YH:t jotka vaaditte elatusmaksujen korotusta, paljonko itse olisitte valmiit maksamaan?

X = lapsen elatuksen tarve 300 e

M = minun tulot 1500 e

T = toisen vanhemman tulot 2000 e

L = lapsilisä (toinen vanhempi saa sen) 100,40

M/M+T * (X-L).

1500/1500+2000*(300-100,40)

1500/1500+2000*199,60

1+399200

399201

varmasti haluaisi saada mahdollisimman suuren maksun lapsista(esim 300€/kk), mutta jos he menettäisivät huoltajuuden ja joutuisivat itse maksamaan niin uskoisin että moni suostuisi MAKSIMISSAAN minimiin (n.140€/kk) perustellen sillä, ettei lapseen kulu kuussa paljon rahaa :D On näitä nähty... Yleensä yh(naiset) nyt vaan ovat ahneita ja haluavat itselleen rahaa t. lähi

ja ihan ongelmitta meni tämä asia, ei tarvinnut edes musta valkoisella. Saan lähes minimin (3 lasta). Itse olisin valmis maksamaan tulojeni mukaan (lastenvalvojalla lasketettu) ja tietenkin ostaisin vaatetta ym ja avustaisin harrasteissa. Lapset on mulle tärkitä, tärkeimmät, ja raha on sivuseikka jos sitä vaan sen verran on että hengissä pysyy. Ja koskapa en itse ole siitä rahasta tappelemassa niin hyvin sujuu meillä ex:n ja uuden perheensä kanssa neuvottelu jostain pakollisesta / tarpeellisesta hankinnasta joka hankitaan suoraan lapselle etän toimesta tai sitten rahat lapsen tilille. Itselleni en ole elatusta pyytänyt. Eli: maksaisin enemmän kuin mitä itse saan tai avustaisin muilla tavoin.

kyllä tunne yhtään yh:tä, jotka eläisivät lähinnä etävanhemman antamilla rahoilla.



Aika absurdia, että toinen vanhempi voi vain muuttaa pois ja kuitata kasvatuksen näkemällä lasta joka toinen viikonloppu ja heittämällä muutaman rovon aina silloin tällöin. Jos perhe asuisi yhdessä, niin molempien palkathan menisi kokonaan perheen hyväksi. Miksei etän tarvitsisi enää osallistua`Harvoin lähilläkään jää omaa rahaa tuhlattavaksi asti. Veikkaampa, että suurimmaksi osaksi ne lähit lapset kuluista vastaavat. Ainakin omassa tuttavapiirissäni. Eikö kummankin pitäisi osallistua suhteessa yhtä paljon?

Miksi toinen saa pysyä pienituloisena eli tehdä vahemmän töitä? Ja tottakai lastenkin elintaso heikkenee eron myötä, kun se heikkenee vanhemmillakin.

"Toiseksi, ero ei saisi vaikuttaa lapsen elintasoon negatiivisesti."



Ei niin, mutta tarvitseeko sen vaikuttaa positiivisesti yli kohtuullisuuden.



Näin kävi yhden perheen kohdalla:

Esim. ennen eroa lapset eivät saaneet harrastaa kuin pianonsoittoa. Eron jälkeen lapset harrastivat ohjattua liikuntaa urheiluseurassa, ratsastusta ja pianonsoittoa, joista ex:llä maksatettiin suurin osa (arviolta noin 80% elatusmaksujen lisäksi).



Ennen eroa perheessä oli 60 asuinneliötä henkeä kohden. Eron jälkeen 80 neliötä/henkilö. Vertailun vuoksi ex:llä oli 27,5 neliötä/henkilö, vaikka hän piti lapsia luonaan joka toinen viikonloppu ja kesällä viikon. Ex maksoi isoja elatusmaksuja, kun lasten asumiseen meni niin paljon rahaa, eikä lähivanhemmalle käynyt pienempi asunto.

"Toiseksi, ero ei saisi vaikuttaa lapsen elintasoon negatiivisesti."



Mistä tämä ajatus muuten tulee? Vaikuttaahan moni muukin asia lapsen elintasoon. Onko reilua, että vanhemman työttömyys/sairastuminen/vammautuminen/lomautus/sisaruksen syntymä/yhteiskunnalliset päätökset tms. saavat vaikuttaa lapsen elintasoon, mutta ero ei?



Ero laskee luultavasti jokaisen perheenjäsenen elintasoa. Kaksi asuntoa maksaa enemmän kuin yksi. Kaksi tv-lupaa maksaa enemmän kuin yksi jne. Elintaso laskee molemmilla vanhemmilla, miksi se ei saisi laskea myös lapsella.

Kun olin etävanhempi, maksoin elareita kahdesta lapsesta 250e/kk. Lisäksi ostin mitä tarvittiin, polkupyöriä, vaatteita, tytölle harrastusvälineitä, lemmikeille kaikenlaista tavaraa, kustansin harrastusten kausimaksuja ja sen sellaista. On se vaan kumma jos ei 500e riitä kahden lapsen huoltoon kuukaudessa (kun siis oletetaan että molemmat vanhemmat osallistuvat tuolla 250e summalla). Lähivanhempi siis kustansi tuosta ruoka ja asumiskuluja.

kahdesta lapsestaan yhteensä 300 / kk, jos lapset muuttaisivat isälleen, pystyisin tuon saman summan maksamaan vastaavasti isälle, mutta joutuisin varmasti maksamaan myös osan harrastuksista ja vaatteista yms sillä 300 ei riitä yhden lapsen kuukauden kuluihin. Siis meillä, jossain toisessa perheessä voi riittääkin.

minimiä, nollasopimuksen saisivat. Siksi onkin parempi, että lapset erotilanteessa sijoitettaisiin sille, kellä paremmat tulot ja paremmat olosuhteet lapselle tarjota.

Suuret tulot tarkoittavat usein myös suuria työtunteja, eikä ole lapsen edun mukaista olla pitkää päivää hoidossa tai yksin kotona. Monet etävanhemmat ovat sitä myös täysin omasta tahdostaan, jostain muistan lukeneeni, että vain 1/3 etäisistä tapaa lapsiaan säännöllisesti.

Lapselle on kiistatta paras, että häntä hoitaa se vanhempi, joka häntä on muutenkin enemmän hoitanut, ja että hän saa rahallista avustusta siltä vanhemmalta, joka tienaa enemmän.

Tietysti tuossa tarkoitettiin laskukaavaa M/(M+T)*(X-L)

"Toiseksi, ero ei saisi vaikuttaa lapsen elintasoon negatiivisesti."

Mistä tämä ajatus muuten tulee? Vaikuttaahan moni muukin asia lapsen elintasoon. Onko reilua, että vanhemman työttömyys/sairastuminen/vammautuminen/lomautus/sisaruksen syntymä/yhteiskunnalliset päätökset tms. saavat vaikuttaa lapsen elintasoon, mutta ero ei?

Ero laskee luultavasti jokaisen perheenjäsenen elintasoa. Kaksi asuntoa maksaa enemmän kuin yksi. Kaksi tv-lupaa maksaa enemmän kuin yksi jne. Elintaso laskee molemmilla vanhemmilla, miksi se ei saisi laskea myös lapsella.

Tuo lause tarkoittaa sitä, että lapsen elintaso ei saa laskea suhteessa vanhempiin!

Ja kyllä lapsen elintaso saattaa nousta huimastikin erossa! Jos ero tulee esim. siksi, että hyvätuloinen vanhempi kyykyttää ja alistaa puolisoaan ja lapsiaan, on täysin luonnollista ja oikein, että eron jälkeen tuo vanhempi joutuu maksamaan niitä lainmukaisia maksuja lapsilleen elatuksen ja puolisolleen osituksen muodossa.

vaikka isä on hyväpalkkaisessa työssä,olemme siis yhteisymmärryksessä sopineet näin. Mutta maksamme sitten puoliksi kaikki ns. ylimääräiset kulut.

Polkupyörät,harrastukset yms. isä myös osallistuu kalliiden talvivaatteiden hankintaan,ja minulle siis on kallis 70e haalari/kengät.

ja jos kävisi niin että minusta tulisi etä,jatkaisimme varmasti samalla systeemillä.

Minä olen sitä mieltä, että etän pitäisi antaa kaikki tulonsa yyhoon käyttöön ja jos jotain lasten menojen jälkeen jää(mitäänhän ei jää), yyhoon tulisi maksaa etälle elatusta. Näin lapsilla olisi riittävä elatus.

t. laskukaavan kirjoittaja.

mutta tosiaan, jos itse eroaisin ja minun lähivanhemmuuteni ei olisi jostain syystä vaihtoehto niin haluaisin kyllä vuoroviikot, jolloin tuo laskukaava ei tietenkään kävisi. Mutta esim. 2 vkl kuussa lasta tapaavalle etävanhemmalle se mielestäni pätee.

Tietysti tuossa tarkoitettiin laskukaavaa M/(M+T)*(X-L)

Kertokaa ihan rehellisesti oma elatuskykynne ja se mikä olisi mielestänne kohtuullinen elatusmaksu lapselle jos olisittekin etävanhempia ja siten elatusvelvollisia. Tuntuuko 250€/lapsi liian kovalta? Entä jos pistetään että maksat 350€/lapsi, kun se kasvaa ja kulut kasvavat samalla? Toinen vanhemmista, se lähi, voikin sitten olla tuloton, kun te maksatte myös hänen elämisensä, eikö niin.

EX:n elämistä minun ei tarvitse maksaa. Lapsen kulut lasketaan lastenvalvojalla ja olen valmis maksamaan puolet lapseni kuluista. Se olisi vähemmän kuin mitä nyt lähivanhempana maksan. 350€/kk olisi ihan ok summa elatusmaksua. Sillä ei vielä elätetä entistä puolisoa millään tavalla.

Tuloton ex saa sitten tulonsa muualta esim. työttömyyspäivärahaa, sairaspäivärahaa, asumistukea ym.

varmasti haluaisi saada mahdollisimman suuren maksun lapsista(esim 300€/kk), mutta jos he menettäisivät huoltajuuden ja joutuisivat itse maksamaan niin uskoisin että moni suostuisi MAKSIMISSAAN minimiin (n.140€/kk) perustellen sillä, ettei lapseen kulu kuussa paljon rahaa :D On näitä nähty... Yleensä yh(naiset) nyt vaan ovat ahneita ja haluavat itselleen rahaa t. lähi

siellä lastenvalvojan luona käydessä oppii ymmärtämään minkä verran lapseen kuluu rahaa, kun lastenvalvoja laittaa ne luvut paperille. Lapsi kuluttaa muutakin kuin ruokaa. Jotkut vaan ei osaa erotella sitä lapsen osuutta kokoperheen menoista.

olisin sitten etä- tai lähivanhempi.



Nyt ydinperheessä lapsiimme menee rahaa, harrastukset maksavat, lasten vaatteet maksavat (vaatevarastot menevät uusiksi kerran vuodessa, kenkiä ostetaan pari kertaa vuodessa, ja joka vuosi siis uudet kesävaatteet ja talvivaatteet ja ulkovaatteet). Jos eroaisimme, maksaisi etävanhempi varmaankin sen minimin ruoasta ja asumisesta ja sitten muut hankinnat (vaatteet, harrastukset, urheiluvälineet, kännykkä, tietokone) maksettaisiin puoliksi, jos lapsilisä ei riitä. Ihan sama sitten, kumpi olisi etä ja kumpi lähi. Toisaalta meillä olisi varmaan viikko-viikko-systeemi, ja silloin ei maksettaisi elareita lainkaan, ja minä käyttäisin lapsilisää vaatteisiin ja harrastuksiin. Päiväkotimaksu laitettaisiin puoliksi.



Minua hämmästyttää täällä palstalla liehuvat yh-arvostelijat, joilla on olevinaan suunnattomasti tietoa siitä, miten rikkaasti kaikki yh:t elelevät elareilla. Vähänpä tiedätte. Jos teillä on tiedossa joku tällainen tapaus (ja toivottavasti muutakin todistetta kuin vain neuroottinen exän kyttäily), niin sitä ei voi yleistää. Itse tunnen kahdeksan yh-äitiä eikä kenelläkään elarit riitä mihinkään. Yksi ei uskalla elareita edes hakea/pyytää, kun miehen kanssa on nyt vaihteeksi keskusteluvälit ja mies laittaa esim. lasten harrastuksista rahaa tilille lähes joka kuukausi. Toisella oli minimielarit, vaikka mies on tosi rahakkaassa virassa (melkeinpä julkkis ja palkkatiedot julkisia), mutta tämän äidin ylpeys ei antanut periksi ryhtyä vaatimaan korotuksia. Ihmetteli aina, miten mies ei itse tajua antaa mitään rahaa lapselle, kun lapsi kasvoi. Ei siis ostanut ikinä yhtään mitään lapselle, ei edes synttärilahjaa, ellei lapsi ollut silloin juuri isällä. Lukion kirjat maksoivat sentään puoliksi, ja kun lapsi tuli täysi-ikäiseksi, isä suostui maksamaan puoliksi erään kurssin, kun lapsi pyysi. Tässä siis todellakin oli kyseessä rikas isä ja pienipalkkainen äiti.



Eräs äiti on totaaliyh, ja mies ei maksa lainkaan elareita, vaikka on korkeassa asemassa ja reissutöissä (ulkomaanmatkoja). Perinnässähän ne on, ja Kela maksaa minimin. Joskus mieheltä saadaan jotain lisää, mutta siis vapaaehtoisesti ei maksa mitään eikä koskaan säännöllisesti, ja kaikki rahat menevät Kelan kautta. Tämä pariskunta oli siis naimisissa 15 vuotta ja heillä on kolme lasta. Mies löysi uuden ja jätti perheen eikä häntä kiinnostaa enää edes nähdä lapsiaan. Kerran vuodessa saattaa soittaa ja luvata tapaamista, mutta sitähän ei koskaan tapahdu.



Kahdella tuntemallani yh:lla on neutraalin viileät välit exiin. Elareita maksetaan lastenvalvojan laskelman mukaan, mutta isä pitää tiukasti kiinni siitä, että esim. lapsen lahjaksi saatuja leluja ei viedä toiseen kotiin ja toinen ei saa viedä edes vaatteita tai polkupyörää, vaikka asuvat vain parin kilometrin päässä toisistaan. Lähivanhempi sitten ostaa tuplaten kaikkea, ja näiden kanssa lapsi sitten saa mennä siirtymät (pyöräilee isälleen äidin ostamalla halvemmalla pyörällä ja niissä äidin ostamissa vaatteissa). Isä oli saanut lapselle raivarin, kun tämä oli kerran keskellä viikkoa hakenut pyörän ja näyttänyt kavereille. Vaikka lapsi oli illalla palauttanut pyörän, oli saanut kuulla kunniansa siitä, että pyörää ei käytetä kuin isäviikonloppuna.



Kolmella yh:lla tuntuu homma toimivan kohtalaisesti. Isät maksavat elarit ja äidit ostavat niillä lapselle vaatteet ja maksavat harrastukset. Yhdellä lisäksi isä maksaa ylimääräistä, jos lapselle on hankittu jotain kalliimpaa vaatetta tai polkupyörää. Kahdella muulla elareiden on riitettävä. Nämä naiset eivät ole mitään pienipalkkaisia vaan ihan keskituloisia, joten lapset saavat kohtuullisesti harrastaa, mutta eivät ne elarit sitä äitiä elätä. Ainakin yhdellä isä maksaa 200 euroa/ lapsi (lapsia on kaksi). Lapset ovat nyt alakouluikäisiä, ja heillä on suht kalliit harrastukset, jotka on aloitettu avioliiton aikana (luistelu ja jääkiekko) ja vieläpä isän toivomuksesta. Käytännössä elarit menevät harrastuksiin, ja äiti maksaa kaikesta muusta. Myös kilpapuvut ja -matkat maksavat, mutta isä ei niistä maksa eikä äiti jaksa enää pyytää.



Minusta tosi moni isä muuttuu melkoiseksi hirviöksi, kun on kyse oman lapsen elättämisestä. Lieneekö osuutensa uusilla puolisoilla, jotka varmasti ovat sitä mieltä, että kun lapsi on erolapsi, niin sen ei tarvitse harrastaa eikä saada uusia vaatteita kuin enintään kirpparilta? Käsitykseni uusperheistä ja nyxistä muuttuvat aina vain negatiivisemmiksi. Onneksi on joitain ihania poikkeuksia, mutta harvassa tuntuvat olevan ne ihanat ja lämminsydämiset äitipuolet.

minulla on myös sairauksia, joiden hoitoihin (lääkeet ym) menee rahaa noin 200 euroa kuukausittain.



Josa lapset muuttaisivat exälle, niin varani kasvaisivat kummasti, jos maksaisin ne samat elarit exälle, vaikka pitäisinkin tämän asunnon.

vaatinut korotusta, kun kuulin, että minimi on nykyään sen noin 140e. Aiemmin sain 120e.



Omasta mielestäni sopiva elatusmaksu olisi 200e/kk. Sen verran voisin itsekin maksaa jos sellainen tulisi eteeni (+ rahallista avustusta isoihin hankintoihin)



Ja kyllä mun 9v pojalla menot on jo aika suuret, eikä tuo elatusmaksu mielestäni ole tarpeeksi suuri.