Lue keskustelun säännöt.
Onko tosiaan perheitä, joissa ei syödä koskaan VALKOISTA leipää?
17.09.2011 |
Kun poikani kaverit tulevat kylään ja tarjoan syötävää, valkoista leipää söisivät vaikka kuinka paljon. Kuulemma "äiti ei osta koskaan tällasta leipää" tai "meillä on vaan reissumiestä".
Meillä on lähes aina 3 sortin leipää: valkoista (hyvää sellaista), kokojyvää ja ruisleipää. Jokainen saa ottaa, mitä sillä kertaa haluaa.
Kommentit (38)
Siis ihan valkoista, joskus on esimerkiksi täysjyväpaahtoleipää tms. mutta pääosin tarjolla on ruisleipää. Lapsi (6 v) ei ole kotona syönyt ranskanleipää tai valkoista patonkia ikinä -- vain erilaisia täysjyväleipiä vaikka sitten vaaleahkojakin. Eikä tässä ole mitään ihmeellistä -- ei meillä ole koskaan vaaleaa pastaakaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on aina sekä vaaleaa kunnon leipää että ruisleipää. Ruoan kanssa syödään ruisleipää tai näkkäriä, ei koskaan vaaleaa. Vaalea leipä on varattu aamu/iltapalalle. Tosin usein lapset haluavat ruisleipää, varsinkaan meidän kuopus 3v ei vaaleasta leivästä välitä vaan haluaa aina mahdollisimman hapanta ruisleipää. 5v taas pitää vaaleastakin.
Ei syödä kaupan leipää ollenkaan. Leivoin itse leivät ja sämypylät, tosin kyllä vähän vehnäjauhoja niihin käytän.
Joskus harvoin saattaa olla patonkia tai ranskanleipää fondueta varten. Mutta muuten syödään ruisleipää tai sekaleipää.
se on pullamössä.
Joskus jos ruokana on salaatteja, saatan ostaa vaaleaakin patonkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sämpylää tulee leivottua parin viikon välein.
Lapsi (6 v) ei ole kotona syönyt ranskanleipää tai valkoista patonkia ikinä
Mikset antaisi joskus lapselle patonkia? Meidän lapset ovat hulluna valkosipulipatonkiin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on valkoista leipää meilläkin. Me ei miehen kanssa syödä vaaleaa leipää ollenkaan, lapselle ostetaan täysjyväleipää. Jossain on joskus saanut valkosipulipatonkia ja olen varma, että ahmisi sitä kaverilla hullun lailla :)
Muutenkin pyrimme syömään terveellisesti ja ohjaamaan lapsia syömään terveellisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi siis söisimme sellaista. Lisäksi minulla on diabetes. Vaalea leipä ei ole järkevää ravintoa verensokerin kannalta.
miksi siis söisimme sellaista. Lisäksi minulla on diabetes. Vaalea leipä ei ole järkevää ravintoa verensokerin kannalta.
Eihän sitä tarvitse jatkuvasti mussuttaa mutta vaihtelu virkistää. Diabetes tietenkin asia erikseen.
Pitääkö kaiken syötävänne aina olla "virallisten ravitsemussuositusten" mukaista?
Meillä kyllä syödään kaikensorttista leipää, mikään ei ole pannassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan valkoista leipää, en edes muista koska olisi viimeksi ollut.
Patonkikin on yleensä moniviljaa, viimeksi tänä aamuna miehen synttäriaamiaisella.
Ruisleipää ja paahtoleivästä täysjyvää on meillä valikoima. En edes mieti tätä terveellisyysnäkökulmasta, on ihan tottumus- ja makukysymys. En ole varmaan aikuisena ikinä ostanut ranskanleipää, viimeksi olen sitä syönyt luultavasti lapsena mummolassa.
Ostan kaupasta aina ruisleipää ja joskus sämpyläjauhoja, joista teen sämpylöitä (tai pizzapohjan). Kukaan meistä ei tykkää pullaleivästä (esim. ranskanleipä on hirveää!). Joskus työpaikalla on pakko ottaa vaalea sämpylä.
Tumma leipä on siis maun vuoksi ja myös terveellisyyden vuoksi. Itse asuin aikoinaan ulkomailla ja ainoa Suomesta kaipaamani asia oli kunnon tumma leipä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
me syödään sillon pullaa kun tekee semmottis mieli.
Meillä on muuten tosi harvoin ihan valkoista leipää, en edes muista koska olisi viimeksi ollut.
Ruisleipää ja paahtoleivästä täysjyvää on meillä valikoima. En edes mieti tätä terveellisyysnäkökulmasta, on ihan tottumus- ja makukysymys.
Ihan valkoinen leipä maistuu suussani omituiselta. Liian laimealta. Rakennekin on usein höttöistä.
Ostan kaupasta aina ruisleipää ja joskus sämpyläjauhoja, joista teen sämpylöitä (tai pizzapohjan). Kukaan meistä ei tykkää pullaleivästä (esim. ranskanleipä on hirveää!). Joskus työpaikalla on pakko ottaa vaalea sämpylä. Tumma leipä on siis maun vuoksi ja myös terveellisyyden vuoksi. Itse asuin aikoinaan ulkomailla ja ainoa Suomesta kaipaamani asia oli kunnon tumma leipä.
sämpylöistä nyt puhumattakaan. Lähes poikkeuksettta pullamössöjä eikä rapeaa kuorta.
Itämeren eteläpuolella on ihan eri meininki.
Meillä on sellainen perhe, kun kukaan ei pidä valkoisesta leivästä. Emme me mitään fanaatikkoja ole, eli kyllä joskus ostetaan kun sattuu olemaan oikein hyvää ja tuoretta. Sitä syödään pari siivua, loput jää vanhenemaan ja ehkä tehdään köyhiä ritareita.
Ne vaaleat leivät ovat yleensä jotain kokojyvä-paahtista tai muuta sellaista, joka ei ole todellakaan VALKEAA.
Muuten meillä syödään ruisleipää, joskus rieskaa , harvoin sämpylöitä ja vielä harvemmin jotain muuta vaaleaa leipää.
Se on sellaista "juhlahetken pullaleipää". Täysjyvää on vaaleana ja ruista tummana leipänä.