Te jotka annatte lapsenne syödä kaupassa kaupan

että näitä kaupassa syöjiä löytyy näin paljon!



Ei tulisi mieleenkään syödä itse tai antaa lapsen syödä jotain kaupassa. Mikä teitä oikein vaivaa?



Kerran näin tällaisen tapauksen, puolitutun äidin 3v prinsessa mankui kaupassa kaikkea mahdollista, niin mamma nappasi hyllystä keksipaketin ja antoi lapselle syötäväksi. No tyttö kyllä vissiin pyörittää äitiään muutenkin sata-nolla. Olin kyllä ihan pöyristynyt tuosta.



Sitten seuraavassa lauseessa valitti kun lapsi ei syö mitään ruokaa ikinä.

ei se ole varastamista, jos ei ole anastustarkoitusta. Ja joka tapauksessa, relatkaa nyt vähän, mitä se teitä liikuttaa syökö joku kaupassa vai ei?

Ja sitten kun näitäkin näkee, että taapero ottaa sieltä suolakurkku tynnyristä kurkun, purasee ja viskaa takas!!!Jäks.



Meillä lapsi(2v.) mielellään kantaa jotain, ja kailotaa, että maksamaan.

Ja laittaa hihnalle tavaroita mielellään. Ei ole tarvinut kaupassa syödä.



Joo ja joku kirjotti siitä jenkkitavasta, näin opetamme lapsemme turvautumaan ruokaan, kun tulee vastoinkäymisiä, olkoonkin sitten vaikka se nälkä...

Soittaisin poliisin.

Omassa lapsuudessa (pikkukaupungissa) muistan tuota tapahtuneen että nälkäiselle/kiljuvalle uhmaikäiselle saatettiin jo kaupassa avata pillimehu loppuostosten ajaksi. Kassa sitten piippasi tyhjän paketin. Silloin ei katsettu pahalla, eikä tullut sanomista. Ehkä asenne on muuttunut, ehkei kanssaihmiseen/asiakkaaseen enää luoteta samalla tavalla, ehkä nykyään ajatellaan ettei pienillekään lapsille saa antaa tuumaakaan periksi edes yleisen viihtyvyyden vuoksi? Ken tietää.

Toisaalta tuo on pienempi paha kuin rääkätä kanssa-asiakkaita lapsen kiljumisella ostosten ajan, toisaalta mahdollistaa näpistykset (piilotetaan tyhjä tuote jonnekin). Toisaalta taas omia eväitä hankala tuoda kauppaan, sitähän vasta katsottaisiinkin epäillen.

Kunhan pohdiskelen.

En ajattele samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Omassa lapsuudessa (pikkukaupungissa) muistan tuota tapahtuneen että nälkäiselle/kiljuvalle uhmaikäiselle saatettiin jo kaupassa avata pillimehu loppuostosten ajaksi. Kassa sitten piippasi tyhjän paketin. Silloin ei katsettu pahalla, eikä tullut sanomista. Ehkä asenne on muuttunut, ehkei kanssaihmiseen/asiakkaaseen enää luoteta samalla tavalla, ehkä nykyään ajatellaan ettei pienillekään lapsille saa antaa tuumaakaan periksi edes yleisen viihtyvyyden vuoksi? Ken tietää.

Toisaalta tuo on pienempi paha kuin rääkätä kanssa-asiakkaita lapsen kiljumisella ostosten ajan, toisaalta mahdollistaa näpistykset (piilotetaan tyhjä tuote jonnekin). Toisaalta taas omia eväitä hankala tuoda kauppaan, sitähän vasta katsottaisiinkin epäillen.

Kunhan pohdiskelen.

Kaikkein parhain on kun opettaa lapsen jo pienestä pitäen siihen, ettei koko ajan tarvitse olla napostelemassa jotain ja ettei vie nälkäistä lasta kauppaan.

En koskaan antanut lapselle pikkutaaperonakaan rusinoita tms. natusteltavia, vaan opeteltiin, että syömiselle on aikansa ja paikkansa, eikä se aika ja paikka ole kaupassa ollessa, eikä esim. bussissa.

kyllä näkyy ihan aikuisia voimaantuneita keho+ mammoja tekemässä samaa , pitäähän sitä nyt vähän ettei verensokeri laske.