Te jotka annatte lapsenne syödä kaupassa kaupan
tuotteita ennen maksamista, miten perustelette sen lapselle ettei se ole varastamista? Ja aiotko jossain vaiheessa kertoa lapselle ettei enää voi tehdä näin? Vai annatko teiniässäkin teinin syödä kaupan hyllyltä?
Miten aiot selittää ettei sieltä voikkaan syödä vai voiko mielestäsi toimia aina näin?
Kommentit (128)
No kukin tyylillään mutta jos itse olisin diabeetikko ja joutunut monta kertaa eri yhteyksissä etsimään nopeaa evästä jostain, pitäisin kyllä jotain pientä aina mukana.
Vai tapahtuuko diabeetikoille unohduksia keskimääräistä useammin?
joka saa ostoskärryssä olevasta patongista palan kaupan puolella..
ikinä en ole kaupassa itselleni apua tarvinnut hyllyltä ottaa mutta jos tarvitsisi niin mieluummin ottaisin tuotteen hyllyltä ja maksaisin sen kassalla reilusti kuin alkaisin kaupan hyllyjen välissä kaivamaan jotain eväitä laukusta. Kuvittelisin että antaa kanssaihmisille vaikutelman että olen myymälävaras jos pelaan laukkuni kanssa kesken ostosten teon. Jos laitan esim tyhjennetyn trip-mehun maksettavien ostosten sekaan ostoskärryyn ei mielestäni asiassa ole mitään epäselvää, kenellekään. Ai niin muuten on kerran tainut käydä sittenkin niin.. mieheni toi minulle pillimehun, tuskin kaivoi taskustaan ;)
No kukin tyylillään mutta jos itse olisin diabeetikko ja joutunut monta kertaa eri yhteyksissä etsimään nopeaa evästä jostain, pitäisin kyllä jotain pientä aina mukana. Vai tapahtuuko diabeetikoille unohduksia keskimääräistä useammin?
Väännetään nyt vielä rautalankaa. Mulla on yleensä jotain mukana. Mutta kun on sairastanut parikymmentä vuotta, on joskus voinut käydä niin, että toisinaan on se hedelmäsokeri loppu / jäänyt toiseen laukkuun / ihanmitätahansa. Vai etkö ikinä unohda tai kadota puhelinta, avaimia, lompakkoa tai yhtään mitään? Et tietenkään, aina on kaikki kunnossa ja mukana.
Älä nyt enää selittele ja unohda toi diabeteskeskustelu.
Ymmärrä nyt: ääritilanteessa ihminen saa poiketa säänöistä! Jos henki on siitä kiinni, niin tottakai saa poiketa säännöistä!
Nyt puhuttiin ihan terveistä ihmisestiä, tai virallisesti terveistä av-ihmisistä:)
häiritsee ja ärsyttää kassaa ne limaiset jäätelöpaperit ja banaaninkuoret! Sotkeentuu kädet ja liukuhihna. Ja siitä hihnan likaisuudesta taas sitten seuraavat valittavat, totta kai! Enhän itsekään haluaisi ostoksiini banaaniräkää tai sulanutta tahmaista jäätelöä.
Olen siis ollut kassalla, ja joka kerta v***ttaa.
Mutta eihän kassa saa asiakkaalle mitään sanoa, vaikka asiakas olisi kuinka moukka.Nimim. asiakkaiden toimesta huoriteltukin, ja silti vaan pitää hymyillä.
Kyllä niitä lapsia voisi minusta kasvattaa, opettaa kärsivällisyyttä ja että kaikkimullehetitännenyt on epäsopiva ajattelutapa. Mut ei kun ei. Huoh.
En laita banaaninkuoria hihnalle vaan pussiin (jossa siis on se punnittu hintakin), enkä laittaisi jäden käärepaperia hihnalle, vaan antaisin suoraan myyjälle, joka sitten vetäisi koodin koneeseen. Katos, tän voi tehdä tyylilläkin ;-) Ja tietenkin voi sanoa asiakkaalle! Sanoisithan muillekin "varkaille", joihin tällaiset kuormasta syöjät rinnastat.
En rinnastanut varkaisiin. En ajattele niin. Mielestäni kaupassa syöminen vain on huonoa käytöstä. Enkä ymmärrä miksi niin pitää tehdä. (ja joo jätetään nyt tämä diabetes, ääritapaukset luonnollisesti erikseen. Tuskin joka kinuavalla kakaralla sitä on.)
Jäätelöpaperit ovat sottaisia vaikka ne iskisi suoraan käteen. Ja nyt menee tietty tosi hlökoht mielipiteen puolelle, eikä enää liity varsinaiseen aiheeseen, mutta turha muovipussien käyttö on myös typerää. hukutaan muoviin ja öljyähän riittää...
Banaaneja (syömättömiä) kun ei pussiin tarvitse pakata.
Kun yksinkertainen, järkevin ja minusta ainut oikea vaihtoehto on ostaa ja syödä vasta sitten. Ei koidu kenellekään mielipahaa.
Plus ne teidän kullanmurut eivät myöskään syö kovin siististi. Turhaa sotkua syntyy. Ja ne puoliksi syödyt mössöiset ja naperonkuolaiset karjalanpiirakat pusseissa on vastenmielistä katseltavaa.
kaupoissa, joissa itse olen ollut töissä, kassa ei saa asiakkaille juuri mitään negatiivista kommentoida. Siis on ihan kielletty. Pitää vain hymyillä ja unohtaa kaikki haukut ym. ikävät asiakkaat.
Poikkeus on tietenkin varkaat ja selkeät häiriköt. Isommissa marketeissa (joissa itse olen ollut) nämäkin hoitaa vartiat, eivät kassat.
Tämä on juuri sitä mitä suomalaisissa inhoan. Kun ei ole oikeita ongelmia, kohkataan jostain täysin turhanpäiväisestä.
Minä annan lapseni välillä syödä ennen maksamista, koska se rauhoittaa kauppahetkeä. Miten ihmeessä se voi olla varastamista, jos maksaa myöhemmin.
En tiedä onko maailmassa toista yhtä kaavoihin kangistunutta kansaa. Keski-Euroopassa esimerkiksi ymmärretään, että elämä on värikästä, vaihtelevaa eikä siinä ole ehdottomia sääntöjä. Ja että tyytyväiset lapset on ihania.
Ja tosiaan jos pankkikortti ei toimisi, ei kai siinä auttaisi muu kuin harakiri. Tai käydä kotona hakemassa rahat. Voi kauheeta. Ihan väärinpäin! Eka syödä ja sitten maksaa, sus siunatkoon...
Tämä on juuri sitä mitä suomalaisissa inhoan. Kun ei ole oikeita ongelmia, kohkataan jostain täysin turhanpäiväisestä.
Minä annan lapseni välillä syödä ennen maksamista, koska se rauhoittaa kauppahetkeä. Miten ihmeessä se voi olla varastamista, jos maksaa myöhemmin.
En tiedä onko maailmassa toista yhtä kaavoihin kangistunutta kansaa. Keski-Euroopassa esimerkiksi ymmärretään, että elämä on värikästä, vaihtelevaa eikä siinä ole ehdottomia sääntöjä. Ja että tyytyväiset lapset on ihania.
Ja tosiaan jos pankkikortti ei toimisi, ei kai siinä auttaisi muu kuin harakiri. Tai käydä kotona hakemassa rahat. Voi kauheeta. Ihan väärinpäin! Eka syödä ja sitten maksaa, sus siunatkoon...
muut eivät välttämättä. Vaan jättävät niitä kääreitä yms. hyllyille.
Opeta se lapsesi kulkemaan kaupassa. Itsekin kuljen kolmen lapsen kanssa eikä tarvitse siltikään availla kaupan tavaroita ennen ostoa.
Mitä jos vaatekaupassa sovittaa farkkuja ja sanoo myyjälle, että jättääkin ne uudet farkut päälle. Myyjä sitte poistaa ne merkit ja laput ja niiden kanssa mennään kassalle maksamaan. Niin olaanko sitä varkaita niin kauan kun kävellään ne maksamattomat farkut jalassa kassalle? Ehkä pitää kutsia poliisi paikalle ensi kerran kun asiakas pyytää saada jättää farkut päälle. Tai vielä parempi, pyytää se alushoususillaan kassalle maksamaan. Miksei ruokakauppa ole sama asia? Varkaus on kyseessä silloin, kun kassa ohi mennään ilman että tuote on maksettu, oli se sitten jo syöty tai ei.
No ne farkut voi jättää sinne kauppaan vielä senkin jälkeen kun niistä on otettu hintalaput pois. Paitsi jos sä rikot ja sotket ne heti.
Mutta syömääsi/juomaasi sä et voi millaan palauttaa, paitsi vessan kautta ja kauppias tuskin sitä palautusta ottaa vastaan.
i] alkaisin kaupan hyllyjen välissä kaivamaan jotain eväitä laukusta. Kuvittelisin että antaa kanssaihmisille vaikutelman että olen myymälävaras jos pelaan laukkuni kanssa kesken ostosten teon.
[/quote]
eipä ole tullut mieleenkää, et omalla laukulla ei saa käydä ruokakaupassa. Huhuh.
Kyllä mä kaivan sieltä kauppalapun, jos puhelin piippaa katson mistä se tuli/mitä koskee.
Eli mieluummin syömään maksamatonta ruokaa ja iskemään tahmaisia papereita kassalle kuin käymään omalla laukulla. No selityksensä on jokaisella.
Tätä tapaa en kertakaikkiaan käsitä. Tottakai on varastamista syödä jotain, jota ei ole vielä maksanut. Kas kummaa, meidän kolme lasta ovat eläneet kouluikään kuolematta kauppareissuilla nälkään eivätkä jostain syystä koskaan oppineet edes saamaan raivareita siitä, etteivät saaneet napsia ruokia ennen kassaa ;). Johtuisikohan ehkä siitä, että heitä ei ikinä tällaiseen totutettukaan...;).
Aivan uskomatonta, että näin moni (tai onko yksi, joka vastailee monta kertaa?) hyväksyy varastamisen...
Minä en edes tiennyt, että joku kehtaa tehdä noin!? Saako niin muka tehdä? Eikö kaupan henkilökunta puutu siihen? Minusta on hyvä opettaa lapselle heti pienestä, että kaikkea ei vaan saa heti kun haluaa. Ensimmäisiä harjoituksia voi olla juurikin se, että kaupasta ostetaan pillimehu ja sen saa vasta kun se on maksettu. Siinä tulee arvokasta oppia elämästä heti.
Ei meillä 1,5 vuotias edes kilju mitään ruokia kaupassa kun ei niitä koskaan siellä ole saanut syödä. Eikä isommatkaan 3 ja 5
kyllä mä vielä ymmärrän sen, että patongista antaa pieniä palasia pienelle lapselle syötäväksi tarvittaessa. Sen sijaan esim. jäätelön syöntiä en ymmärrä ollenkaan! Joku totesi, ettei kassa ole koskaan valittanut mitään, no ei, eivät ne voi asiakkaille valittaa, joutuvat vain keskenään manailemaan kahvihuoneessa, että miten ihmiset voi käyttäytyäkään noin...
En myöskään antais lapselle kaupassa juotavaksi vaikkapa kioskilta ostettua trip-mehua, en haluais että mua edes epäiltäis, että olen sen nyysinyt hyllystä enkä aio maksaa. Juotais se mehu ennen kauppaan menoa, jos ois niin jano.
Ootteko te "kaupassa syöjät" aatelleet ollenkaan sitä, että vaikka te maksattekin jo syödyt tuotteet, te mahdollistatte sen, että myös ne, jotka eivät syömiään maksa, kehtaavat syödä kaupassa, kun tietävät, ettei kukaan kehtaa valittaa?
Esim. Cittarissa on käynyt useamman kerran niin, että jotain halpaa tuulitakkia sovittaessani taskuissa on ollut makeis- ja jätskikääreitä ja niitä mehutetroja... Kun ei maksavat asiakkaat napostelis kaupassa, eivät nekään, jotka eivät aiokaan maksaa, kehtaisi enää syödä kaupassa.
Ei ole esim. suostunut juomaan ennen kauppaa, mutta sitten huomaakin siellä, että on jano tai joi maidon, mutta haluaakin lisää (ja kyllä, isossa marketissa voi helposti mennä 45 min.)
En ala 8-kuiselle selittämään, että nämä pitää maksaa ensin ja sitten vasta voi juoda. Johan sen nyt järkikin sanoo, että muiden asiakkaiden viihtyvyyden nimissä on ihan asiallista yrittää pitää penskat hiljaisina ja poistua kaupasta ripeästi.
Olen siis avannut Nan-purkin ja kaatanut tuttipulloon. Enemmän mua epäilyttäisi, jos kaivelisin Nan-purkin omasta laukusta. Musta selkeempää, että otan hyllystä ja vien tyhjän sitten kassalle ja maksan.
Ja jos nyt jostain syystä kävisi ensimmäistä kertaa niin, ettei mikään kortti toimisi eikä olisi käteistä, jättisin vaikka puhelimen pantiksi ja hakisin rahat.
Taidan seuraavan kerran vaatia myös ravintolassa, että saan maksaa ennen ruokailua, ihan siltä varalta, jos kaikki pankit kaatuu enkä koskaan tule saamaan rahaa mistään. Muuten en uskalla syödä suupalastakaan.
Jos joku maidon tai vaikka pillimehun antaminen jotain nihkeää kauppiasta nyppii, niin voi sanoa. Helppohan täällä on kantaa eurot toiselle, onhan noita.
Vajaa 2,5-vuotiaani tietää tasan tarkkaan, että tuotteet on maksettava eikä niitä oteta ennen kassaa. Siitäkin huolimatta, että olen joskus pienenä hänellekin patonginpalan, punnitun banaanin tms. antanut.
Ja mikä pahinta, joskus olen itsekin ottanut limusta huikkaa jo jonossa, jos on kauhea jano tai huono olo, ja kassalla jotain hämminkiä. Hui kamala!
Siis jos on kauhee jano. Mitäs ihmeellistä siinä on? Ei ole ikinä kassalla kukaan mitään sanonut. Meillä usein pikkuinen saa palan esim. patonkia tai karjalanpiirakkaa, jos alkaa hermostumaan kaupassa. Kyllä se ruoka silti maksetaan, myös siis se syöty/juotu osuus. Millä tavalla tämä nyt sitten on varastamista? Joskus aikanaan avasin lapsen kanssa jädenkin ennen kassaa ja laitettiin vaan paperit kassahihnalle. Ei mitään ongelmaa.
Ymmärrän janon, jos on hirmuinen jono ja nimenomaan sen juoman takia kauppaan tultu. Kokeilepa avata oluttölkki ja juo sitä. Ei kai siinä mitään eroa, juoma kuin juoma?
Aikuisen juomapullosta tulee yleensä harvemmin yhtä paljon sotkua kuin pikkuisen patongista, karjalanpiirakkasta tai jädestä.
Eli syy kaupassa syömiseen on se, että sinä et todellakaan ymmärrä, että kaupat on vain ostamista varten kun kirjoitat "Mitäs ihmeellistä siinä on?"
Kylmä kaljatölkki kaapista ja ah, ensi huikat siinä, ei malta odottaa kotiin asti. Röyhtäisy ja tyhjä tölkki hihnalle. Katsookohan kukaan yhtään pitkään?
siis moni pitää kauppoja suurina ravintoloina jonne voi mennä syömään hyllystä ja maksaa (jos maksaa) sitten kassalla?!
Olen sanaton...
Ja kyllä jokaisella äidillä pitää olla sen verran järkeä että huolehtii siitä että lapsi saa ennen kauppaa jonkin välipalan jotta jaksaa kauppareissun. Tällainen välipala voi olla hedelmä, välipalapatukka tms. joka mahtuu jokaisen kassiin ja laukkuun.
Laitat sen lapsen suuhun jo siinä vaiheessa kun lähdet päiväkodista(oletan että näiden mammojen lapset ovat sikis nälkäisiä koska tulevat suoraan päivähoidosta, kotonahan olisi mahdollisuus ruokkia etukäteen)
Ja se on varastamista. Tuote ei ole sinun ennenkuin kassan jälkeen. Se on ihan laki.
Ja mitä tosiaan kaupassa tuumattaisiin jos sinne pamauttasi isolla porukalla juomaan vähän sidukkaa?? Sen jälkeen syömään hyllystä ruokaa ja karkkihyllystä karkkia??
En millään ymmärrä miksette voi kasvattaa lapsianne kunnolla? Ei se tapa jos kaupassa joutuu odottamaan kassojen jälkeen että saa evästä.
Itse en ole koskaan antanut lapselle, nyt jo 6v, syödä kaupasta ennen kassaa mitään ja hyvin on pärjätty. Lapselle ei tulis mieleenkään pyytää tai syödä hyllystä jotakin.
koska kassat rakastavat etsiä viivakoodeja niistä limaisista ja kuolaisista laku/jäätelöpapereista. Minäkin aina vetelen sixpäkin kaljaa ostosten teon lomassa, shoppaaminen on paljon hauskempaa.
ja niin näkyy mammat pää punaisena kohkanneen tästäkin vanhasta provosta koko päivän:D
Voi miten ennalta-arvattavia mammat ovat.
Niin ja annan pienen palan patonkia lapselleni, mitä se haittaa:)
Tämä on juuri sitä mitä suomalaisissa inhoan. Kun ei ole oikeita ongelmia, kohkataan jostain täysin turhanpäiväisestä. Minä annan lapseni välillä syödä ennen maksamista, koska se rauhoittaa kauppahetkeä. Miten ihmeessä se voi olla varastamista, jos maksaa myöhemmin. En tiedä onko maailmassa toista yhtä kaavoihin kangistunutta kansaa. Keski-Euroopassa esimerkiksi ymmärretään, että elämä on värikästä, vaihtelevaa eikä siinä ole ehdottomia sääntöjä. Ja että tyytyväiset lapset on ihania. Ja tosiaan jos pankkikortti ei toimisi, ei kai siinä auttaisi muu kuin harakiri. Tai käydä kotona hakemassa rahat. Voi kauheeta. Ihan väärinpäin! Eka syödä ja sitten maksaa, sus siunatkoon...
En käsitä että aikuiset ihmiset mässää kaupassa kaupan omaisuutta ennen kuin maksaa.. Mieheni monesti ilmoittaa että taasen näki kuinka ihmiset mässäili kaupassa!! Minulla ei koskaan ole niin nälkä että pitäisi syödä kaupassa. Monesti olemme ihmetelleet että miten ne ihmiset kehtaa. Hävettää nuiden ihmisten puolesta..
joissa kauppareissu kestää tunteja? Mulla kauppareissu lähimarketissa kestää 15 min, ja sinä aikana ei kuole kukaan nälkään.
En ole ikinä edes ajatellut, että lapsilleni antaisin (4- ja 7-vuotiaat)jotain ennen kassaa, vaikka kuinka kitisisivät. Sitten vaan hoidetaan loppuostokset nopeammin ja kassan jälkeen syödään ulkona/autossa.
Väännetään nyt vielä rautalankaa. Mulla on yleensä jotain mukana. Mutta kun on sairastanut parikymmentä vuotta, on joskus voinut käydä niin, että toisinaan on se hedelmäsokeri loppu / jäänyt toiseen laukkuun / ihanmitätahansa. Vai etkö ikinä unohda tai kadota puhelinta, avaimia, lompakkoa tai yhtään mitään? Et tietenkään, aina on kaikki kunnossa ja mukana.