Miksi jotkut suomenkieliset tunkevat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun

Jos opetuksen taso on heikompi ja opetus tapahtuu ei-äidinkielellä, niin mitä ihmeen etua lapsi siitä saa? Ihmettelen aidosti, en syytä ketään.

että lapseni oppisi puhumaan ruotsia hyvin. Joskus olen harmitellut sitä ettei ole varaa ottaa esim filippiiniläistä lastenhoitajaa- olisi hienoa kun oma lapsi puhuisi jotain sellaista kieltä sujuvasti mitä ei itse yhtään ymmärrä.



Kiintiöiden takia voisin harkita, ja jos olisi laadukas kiva pieni koulu kodin lähellä.

osa suomalaisista pitää suomenruotsalaisia "hieman parempana väestönä". Samalla hän tietää että osa suomenkielisistä haluaisi että oma lapsi saisi edes osan suomenruotsalaisuutta

Kertoo melkoisesta alemmuudentunteesta. Ei kai kukaan oikeasti enää ajattele tällä tavalla? Siis häpeää suomenkielisyyttä ja luulee, että ruotsinkieliseksi muuttumalla taivaan portit avautuvat...

Kyllä lähtökohta pitäisi olla se, että ihan samanlaisia ollaan kielestä riippumatta.

Ruotsinkielisissä kouluissa on ihan samankokoisia opetusryhmiä kuin suomenkielisissä. Joskus ryhmät ovat keskivertoa pienempiä, joskus suurempia. Se ei ole etuoikeus, vaan sattumaa.



Pikkuriikkiset saaristokoulut ym. saattavat alentaa keskiarvoa, mutta suurissa kaupungeissa ryhmät ovat pääsääntöisesti ihan samankokoisia kuin tavallisissakin kouluissa.

vaikka ruotsinkielisten koulujen taso on heikompi? Tasoasiaa käsiteltiin eilen FST:llä, eli ei ole mikään "mututieto".

Tämä on loistava aloitus. Ap on selvästi suomenkielinen, joka ei oikein tykkää siitä että osa suomalaisista pitää suomenruotsalaisia "hieman parempana väestönä". Samalla hän tietää että osa suomenkielisistä haluaisi että oma lapsi saisi edes osan suomenruotsalaisuutta, esimerkiki juuri kielen tai kaverien muodossa.

Nimenomaan ruotsinkieliset itse ovat huolissaan siitä, että ruotsinkieliset koululaiset pärjäävät suomenkielisiä heikommin. Eli tämä ei ole mikään persujen keksimä juttu. Tämähän ei käytännössä ole tullut ilmi, koska ruotsinkielisille on oma opintoputki tarhoista yliopistoihin, eli heikompi menestys ei ole vaikeuttanut jatko-opintoihin pääsyä, koska siellä on rima myös matalammalla. Vasta puolueettomat pisa-testit ovat havahduttaneen ruotsinkielisetkin.

Kouluissa on pitkään ollut ongelma, suomenkieliset lapset, joiden vanhemmat laittavat lapsensa kouluun oppimaan ruotsia. Tuo viittaus siitä että heikompi koulumenestys jatkuu jatko-opintoihin on juuri sellainen viite, jossa halutaan korostaa että tie on siloteltu loppuun saakka. Mieti ruotsinkielisten jatkopistojen tarjontaa. Se on aika suppea. Vain pieni osa menee ruotsinkieliseen korkeakouluun. Valta-osa ja varsinkin lahjakkaimmat menevät suomenkiliseen korkeakouluun tai yliopistoon, sillä tarjonta on laajempi. Ja koska valtaosa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä. Eli kieli ei määrää opsikelupaikkaa, kun ollaan päästy ylä-asteelta tai lukiosta.

edes laita lapsiaan ruotsinkieliseen kouluun. Tuttuni on suomenruotsalainen samoin hänen miehensä ja he ovat laittaneet esikoisensa suomenkieliseen kouluun vaikka ruotsinkielinenkin olisi lähellä. Puhuvat kotona ruotsia joten sen kielen lapset oppivat joka tapauksessa.



Erikoista on millainen punainen vaate ruotsinkieli joillekin suomalaisille on, pahempi kuin "ryssäviha". :)

Meidän suomenkielisen perheen lapset on ilmoitettu ruotsinkieliseen kielikylpypäiväkotiin, ja olen miettinyt, että mihin kouluun he sitten aikanaan menevät. Kyseisen päiväkodin eskariryhmä koostuu kielikylpyryhmästä ja ruotsia äidinkielenään puhuvista. Koulu on todella pieni ruotsinkielinen, johon otetaan myös kielikylpyryhmän lapsia.



Saa nähdä, miten asiat menevät. Jos lapset oppivat hyvin ruotsia, puolestani he voivat mennä ruotsinkieliseen kouluun. Vanhempina olemme jo aloittaneet ruotsin opiskelun, ja itse pyrin kaikissa mahdollisissa tilanteissa käyttämään ruotsia.



Hyvä kielitaito on upea asia!

Tiedän muutaman perheen, jossa on tehty juuri tällä tavalla: täysin suomenkielinen perhe on laittanut lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Arvatkaas, miten sitten käy, kun on lapsella hankaluuksia läksyjen kanssa. Osaavatkos vanhemmat auttaa, ymmärtävätkö lainkaan tarvittavia termejä ruotsiksi? Ja oppiiko lapsi siten kenties ollenkaan oppialan yleissivistykseen kuuluvaa perussanastoa ollenkaan varsinaisella äidinkielellään?

Tuo on ihan totta. Ja kyllä muillekin oppilaille on todella tärkeää että lapsi puhuu JO kouluun mennessään ruotsia kunnolla. Kieli ei ole vain ne opitut sanat, vaan se sisältää puhekielen ja smankielisten ns. kulttuurin. Suomenruotsalaisuus on paljon enemmän kuin vain se ruotsin kieli.

edes laita lapsiaan ruotsinkieliseen kouluun. Tuttuni on suomenruotsalainen samoin hänen miehensä ja he ovat laittaneet esikoisensa suomenkieliseen kouluun vaikka ruotsinkielinenkin olisi lähellä. Puhuvat kotona ruotsia joten sen kielen lapset oppivat joka tapauksessa. Erikoista on millainen punainen vaate ruotsinkieli joillekin suomalaisille on, pahempi kuin "ryssäviha". :)

Uskon että tuttavasi ovat noin tehneet, kun sanot niin. Mutta voin suomenruotsalaisena kertoa, että tuo on hyvin harvinaista. Ruotsin kieleen on hyvin vahva asenne ja suomenruotsalaisuuteen kuuluu yhtä tärkeänä osana taustakulttuuri, el kaikki tuttavat, suomenruotsalaiset tavat ja perinteet ja niin edelleen. On hyvin harvinaista että kaksi suomenruotsalaista laittavat lapsensa suomenkieliseen kouluun. Ihan käsi sydämmellä sanon tämän, en provosoidakseni. Se että joku suomenruotsalainen valitsee "suomenkielisyyden" on eri asia.

Olen itse suomenruotsalainen, kuten ehkä joku ehkä päättelikin.

Nykyään pitää olla jo jonkinlainen ruotsinkielentaito ennen koulun aloitusta. Niin monet lapsista tulevat kaksikielisistä perheistä ja tarvitsevat erityistä tukea äidinkielen opinnoissa, että resursseja ei enää riitä täysin suomenkielisten opettamiseen.



80-luvulla lapsiryhmät kaksikieliset perheet olivat harvinaisempia ja tuolloin jokunen täysin suomenkielinenkin pääsi joukon jatkoksi oppimaan ruotsinkieltä.



Mutta kielikylpypäiväkoti ja -koulu ovat oikeita paikkoja täysin suomenkieliselle lapselle.

Saikohan ap jo kysymykseensä vastauksen?

Yksi sana: KIINTIÖT. Tässä syy, minkä minä tiedän vaikuttaneen tuttujen päätöksiin. Ainakin pk-seudulla tuo jopa kannattaa, jos arvelee, että lapsi ei ole lukutoukka.

Kouluissa on pitkään ollut ongelma, suomenkieliset lapset, joiden vanhemmat laittavat lapsensa kouluun oppimaan ruotsia. Tuo viittaus siitä että heikompi koulumenestys jatkuu jatko-opintoihin on juuri sellainen viite, jossa halutaan korostaa että tie on siloteltu loppuun saakka.

Voidaanhan hieman laskeskella, että kun esim. ruotsinkielisen kauppatieteellisen opetuksen aloituspaikkoja on kolme kertaa enemmän kuin on ruotsinkielisten osuus väestöstä, niin käytännössähän se tarkoittaa keskimäärin heikompaa opiskelija-ainesta. Tällöin riman pitää olla alempi, eihän ne muuten koskaan valmistuisi sieltä.