Miksi jotkut suomenkieliset tunkevat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun

Riippuen ekaluokkalaisten määrästä. Jonain vuonna ruotsinkielisiä ekaluokkalaisia on vähän, jonain paljon. Ei niitä mitenkään suunnitella pienemmiksi.

Asia erikseen on sitten jossain kaukana saaristossa toimivat kyläkoulut joissa on pieniä ryhmiä. Samalla tavalla kuin esim. jossain Lapissa.

Ruotsinkieliset koulukirjat ovat kalleempia kuin suomenkieliset, samalla määrärahalla pitäisi silti pärjätä.

Erityisopetusta ei ole mahdollista järjestää lainkaan samalla tavalla kuin suomenkielisissä kouluissa. Käytännössä siis erityisopetusta tarvitsevat ovat normi-luokissa, tilanteessa jossa suomenkielinen lapsi olisi siirretty erityisopetukseen.

T: suomenruotsalainen.

jos tuon nuorimmaisen aikanaan tosiaan saisi tuohon tien toiselle puolelle, sen sijaan että kuljettaa tosiaan nelisen kilometria suuntaansa joka päivä niikuin nyt noita isompia.

Ruotsinkielisillä on keskimäärin erittäin vahva korostus puheessa kun puhuvat vieraita kieliä. Onko se sitten jotenkin hienompaa puhua ruotsalaisittain vieraita kieliä kuin suomalaisittain?

Ruotsinkielisissä kouluissa panostetaan enemmän kieliin kuin suomenklielisissä ja kun ensin on oppinut ruotsin kunnolla, oppi muita länsimaisia kieliä ilman tankero-aksenttia. Myös historian ja humanististen aineiden opetus niissä on kohdallaan.

Huono puoli on heikompi matematiikan, fysiikan ja kemian ja taitoaineiden opetus ja erikoislukioita kuten taide- ja liikuntapainotteisia ei ruotsiksi voi ollenkaan käydä.

Ajattelevat, että oppii kätevästi samalla ruotsinkielen paremmin?

päästä opiskelemaan kaikenmaailman kiintiöissä yms, ehkä siksi

muuten en kyllä voi ymmärtää alkuunkaan

meidän lapset ei ole koskaan lukeneet päivääkään ruotsia, hyvin on menestyneet ilmankin

ovat yleensä pienempiä kouluja joissa pienempi luokkakoko, tärkeää joillekin vanhemmille, ei mitään väliä onko opetus hyvätasoista tai haluaako lapsi ruotsinkieliseen kouluun.

päästä opiskelemaan kaikenmaailman kiintiöissä yms, ehkä siksi

muuten en kyllä voi ymmärtää alkuunkaan

meidän lapset ei ole koskaan lukeneet päivääkään ruotsia, hyvin on menestyneet ilmankin

Luulisin että se kielitaito on näillä vanhemmilla kaiken a ja o. Ja miksei:

Helpompi päästä opiskelemaan kiintiöillä ja suoraan ruotsinkielisiin kouluihin. Onhan esim. Åbo Akademilla hakijoita ollut vähemmän kuin alotuspaikkoja jollekin linjalle. Muutenkin sinne on helpompi päästä kuin vastaaviin suomenkielisiin yliopistoihin.

Kaksikielisillä paikkakunnilla ruotsin osaamisesta voi olla hyötyä joillakin työpaikoilla.

Lisäksi jotkut uskovat vielä väitteeseen, että ruotsinsuomalaiset menestyvät paremmin, ovat sitä bättrefolkia. Tähän porukkaan kai sitten halutaan samaistua.

Tarkoitin tietysti suomenruotsalaisia.



Edellinen

oppilaita koulun säilymiseksi pikkukaupungissa, joten miksei sinne.

Täällä joku ope joskus kommentoi että ruotsinkielisissä kouluissa ei ole samalla lailla resursseja erityisopetukseen ja siellä on sitten kaikki samassa sopassa, mikä laskee esim. Pisa-tuloksia.

Täällä joku ope joskus kommentoi että ruotsinkielisissä kouluissa ei ole samalla lailla resursseja erityisopetukseen ja siellä on sitten kaikki samassa sopassa, mikä laskee esim. Pisa-tuloksia.

Ruotsinkieliseen opettajakoulutukseen pääsee "kaikki". Suomenkieliseen taas on raju karsinta. Tämä selittää osittain.

Ei todellakaan kielen takia vaan sen takia, että ryhmäkoot on luokkaa puolet, rahaa on ihan eri tavalla käytössä ja lisäksi monella oma lähikoulu voi olla täysin mamuilla pilattu. Omat lapseni meni tosin kansainväliseen kouluun, mutta ei mihinkään mamukouluun vaan siellä on pääasiassa ulkomailta palanneiden lapsia jne.

vaikka ruotsinkielisten koulujen taso on heikompi? Tasoasiaa käsiteltiin eilen FST:llä, eli ei ole mikään "mututieto".

Tämä on loistava aloitus. Ap on selvästi suomenkielinen, joka ei oikein tykkää siitä että osa suomalaisista pitää suomenruotsalaisia "hieman parempana väestönä". Samalla hän tietää että osa suomenkielisistä haluaisi että oma lapsi saisi edes osan suomenruotsalaisuutta, esimerkiki juuri kielen tai kaverien muodossa. Mutta kuitenkin tuohon piti tunkea se ajatus että koulut olisivat huonompitasoisia, ja näin ollen saa yhden syyn lisää ajatella ikävästi suomenruotsalaisista.

No oikeasti tuo tutkimus on tehty miten on tehty, liian pitkä aihe tässä läpikäytäväksi. Ei ne käytännössä ole "huonotasoisempia". Mutta vaikka olisikin, niin ei ala-astetta valita koulun paremmuuden, vaan asuinpaikan mukaan. Ja ruotsinkieliset koulut ovat usein pienempiä ja mukavampia paikkoja. Vanhemmat haluavat antaa lapselleen yhden edun enemmän. Yhden kielen, joka olisi lähes äidinkielen asemassa, sekä verkostoitumismahdollisuuden ruotsinkielisiin piireihin. Mitä pahaa siinä on? Kunhan lapsi vaan oppii sen ruotsin. Sillä (aihetta sen enempää avaamatta) osa tuosta pisatutkimuksesat liittyy nimenomaan koulujen oppilaiden (osan niistä) puutteelliseen kielitaitoon.

Ei todellakaan kielen takia vaan sen takia, että ryhmäkoot on luokkaa puolet, rahaa on ihan eri tavalla käytössä ja lisäksi monella oma lähikoulu voi olla täysin mamuilla pilattu. Omat lapseni meni tosin kansainväliseen kouluun, mutta ei mihinkään mamukouluun vaan siellä on pääasiassa ulkomailta palanneiden lapsia jne.

Ei siis mamu-kouluun vaan ulpa-kouluun?

vaikka ruotsinkielisten koulujen taso on heikompi? Tasoasiaa käsiteltiin eilen FST:llä, eli ei ole mikään "mututieto".

Tämä on loistava aloitus. Ap on selvästi suomenkielinen, joka ei oikein tykkää siitä että osa suomalaisista pitää suomenruotsalaisia "hieman parempana väestönä". Samalla hän tietää että osa suomenkielisistä haluaisi että oma lapsi saisi edes osan suomenruotsalaisuutta, esimerkiki juuri kielen tai kaverien muodossa.

Nimenomaan ruotsinkieliset itse ovat huolissaan siitä, että ruotsinkieliset koululaiset pärjäävät suomenkielisiä heikommin. Eli tämä ei ole mikään persujen keksimä juttu.

Tämähän ei käytännössä ole tullut ilmi, koska ruotsinkielisille on oma opintoputki tarhoista yliopistoihin, eli heikompi menestys ei ole vaikeuttanut jatko-opintoihin pääsyä, koska siellä on rima myös matalammalla.

Vasta puolueettomat pisa-testit ovat havahduttaneen ruotsinkielisetkin.

Koulun kannalta: ruotsinkieliset koulut suomessa tarvitsevat suomenkielisiä (ruotsinkieleen&kulttuuriin myönteisesti suhtautuvia) oppilaita ruotsinkielisten lisäksi olemassaoloaan turvaamaan ja tukemaan.



Vanhempien kannalta: Vanhemmat arvostavat kansainvälisyyttä, kielitaitoa, kenties ovat muuttaneet ruotsista tai muuttamassa ruotsiin tulevaisuudessa, haluavat osaltaan olla säilyttämässä kaksikielistä suomea. Laajat jatko-opiskekelumahdollisuudet.



Ruotsinkieliset koulut suomessa ovat rikkaus. Jokaisessa kulttuurissa ja yhteisössä on omat hienoutensa ja puutteensa. Mielestäni hyökkäykset ruotsinkielisiä kohtaan suomessa ovat aivan pöyristyttäviä. Keneltäkään ei ole mitään pois jos meillä osa lapsista käy ruotsinkielistä tai kaksikielistä koulua, englannin-, saksan tai ranskankielisestä puhumattakaan.

Riippuen ekaluokkalaisten määrästä. Jonain vuonna ruotsinkielisiä ekaluokkalaisia on vähän, jonain paljon. Ei niitä mitenkään suunnitella pienemmiksi.



Asia erikseen on sitten jossain kaukana saaristossa toimivat kyläkoulut joissa on pieniä ryhmiä. Samalla tavalla kuin esim. jossain Lapissa.



Ruotsinkieliset koulukirjat ovat kalleempia kuin suomenkieliset, samalla määrärahalla pitäisi silti pärjätä.



Erityisopetusta ei ole mahdollista järjestää lainkaan samalla tavalla kuin suomenkielisissä kouluissa. Käytännössä siis erityisopetusta tarvitsevat ovat normi-luokissa, tilanteessa jossa suomenkielinen lapsi olisi siirretty erityisopetukseen.

Mielestäni hyökkäykset ruotsinkielisiä kohtaan suomessa ovat aivan pöyristyttäviä.

Mitä nämä hyökkäykset ovat käytännössä? Aloituksessahan viitattiin FST:n eli ruotsinkielisen TV:n ohjelmaan. Eivät kai he itse hyökkää itsensä kimppuun?

Tiedän muutaman perheen, jossa on tehty juuri tällä tavalla: täysin suomenkielinen perhe on laittanut lapsensa ruotsinkieliseen kouluun.



Arvatkaas, miten sitten käy, kun on lapsella hankaluuksia läksyjen kanssa. Osaavatkos vanhemmat auttaa, ymmärtävätkö lainkaan tarvittavia termejä ruotsiksi? Ja oppiiko lapsi siten kenties ollenkaan oppialan yleissivistykseen kuuluvaa perussanastoa ollenkaan varsinaisella äidinkielellään?

pakkoruotsi ja etuoikeudet pienistä opetusryhmistä helpommin saataviin opiskelupaikkoihin eivät edesauta positiivista asennoitumista. Muuten kyllä kaikki kielet ovat rikkaus.