80-luvun lapset! Mitä pikkujuttuja jäänyt mieleen lapsuudesta?
Itse olen syntynyt vuonna -78. Ja välillä mieleen tulee hassuja, kummallisiakin pikkujuttuja lapsuudesta, pieniä muistoja jotka jääneet jotenkin päällimmäiseksi mieleen lapsuusajoista, vaikka ovat vain satunnaisia yksityiskohtia. Ilmeisesti kuitenkin lapsen näkökulmasta varsin vaikuttavia asioita. Kiinnostaisi onko muilla saman ajan lapsilla jäänyt mieleen samoja asioita kuin itsellä.
Listaan tähän aloitukseen muutamia omia vahvoja muistoja pikkuasioita 80-luvulta, jotka tuntui silloin jotenkin vaikuttavilta tai muuten mahtavilta. 10 pennin irtokarkit lähikiskalla joka lauantai. Se, että kaveri ei saanut koskaan kutsua luokseen kotiinsa ketään kavereita. Että Jopot oli rumia pyöriä. Keväällä lumien sulettua purkkarit tuntui tosi keveiltä jaloissa talvisaappaiden jälkeen. Kärpänen käveli veden päällä. Opettaja teki kaikenlaista outoa myös vanhempien mielestä, mutta kukaan ei puuttunut siihen, ei vanhemmat eikä reksi. Mehu maistui aina todella pahalta siitä muovisesta litteästä kerhopullosta juotuna. Oli pakko ottaa leivän päälle jotain kevytmargariinia, joka oli pahaa. Kukaan ei vahtinut meitä lapsia ulkona vaan saimme jo 5-vuotiaina vapaasti keskenään olla meren rannassa ilman aikuisia ja kulkea sinne autoteiden yli. Naapurin ison susikoiran sai käydä hakemassa ulkoilutettavaksi ja naapuri aina antoi sen vaikka olimme vasta 5-vuotiaita.
Kommentit (164)
Päällä olevan mikron lähellä ei kuulemma saanut seistä, koska säteily.
Kouluruokailussa syötiin. Kaikki söi. Kukaan ei skipannut kouluruokailua. Ei edes verilettu+valkokastike+puolukkahillo- päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Päällä olevan mikron lähellä ei kuulemma saanut seistä, koska säteily.
Tämän minäkin muistan. Meille tuli mikro vuonna -87 ja se on ollut kovassa käytössä ja edelleen on vanhemmillani käytössä. Ennen näköjään tehtiin koneita jotka kestää. Säteilystä ei enää puhuttu tosin jonkun v. -95 jälkeen. Ap
Taksikuskit ei hakannu ja raiskannu asiakkaitaan.
Hubba bubba, ruutibubbikset, merkkarit (niitä isoja myytiin, ennen kuin urbaanilegendan mukaan joku tukehtui sellaisen syötyään).
Vierailija kirjoitti:
Taksikuskit ei hakannu ja raiskannu asiakkaitaan.
On sinulla kyllä ollut sika erikoinen lapsuus, jos tämä jäänyt sinulle omista lapsuusajoistasi päällimmäisenä mieleesi. Ap
tsernobyl räjähti siitä kerrotiin viikko sen jälkeen ja välitunnilla sai olla vähemmän aikaa sen takia.
Pikkukylällä oli kaikki palvelut, posti, kauppoja, pankkeja ja joukkoliikenne kuljetti.
täällä oli monia tuttuja juttuja. Mm. Seura-mies ja Jaffapullot
Muistan muoviset litteät pullot, jotka olivat aina lapsilla. Kesällä oli joskus hirveän kuumaa ja heinäsirkat sirittivät konsertteja. Pienet lelut olivat kivoja ja miniatyyrit. Kotona lapsena minut laitettiin usein vääntämään käsikammella parvekkeen markiisiverho aurinkoisella säällä paikoilleen ja pois. Samoin autotallin ovea opeteltiin laittamaan ylös ja alas. Lapset saivat pyöräillä pyöräilyteillä rauhassa Tampereella ja jalkakäytävillä, koska väkeä oli vähemmän. Ja käydä puistossa, uimahallissa ja kirjastossa.
Meille ei saanut tulla kommarit kylään.Olivat niin rivoja suustaan.
Uimahallissa sai aina automaatista limpparin. Muuten ei saanut limpparia.
Olin lapsena 145cm/39 kg ja lihavuuttani kauhisteltiin koko ajan joka paikassa, vaikka harrastin liikuntaa joja päivä. Nyt aikuisena taas olen "kamalan laiha" kun 165cm/60kg. Niin ne ajat muuttuu, eikä kyllä mukavia muistoja jäänyt.
Uimahallista sai pehmisjäätelöä. Viikonloppuna tuli aamulla isoille lapsille ohjelmaa tv:stä, piirrettyjä tai muuta. Ulkomaanmatkoilla lapsia kohdeltiin tosi hyvin ja vieraanvaraisesti, huomioitiin. Lapset osasivat käyttäytyä kiltisti, kun vanhempi sanoi. Talvet olivat joskus vaikeita koska kylmää ja tuli jotain tauteja.
Vanhempani järjestivät jotkut illanistujaiset ystävilleen ja halusivat tarjota jotain oikein hienoa jälkkäriä. Keksivät sitten cocktail-laseihin pilkkoa kiiviä ja kaataa päälle vihreällä karkkivärillä värjättyä liivatesokerivettä, jotta koko komeus hyytyi cocktail-lasiin kauniin vihreäksi lusikoitavaksi hyytelöksi. Mahtoi olla hyvää :D .
Oluen vaahto olutlasissa näytti todella herkulliselta, kuin kermavaahdolta kuusivuotiaan silmin. Olin niin kateellinen vanhemmilleni kun he saivat sitä syödä ja minä en.
Oltiin ulkona kavereiden kanssa koko ajan. Pelattiin nelimaalia, 10 tikkua laudalla ja keinuttiin kesät, talvella oli rusettiluistelua ja hippohiihtoja. Kotona käytiin syömässä ja taas mentiin pihalle. Oli kyllä mukavaa aikaa.
Muistan myös nuo muoviset litteät pullot. Ne tosiaan alkoi haista herkästi jos niissä oli mehua. Irtokarkit myös kioskeilla. Ja noita kioskeja oli enemmän, vähän joka asuin alueella. Olen -83, joten osa muistoista myös ysäriltä tai siitä vaihteesta. Alle kouluikäisenä asuttiin kerrostalossa ja jo ihan pienet oli ulkona niiden isompien lasten kanssa. Itsekin jostain 2v alkaen. Äidit välillä katsoi parvekkeelta ja huusi meidät syömään. Isät lähinnä joi kaljaa milloin kenenkin asunnossa. Joku talon äijistä välillä jahtasi lapsia pitkin pihaa.
Rabatti.