Koiransa menettäneet... kuinka nopeasti olette ottaneet uuden koiran?

Mun oma pieni rakas pentu 1v 2kk kuoli ihan yllättäen 17.6 leikkauspöydälle.. se oli mulle mun maailma ja aluksi aattelin etten todellakaan pysty ottaa uutta enkä ees ajatella,mutta nytkun pahin on ohi niin oon alkanut näkemään et kaikki romeon tavarat on vaan valmiina uudelle pienokaiselle joka tarttee rakastavan kodin.. eikä kukaan voi tai mikään ikinä korvata romeota, se oli mun maailma ja mun kaikkeni mut jotenkin silti tuntuu et sydämessä olis kuitenkin tilaa uudelle pienokaiselle joka saa kaiken sen rakkauden mikä jäi romeolta saamatta 3 ranskanbulldoggi oli kyseessä ja tulee olemaan tämä uusi pentukin, toista yhtä ihanaa rotua en ees tiiä vaikka hhvin tietoinen olen ranskisten terveysongelmista ym. 

Jos vanhan koiran vieminen lopetettavaksi alkaa olla vuoden sisällä ajankohtainen niin otamme jo etukäteen uuden pennun. Vanha ehtii opettaa pienelle tapoja ja luopuminen ei tunnu niin pahalta kun kotiin jää vielä yksi koira. Näin me olemme selvinneet koiran menettämisestä. En sitten tiedä miten suhtautua jos joutuisi äkillisesti luopumaan.

Moikka. Jouduin hyvästelee mun rakkaan kissaani 1.12.2016. Tuntuu niin hirveältä ja suru on suuri ja ikävä :( Vaikka mun rakkalla oli syöpä ja tein sille hyvä oloa ku päästin kärsimyksestä silti tuntuu et sydämmeni ei kestä ku vein piikille:( Itkenny tosi paljon ja ei millään lopu. Kannattaako mun hankkia uutta kissaa vielä vai onko liian aikasin?? Vaik tuntuu et voisin nyt hankkia, mutta tuntuu pahalta.. Haluiaisin mun rakkaan takaisin vaikka tiiän että nyt sillä hyvä olla ja saa nukkua rauhassa ilman kipua. On tää niin raskasta :(

Vierailija kirjoitti:

Puoli vuotta olin ilman.

Toisilla menee enemmän aikaa kuin toisilla surra vanhaa koiraa. Ei ole mitään aikarajaa uuden koiran ottamiseen. Ja muista, että koirilla on suuri sydän ja pilven reunalta ne katsovat ja ovat tyytyväisiä, jos joku antaa uudelle koiralle hyvän kodin.