Kuinka moni teistä on joskus tukistanut, läpsäissyt, antanut luunapin tms lapselleen?

tiedänpä tapauksen jossa kaksi hyvin villiä alle kouluikäistä poikaa ovat olleet vanhempien ystävän luona hoidossa viikonlopun. siellä ovat sitten riehuneet kun mitkäkin villi-ihmiset, kiroilleet, haukkuneet ja läpsinet hoitajaansa. ja kun hoitaja on sitten uhannut lapsia tukkapöllyllä tai selkäsaunalla, on pojat nohevana vastanneet: "me kyllä tiedetään että se on laitonta niin jos teet jotain niin me kerrotaan poliisille lälläslää" ja sama rumba jatkuu...

olen antanut luunapin taapero-ikäiselle muutaman kerran, kun ei mikään sana tehoa ja olen hermoni menettänyt. En hyväksy tekoani ja paha mieli siitä tuli sekä minulle että lapselle. Otin sen jälkeen syliin ja selitin miksi äiti hermostui. Huudan tai korotan ääntäni myös n. kerran päivässä, eihän sekään ole varmaan hyvä lapselle... Kyllä meillä sitä positiivista palautetta, läheisyyttä ja muuta on suurin osa kanssakäymisestä ja koen kuitenkin turvallinen ja enimmäkseen myös rauhallinen äiti, mutta joskus sitä vain hermostuu.

tiedänpä tapauksen jossa kaksi hyvin villiä alle kouluikäistä poikaa ovat olleet vanhempien ystävän luona hoidossa viikonlopun. siellä ovat sitten riehuneet kun mitkäkin villi-ihmiset, kiroilleet, haukkuneet ja läpsinet hoitajaansa. ja kun hoitaja on sitten uhannut lapsia tukkapöllyllä tai selkäsaunalla, on pojat nohevana vastanneet: "me kyllä tiedetään että se on laitonta niin jos teet jotain niin me kerrotaan poliisille lälläslää" ja sama rumba jatkuu...

Otetaan vastaan tälläistä asenteellisuutta lapsilta, ja sitten vielä ihmetellään mistä meille ongelmanuoria tulee..? Minä en ihmettele lainkaan!

Lievä ruumiillinen kuritus pitäisi olla sallittua kasvatuksessa, se on kuitenkin luonnollista - ja todellakin joskus aivan välttämätöntä.

Ps. Kaikki tunteet ovat normaaleita ja sallittuja, tälläisestä joidenkin tunteiden demonisoimisesta ja kieltämisestä lailla ei voi aiheutua muuta kuin pahoinvointia ja yhteiskuntaepäjärjestystä.

Tämä on sinulle/vanhemmille oppimisen paikka ja siinä mielessä ihan hyvä, että saitte siitä huomautuksen.

Saa lapsensa kasvatuksesta huomautuksen. Ajattele nyt pikkuisen itsekin!

Samaan aikaan jossakin toisaalla on todellisia ongelmia; lapsia hylätään, lapsia _todella_ pahoinpidellään, ei välitetä jne. jne.

Ja todellakin; laki ei edes ole sama kaikille (Suomessa - saatika sitten muualla maailmassa!).

Lapsen ja vanhemman suhde ja rakkaus on lähes pyhä asia, siihen ei pidä yhteiskunnan taholta puuttua ellei ole todella pakko, ja tosi kyseessä.

t. 2

Kysyjänä on kuuluisa Seppo rikospoliisista.

Syyte tulee jos myönnätte.

Olen tainnut antaa luunapinkin joskus. Totesin sittemmin, ettei niistä ollut mitään hyötyä ja lopetin. Mielestäni niskavilloista voi ottaa tarvittaessa kiinni, sen siis hyväksyn kasvatuskeinona.

ei anna luunappia, tukista tai lyö lastaan. Kunnollinen vanhempi -omasta mielestään? Teko on väärä, joka tapauksessa. Miksi kaikki pitäisi aina selitellä pois, jos toimii väärin? Tämä on huonoa esimerkkiä lapsille/nuorille.

vanhemmat eivät saa pahoinpidellä lapsiaan.

ei anna luunappia, tukista tai lyö lastaan. Kunnollinen vanhempi -omasta mielestään? Teko on väärä, joka tapauksessa. Miksi kaikki pitäisi aina selitellä pois, jos toimii väärin? Tämä on huonoa esimerkkiä lapsille/nuorille.

jonka kasvatuksen tuloksena on kulnnollisia ihmisiä.

Vaikka kuinka eläisi ihanteiden mukaan, ja lässyn lässyn kasvattaisi lapsiaan ja niistä tulee kriminaaleja, ei todellakaan ole ollut kunnon vanhempi!

Kyllä sitä pitäisi pystyä luottamaan lapsen vanhempaan ja antaa kasvattaisssa vapauksia, kunhan lasta ei oikeasti kohdella väkivaltaisesti. Pieni kuritus ei sitä ole.

Syyte pitäsii sen sijaan saada koulukiusaajien tai muiden häirikkölasten vanhemmille, joilla ei selvästikään ole homma hallussa, vaikka kuinka neuvottelisivat Jannica-Jessicoidensa kanssa loputtomasti.

täällä ihannoidaan lapsiin suuntautuvaa väkivaltaa. No, ei kai tämän foorumin kirjoittajista muuta voi odottaa

Ymmärrän ahdistuksesi äitinä, mutta jäin miettimään, miten tuoa asia on voinut tulla kuulusteluissa esille? Haastattelijahan ei saa laittaa lasten suuhun mitään sanoja eli ihan spontaanisti lapsesi ovat tuon asian esille tuoneet esim. kun ovat kuvailleet esim. riitatilannetta kotona. Ilmeisesti se on asia, joka on kuitenkin vaivannut lapsiasi? Tämä on sinulle/vanhemmille oppimisen paikka ja siinä mielessä ihan hyvä, että saitte siitä huomautuksen.

Ja kiitos myös muille vastanneille! Joku tuolla ylempänä kysyi, mistä syystä lastensuojeluilmoitus oli tehty. En halua kertoa siitä enempää täällä.

Ilmoituksen tekijä oli sukulainen ja ilmoitus täysin valheellinen. Tämä henkilö ei ole edes osaa lapsista tavannut koskaan eikä muutenkaan tiedä perhe-elämästämme yhtään mitään.

Ja kyllä, yksi lapsista oli tukistamisesta kertonut rangaistuskeinoja kyseltäessä, mutta lisännyt että sitä on tapahtunut vain tosi harvoin. Lisää kyseltäessä lapsi oli sanonut että tukistaminen tarkoittaa sitä että otetaan hiuksista kiinni yhdestä kohtaa hetkeksi. Toiset lapset eivät olleet tukistamisesta sanoneet mitään, vaan olivat kertoneet eri arestimuodoista joita meillä on käytössä.

Tiesin toki että tuo asia luultavasti esiin tulee, enkä etukäteen sanonut lapsille mitään ettei kannattais tukistamisesta kertoa tms. Miehen kans puhuimmekin että jos niistä epäonnistumisista jotain seuraa niin sen olemme sitten ansainneet.

Lasten ja meidän vanhempien kuulemisen, sekä kotikäynnin jälkeen ilmoitus todettiin aiheettomaksi ja olemme jo loppuraportitkin jutusta saaneet.

Rankkaa tuollaiseen joutuminen on, vielä rankempaa kuin kuvittelinkaan, vaikka tiesimme koko ajan ettei mitään salattavaa ole.

Mutta ajatelkaapa että teistäkin kenestä vain voi kuka tahansa ihminen tarinan keksiä ja ilmoituksen tehdä, täysin ilman mitään seuraamuksia!! :( On se niin väärin! Meillä esikoinen otti tuon asian todella raskaasti.

Joskus voi aikuisellakin "mennä kuppi nurin", niin kuin Sinkkonen asian ilmaisi Iltalehdessä vasta. Tämä ei hänen mukaansa vahingoita lasta, jos sitä tapahtuu joskus ja asiasta jälkeenpäin keskustellaan ja pyydetään anteeksi. Vahingollisempaa on hänen mukaansa gurling-vanhemmuus.



Myös toinen professori kasvatusalalta ilmaisi mielipiteensä aikakausilehdessä hiljattain ja sanoi että pieni ruumiillinen rangaistus on tietyntyyppisille lapsille vähemmän traumoja aiheuttavaa, kuin arestin antaminen. Osa lapsista voi ahdistua kovastikkin arestiin joutumisesta, kun taas pieni tukistus tms olisi tällaisen lapsen kohdalla hetkessä ohi ja asia selvä. En tiedä sitten.

Myös toinen professori kasvatusalalta ilmaisi mielipiteensä aikakausilehdessä hiljattain ja sanoi että pieni ruumiillinen rangaistus on tietyntyyppisille lapsille vähemmän traumoja aiheuttavaa, kuin arestin antaminen. Osa lapsista voi ahdistua kovastikkin arestiin joutumisesta, kun taas pieni tukistus tms olisi tällaisen lapsen kohdalla hetkessä ohi ja asia selvä. En tiedä sitten.

Varsinkin monet villit pojat kaipaavat ja TARVITSEVAT sellaista auktoriteettia, joka ihan konkreettisesti laittaa heille rajat. Monet hakevat koko ajan muutenkin fyysisiä rajoja ja hakevat fyysisiä kokemuksia, ja heille sopisikin paremmin fyysisesti suoritettu rangaistus.

Mun mielestäni on ihan älyvapaata yrittää tunkea kaikkia lapsia samaan muottiin ja että jokaiselle sopisi sama juttu.

Rangaistus voi olla ikävä traumaattinen ja nöyryyttävä, olipa se fyysinen tai henkinen. Samoin kuin rangaistus voi olla lapselle sellainen, että lapsi siitä oppii ja ottaa onkeensa ja ajattelee asiaa, olipa se fyysinen tai henkinen tai näiden yhdistelmä.

PS. Itse olen meidän nuorinta sälliä välillä ottanut tukasta kiinni, siis en tukistanut, vaan ottanut kiinni, varoittanut ensin ja sanonut, että yhtään ei satu, jos pysyy paikallaan ja kuuntelee. Ja sitten onkin pysähtynyt ja kuunnellut. SItä ennen meno on ollut ihan älyvapaata meuhkaamista, ja jos on muuten pitänyt, niin on pyörittänyt ja hakannut päällään kaikkea mihin on osunut. En koe olleeni väkivaltainen hirviömutsi.

vaan puree käteen niin että veri lentää (kuten joku ketjussa kertoi) niin mitäs te kaiken "väkivallan" tuomitsijat tekisitte? Annatteko purra vaan?

Kyllä on perseestä tuollainen. Pahin pelkoni.

Toisinaan kyllä kiskaisen tai nostan lapsen pois pahanteosta vähän turhan tehokkaasti, jos itsellä pinna palaa. Silloin kyllä harmittaa se, että en voi aina pysyä hillityn rauhallisena. Ruumiilliseksi kuritukseksi en kuitenkaan noita kiskaisuja laske.

Ymmärrän ahdistuksesi äitinä, mutta jäin miettimään, miten tuoa asia on voinut tulla kuulusteluissa esille? Haastattelijahan ei saa laittaa lasten suuhun mitään sanoja eli ihan spontaanisti lapsesi ovat tuon asian esille tuoneet esim. kun ovat kuvailleet esim. riitatilannetta kotona. Ilmeisesti se on asia, joka on kuitenkin vaivannut lapsiasi? Tämä on sinulle/vanhemmille oppimisen paikka ja siinä mielessä ihan hyvä, että saitte siitä huomautuksen.

Olikohan sitten johdatteleva kysymys, että kaikilta lapsilta oli kysytty, onko heitä lyöty? Olivat vastanneet että ei koskaan. Samoin kuulin kun sossun täti kyseli, "joissain perheissä on tapana ottaa puhelin takavarikkoon jos on rikkonut sääntöjä, tehdäänkö teillä niin? No joissain perheissä voi saada esim tietokonekieltoa sellaisessa ja sellaisessa tilanteessa, saako teillä?" jne. Lähellekkään kaikkea en käytävään kunnolla kuullut, mutta aina jotain sieltä täältä ja aika "johdatteleviakin" ne kysymykset väliin oli.

Sinällään minusta nuo tädit, 2kpl, jotka asiaamme tutkivat, olivat kyllä asiallisia ja mukaviakin. Ei valittamista.

Mutta tuo systeemi on läpimätä! Jotain siihen olis keksittävä sanktioksi, jos selkeästi todetaan että tehty ilmoitus on täyttä puppua! Ei kenelläkään ole oikeutta tahallisesti sotkea kokonaisen perheen elämää! :(

t. ap

vaan puree käteen niin että veri lentää (kuten joku ketjussa kertoi) niin mitäs te kaiken "väkivallan" tuomitsijat tekisitte? Annatteko purra vaan?

Ja sitten ihmetellään, kun lapsesta kasvaa hirviökriminaaliaikuinen, jolle kukaan ei enää saa rajoja läpi edes vankilatuomioita asettamalla!

Pienenä ihmistä ja lasta kasvatetaan, ei sitten enää nuorena aikuisena. Olen ihan varma, että monien kriminaalien taustalla on juuri rajattomuutta ja vanhempien välinpitämättömyyttä; mistään typerästä ei ole koskaan jäänyt kiinni, sillä niitä jatkaa vielä aikuisenakin.

Ei kenelläkään ole oikeutta tahallisesti sotkea kokonaisen perheen elämää! :( t. ap

Ei todellakaan! =/

Ja osaan kuvitella, että oli myös lapsille siinä mielessä traumaattinen kokemus, että teidän auktoriteettianne ja kasvatustanne vanhempina vieraat aikuiset siinä tilanteessa kyseenalaistavat. Pienikin lapsi voi aistia pelon siitä, että häntä ollaan mahdollisesti erottamassa vanhemmistaan. =( =(

Lähes kaikki lapset lähes kaikissa tapauksissa kyllä ensisijaisesti haluaisivat olla omien vanhempiensa kanssa - olivat nämä sitten (melkein) millaisia tahansa! Lapsenilta -keskusteluohjelmassa tämä teema tuli muutama vuosi sitten todella selvästi lapsena adoptoitujen / huostaanotettujen aikuisten puheenvuoroista esille.

Ja todellakin; mitäs luulette, että kuinka esimerkiksi ranskalaisessa (tai italialaisessa / espanjalaisessa jne. jne. jne.) perheessä toimitaan Suomessa lastenkasvatuksessa? Olen työtehtävissäni nähnyt USEITA kertoja, kuinka niiden kulttuurien piireissä kuritetaan lasta ja se on suora läppäisy kun ja jos muutaman kerran toistuvista kielloista ei ole apua. Kuinka ihmeessä tätä tosiseikkaa otetaan huomioon suomalaisessa yhteiskunnassa?? Miten toisilla voi olla eri säännöt kuin toisilla? Mihin perustuu esimerkiksi ranskalaisten nuorten erittäin hyvä käytös ja hyvin vähäiset (harvinaiset!) mielenterveysongelmat verrattaessa esimerkiksi suomalaisiin kärsiviin nuoriin.

Ap; toivotan todella sinulle ja perheellesi VOIMIA - ei tässä auta muukaan, kun pitää asiaa / epäkohtaa esillä ja toivoa, että lainsäädäntöä saadaan tältä osin järkevöitettyä. Onneksi teidän kohdaltanne tämä koettelemus on ohi, mutta osaan kuvitella, että loppuelämäksi traumat jäi - kaikille osapuolille.

t. 2

Asiakkuus päättyi ja lastensuojeluilmo todettiin aiheettomaksi, mutta loppuiäksi jää kansiot sossuun lapsista, sekä selonteko haastatteluista yms. Tuntuu NIIN väärältä että ihmiset voivat tällä tavalla tehdä kiusaa ihan kenelle vain, ilman seuraamuksia! :(

Ja myös vääryydeltä.

Minusta ylipäätään Suomessa ollaan menty tässä ruumiillinen kuritus -asiassa nyt siihen toiseen ääripäähän, missä vanhempia kytätään ja holhotaan, eikä uskota heidän kykyynsä olla vanhempia omille lapsilleen. Kaikki tälläinen luonnollinen on ulkoistettu valtion koneistolle, ja yhteiskunta pitää kuristusotteessaan jokaista.

Minusta sinä et ole tehnyt mitään väärää, tuo puhuttelu ruumiillisesta kurittamisesta oli naurettava. Miksi suomalaiset sosiaalitädit eivät puutu paljon räikeämpiin lasten kurittamistapauksiin maahanmuuttajataustaisissa perheissä? Siellä moni on tullut maahan maasta, jossa lasten ruumiillinen kurittaminen on ihan hyväksyttävää, laillista ja jopa toivottavaa! Silti askarrellaan tavallisten suomalaisten, hyvien perheiden kanssa, jotka kyllä hoitavat lapsiaan rakkaudella ja hyvin samalla kuria ylläpitäen - ja ovat jo valmiiksi pelokkaita siitä, että tekevätkö oikein vai ei.

SINÄ olet, ap, paras äiti ja vanhempi omalle lapsellesi! Sinä tiedät oman lapsesi ja osaat varmasti suhteuttaa kasvatusmetodisi siihen, mitä lapsi tarvitsee. Voi, kun saisit sen perusluottamuksen taas perhe-elämääsi takaisin tämän yhteiskunnan pahimman luokan henkisen raiskauksen jälkeen - sinulla on kaikki oikeus tuntea niin kuin nyt tunnet; vanhemmuuttasi ja äitiyttäsi on kyseenalaistettu! Syyttä. >=(

Suomalaisessa systeemissä on jotain pahasti vialla, että tälläinen tapahtumaketju on ylipäätään mahdollista.

t. Selväpäinen, koulutettu (tätäkin varmaan keksitte av:laiset kohta epäillä), ystävällinen ja kiltti 3 lapsen äiti, jota tämä(kin) tapaus toden teolla ärsyttää. Ap:n kokema vääryys siis.

tapaamatta ketään henkilökohtaisesti osaat aivan varmaksi sanoa että ap on kunnollinen perheenäiti jota on väärinkohdeltu, ja tämän lisäksi osaat satavarmasti kertoa kuinka kaikissa maahanmuuttajaperheissä kuritetaan lapsia. Kannattaisiko sinun lotota?