopuksi suomenkielisillä opiskelijoilla on paljon enemmän vaihtoehtoja kuin ruotsinkielisillä. Se, että yhdellä alalla on suhteessa enemmän paikkoja korjaantuu kyllä sillä, että monilla aloilla paikkoja on tasan nolla.

ruodittu rkp-vääntäjien kanssa eikä kukaan ole tätä tärkeää pointtia nostanut esiin. Ja onhan siinä taloudellisessa mielessä järkeä että jos pystytetään yliopistomittakaavan yksikkö, sinne otetaan niin paljon porukkaa että sellaisessa on jotain mieltä. Ei niitä yksiköitä kaikille maailman aloille ole järkeä perustaa muutaman opiskelijan tähden. Ja kaupan ala tietty on sekin järkevä valinta koska Ruotsi on Suomen suurimpia kauppakumppaneita. Ruotsinkieliset kaupan ammattilaiset on Suomelle melkoinen etu, koska ei tarvita kääntäjiä ja tankeroenglannin vääntämistä, kun molemmat puhuvat äidinkieltään.

Aina se ei valinta ei vain mene ihan nappiin. Tiedän erään tapauksen, jossa ummikkosuomenkielinen laitettiin ruotsinkieliseen kouluun. Ei ymmärtänyt mitään siellä ja kaikki motivaatio koulunkäyntiin tapettiin jo heti ensimmäisten vuosien aikana. Rämpi alaluokat jotenkuten läpi ja vaihtoi sitten yläluokille suomenkieliseen. Sen jälkeen on opiskellut suomeksi ja nyt on ammattikorkeakoulun käynyt.



Lapsen älyssä tai kielipäässä ei ollut mitään vikaa, puhuu nyt aikuisena sujuvaa englantia. Ruotsin kieltä vihaa, eikä suostu sitä puhumaan ollenkaan, vaikka jotain siitä toki ymmärtääkin.



Olisi varmasti päässyt koulunkäynnissä paljon helpommalla jos ei olisi pakotettu ympäristöön jossa ei ymmärrä sanaakaan.



Vaikka kaksikielisyys on rikkaus niin kannattaa nyt ihan oikeasti miettiä toisenkin kerran tekeekö lapselleen hyvän teon vai karhunpalveluksen. Kielikylpykoulu on sitten asia aivan erikseen, se on nimenomaan tarkoitettu suomenkielisille lapsille ja siinä on tarkoituskin että lapsi tulee täysin suomenkielisestä perheestä ja koton apuhutaan suomea, jotta äidinkieli kehittyy hyväksi.

Sekä suomeksi, että ruotsiksi.



Opiskelija-aines on mielestäni aivan samanlaista molemmissa opinahjoissa.



Se mikä viime vuosina on heikentynyt on ruotsinkielisten äidinkielen hallinta, mutta muuten älynlahjat menevät ihan tasan.

Lisäksi näissä kahdessa koulussa opiskelee kummassakin suomenkielisiä, ruotsinkielisiä, kaksikielisiä, puolikielisiä, maahanmuuttajia ym.



Ruotsinkielisessä koulussa opiskelee siis paljon suomenkielisiä jotka joutuvat varmasti näkemään jonkinverran enemmän vaivaa pärjätäkseen opinnoissa ruotsiksi, mutta saavat sitten vastalahjaksi hyvän ruotsinkielentaidon.

Sekä suomeksi, että ruotsiksi.

Opiskelija-aines on mielestäni aivan samanlaista molemmissa opinahjoissa.

Suomenkieliseen on kuitenkin paljon kovempi karsinta, Hankenille pääsee helpommin.

Ehkä erot näkyvät vasta laajemmassa tilastollisessa tarkastelussa, ei välttämättä yksittäisen opettajan silmin.

Lisäksi esim meillä tätä puoltaisi se että lapsien serkut asuvat ruotsissa ja ovat lähes täysin ruotsinkielisiä. Jotta edes jonkinlainen suhde näihin sukulaisiin syntyisi pitäisi yhteinen kieli löytyä.



Ruotsinkielinen koulu ei kuitenkaan ole meille vaihtoehto, koska en osaa ruotsia lähes ollenkaan. Minulla on vaikea lukihäiriö, jonka takia en sitä ole yrityksistä huolimatta oppinut. Lapset eivät ole vielä kouluikäisiä, joten ei ole poissuljettu sitäkään että toinen tai molemmat olisivat tämän minulta jonkinasteisena perineet.

Hyväksyttyjen opiskelijoiden tilastot vaihtelevat ihan vuosittain. Joskus Hanken on helpoin, joskus Lappeenranta, joskus joku muu.



35

Se kun kovin usein tuntuu nousevan tämän "kieliriidan" ytimeen.



Henkilökohtaisesti on mielestäni Suomelle hyvä asia, että meillä on melko paljon mahdollisuuksia hakeutua kauppatieteelliseen koulutukseen. Jokainen yksikkö on mielestäni Suomelle kotiinpäin.



Suomelle pienenä maana on lisäksi etua siitä, että on tarpeeksi ekonomeja jotka hallitsevat kieliä. Ei pelkästään ruotsia, mutta myös ruotsia. Tämän vuoksi on mielestäni hyvä, että osa suomenkielisistä ylioppilaista hakeutuu ruotsinkielisiin kauppatieteellisiin opintoihin.



Kauppatieteellisistä koulutusyksiköistä, myös ruotsinkielisistä, valmistuvat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin.



En osaa nähdä, näin alalla toimivana, mitä etua olisi siitä, että historialliset ruotsinkieliset yksiköt muutettaisiin suomenkielisiksi tai lakkautettaisiin.



Lisäksi pitäisin mielessä, että on paljon aloja joita ei voi Suomessa lainkaan opiskella ruotsinkielellä. Loppujen lopuksi suomenkielisillä opiskelijoilla on paljon enemmän vaihtoehtoja kuin ruotsinkielisillä. Se, että yhdellä alalla on suhteessa enemmän paikkoja korjaantuu kyllä sillä, että monilla aloilla paikkoja on tasan nolla.



35

jos ruotsinkieliset koulut olisivat vain suomenruotsalaisille. Suomeruotsalaiset tarvitsevat "uutta verta" pitääkseen kielen voimissaan suomessa. Pakkoruotsista olisi luultavasti jo päästy, jos suomenkieliset eivät olisi lähteneet tukemaan suomenruotsalaisia.



Eihän siinä mitään pahaa ole, niinkauan kuin löytyy suomenkielisiä, jotka pitävät ruotsinkieltä niin tärkeänä, että oman lapsen sitä pitää oppia...



Itse en ymmärrä miksi koko ruotsia pitää opiskella.

Kansan suurin osa pystyy myös käyttämään "ruotsinkielisiä" palveluja, kuten koulutusta, tv-ohjelmia ym.

Jos Suomessa ei olisi korkeakoulupaikkoja ruotsinkielellä, suuri osa ruotsinkielisistä menisi Ruotsiin opiskelemaan ja jäisi sille tielleen. Suomenkieliset ihmettelisivät mitä ihmeen suomalaisia nuo ovat, kun muuttavat ulkomaille.



Jos ruotsinkielistä peruskoulua ei olisi, suomenkielisissä kouluissa olisi lapsia jotka eivät pärjää opinnoissaan ilman suomenkielen tukiopetusta. Suomenkieliset ihmettelisivät miksi niin suuri osa erityisopetuksen resursseista menee ruotsinkielisille.



jne. jne.

Kuten moni jo on nostanut esille niin kielitaidon vuoksi. Lisäksi verkostuminen on toinen syy. Se on totta että suomenruotsalaisten koulussakin on toisenlainen kulttuuri ja tuohon kulttuuriin pitää kasvaa jotta siihen pääsee sisälle.



Suomenkielisen lapsen kohdalla asia varmaan tulee eniten esille selkeästi kaksikielisellä paikkakunnalla. Meillä esim. asuimme alueella jossa muut lastemme ikäiset lapset olivat ruotsinkielisiä ja meidän ainoat suomenkieliset (alle kouluikäisiä lapsia). Ruotsinkieliset lapset eivät puhuneet suomea ja meidän lapset eivät ruotsia, eli lapset ja me äiditkään emme olleet missä tekemisissä keskenään. Kunnan kaikki toiminta oli jakaantunut erikseen suomenkieliseen ja erikseen ruotsinkieliseen (myös ne perhekerhot), eli kieliryhmät eivät paljoa keskenään olleet tekemisissä.



Tilanteessa missä asuimme olisin voinut ajatella että lapset olisivat menneet kaksikieliseen hoitopaikkaan ja sitä kautta ruotsinkieliseen kouluun. Samalla lapsilla olisi kuitenkin kotikielenä suomi ja meidän vanhempien kontaktien kautta suomenkielisiä kavereita. Näin lapset olisivat paikkakunnalla pystyneet olemaan molemmissa kieliryhmissä mukana. Mutta me päädyimme muuttamaan joka tapauksesta alueelta pois ja lapset menivät suomenkieliseen kouluun.



Toisaalta taas jos ajattelen lapsiamme, niin yhden lapsista kohdalla olisin miettinyt kielikylpyluokkaa jos sellainen olisi ollut. Tämä siksi että olisi tuonut lisähaastetta muuten helppoon koulunkäyntiin. Mutta lapsen vuoksi en olisi ihan kylmiltään edes ajatellut laittavani ruotsinkieliseen kouluun.



Usein nämä kaksikieliset hoitopaikat ja ala-asteen ensimmäisten luokkien kielikylpyluokat tähtäävät joissain paikoissa ruotsinkieliseen koulunkäyntiin (eli siirrytään kuitenkin ihan ruotsinkieliseen opetukseen jossain vaiheessa).



Yhden perheen tunnen, jossa lapsi laitettiin täysin suomenkielen ummikkona ruotsinkieliseen kouluun. Hyvin tuo sopeutui ja on nyt jo aikuinen. Heillä tosin äiti oli kaksikielinen ja pystyi auttamaan sopeutumisessa.

Ruotsinkielisillä on keskimäärin erittäin vahva korostus puheessa kun puhuvat vieraita kieliä. Onko se sitten jotenkin hienompaa puhua ruotsalaisittain vieraita kieliä kuin suomalaisittain?

Tarkoitat ehkä riikinruotsalsia joilla on sellainen kiekuva nuotti kun puhuvat englantia. Suomenruotsalaiset eivät puhu sillä tavalla.

Mainitse edes yksi suomenruosalainen julkisuuden henkilö joka puhuisi englantia tankero-aksentilla tai riikinruotsalaisittain kiekuen.

Huomautan kanssa että monella suomalaisella joka puhuu täydellistä englantia on jompikumpi vanhempi ruotsinkieline tai ovat käyneet ainakin jonkun kouluvaiheen ruotsiksi.