Suomessa tehdään kunniamurhia

Onhan niitä kurdeja täälläkin.

Suomessa ei tukea ole. Vaikka lähes samasta onkin kyse.

Kunniamurha ei ole mustasukkaisuutta vaan ihan perheen "maineen" säilyttämistä.

mustasukkaisuusmurha on minusta vähän eri kuin kunniamurha, mutta kummassakin on yhtä järjetön syy.

että kummassakin nainen menettää henkensä sen takia ettei mies hyväksy naisen parisuhderatkaisua.

että kummassakin nainen menettää henkensä sen takia ettei mies hyväksy naisen parisuhderatkaisua.

Ex-poikaystävä/ex-puoliso tappaa naisraukan tai pahimmastta tapauksessa koko perheen, kun ei voi antaa naista vapaaksi tai ajatus, että joku toinen voisi seurustella eksän kanssa käy liian ylivoimaiseksi.



Niin, samaa paskaaha se; käy miehen kunnian päälle jos ei nainen halua olla hänen kanssaan.

...ja taipumus ratkaista ongelmat väkivallalla, ovat molempien ilmiöiden taustalla. Joissain islamilaisissa kulttuureissa (kuten muissakin uskonnoissa on ollut vaikkei nykyään) mustasukkaisuus on instutitionalisoitu osaksi järjestelmää sukuineen, lakeineen, tarkkoine sukupuolirooleineen.



Suomessa et siis saa suvun saati yhteiskunnan tukea kun miehenä ahdistut siitä ettei nainen tottele ja tee niinkuin haluat, joudut tekemään omat ratkaisusi. Mutta taustalla on sama ilmiö.

että nimenomaan suomalaiset tekevät näitä 'kunniamurhia', eli puoliso tappaa naisen kymmeniä kertoja joka vuosi, ilman, että meillä siitä tehdään numeroa.

en sinua saa niin ei saa kukaan muukaan. Olet yksin minun, nyt ja aina.

Tapetaanhan täällä paljon vaimoja/tyttöystäviä. Olis ihan hyvä jos tähän oikeasti kiinnitettäisiin huomiota eikä vaan kauhisteltaisiin niitä kauheita muslimeja.

jos kunniamurhina pidetään näitä paimentolaiskulttuurien naisenmurhia tilanteissa, joissa patriarkaalinen järjestys on uhattuna. Siis toisin sanoen, VÄlimeren ja lähi-idän alueen kulttuureista tulevat ihmiset tappavat naisia, koska nämä naiset uhkaavat heidän kunniaansa. Kyllä, niitä tapahtuu myös Suomessa, tai sitten niin, että tapettavat naiset lähetetään ensin kotomaahansa ja "katoavat" sitten siellä. (ja peruthan ovat von vanerghemin mielestä sitä mieltä,e ttä se on vain hyvä - minä en ole. Minusta se on ihmisoikeusrikos.)



Sen sijaan nämä kotimaiset murhat ja tapot, joissa entisiä puolisoita ja tyttö- tai poikaystäviä listitään eivät ole kunniamurhia. Ne ovat mustasukkaisuusrikoksia, joka on eri asia. Taustalla on erilainen psykologia. Siksi niitä vastaankin täytyy toimia eri tavoin. RIkos on kyllä yhtä paha, ei siinä mitään, mutta koska se on logiikaltaan erilainen, myös meidän täytyy menetellä niiden kanssa toisin. Eikä niitä pidä sekoittaa keskenään, siitä ei ole hyötyä muuta kuin julkisuuden hankinnassa. Sen sijaan siitä voi olla haittaa rikosten selvittämisessä ja ehkäisyssä.

Motiivihan on miltei aina se, että toi huora jätti mut, ei ansaitse elää, minua on loukattu.

Kunniamurha ei ole mustasukkaisuutta vaan ihan perheen "maineen" säilyttämistä.

Ja suomipojan motiivihan ei siis ole oman kunnian säilyttäminen?

kummassakin mies (tai nainen, mutta paljon harvemmin) kokee että hänellä on oikeus päättää kenen kanssa nainen (tai mies, mutta paljon harvemmin) seurustelee ja että jos hän ei saa sitä päättää niin silloin ei kukaan muukaan. Eli että nainen on miehen omaisuutta, ja että mies halutessaan on oikeutettu tappamaan naisen jos tämä toimii "väärin".

Eivät ne tietenkään yksi yhteen ole, mutta eivät myöskään täysin erilaisia tai eri logiikalla toimivia.

jos kunniamurhina pidetään näitä paimentolaiskulttuurien naisenmurhia tilanteissa, joissa patriarkaalinen järjestys on uhattuna. Siis toisin sanoen, VÄlimeren ja lähi-idän alueen kulttuureista tulevat ihmiset tappavat naisia, koska nämä naiset uhkaavat heidän kunniaansa. Kyllä, niitä tapahtuu myös Suomessa, tai sitten niin, että tapettavat naiset lähetetään ensin kotomaahansa ja "katoavat" sitten siellä. (ja peruthan ovat von vanerghemin mielestä sitä mieltä,e ttä se on vain hyvä - minä en ole. Minusta se on ihmisoikeusrikos.)

Sen sijaan nämä kotimaiset murhat ja tapot, joissa entisiä puolisoita ja tyttö- tai poikaystäviä listitään eivät ole kunniamurhia. Ne ovat mustasukkaisuusrikoksia, joka on eri asia. Taustalla on erilainen psykologia. Siksi niitä vastaankin täytyy toimia eri tavoin. RIkos on kyllä yhtä paha, ei siinä mitään, mutta koska se on logiikaltaan erilainen, myös meidän täytyy menetellä niiden kanssa toisin. Eikä niitä pidä sekoittaa keskenään, siitä ei ole hyötyä muuta kuin julkisuuden hankinnassa. Sen sijaan siitä voi olla haittaa rikosten selvittämisessä ja ehkäisyssä.

Kunniamurha ei ole mustasukkaisuutta vaan ihan perheen "maineen" säilyttämistä.

Ja suomipojan motiivihan ei siis ole oman kunnian säilyttäminen?

Näissä lähi-idän/välimerenalueen kunniamurhissa on yksi ongelma juuri siinä, että yksittäisellä miehellä EI ole oikeutta päättää, kuka kenenkin kanssa saa seurustella tai kenellä on oikeus elää. Mies yksin ei omista perheensä naisia. Jos tämmöinen oikeus olisi, ja mies omistaisi perheensä naiset, murhia olisi oikeasti paljon vähemmän, koska ihan emotionaalisesti useimmat meistä haluavat pitää omistamansa ja olisivat paljon helpommin sitä mieltä, että "eiköhän tästä selvitä, vaikka poikaystävä onkin väärä". Jos yksilö voisi, hän kiertäisi sääntöjä niin että saisi elää rakastamiensa ihmisten kanssa rauhassa ikuisesti. Kyse on sen sijaan YHTEISÖLLISESTÄ omistamisesta ja säännöistä, joita yksilö, siis se patriarkaalinep perheen pää tai isä tai veli tai aviomies, ei voi yksin, ilman muiden hyväksyntää kiertää. Hän ei tapa naista siksi, että haluaa tehdä niin, tai kokee, että se on hänen oikeutensa vaan siksi, että se on hänen velvollisuutensa yhteisöä ja naista itseään kohtaan (jotensakin kieroutunut ajatus siitä, että kuolema hyvittää kaiken ja ainakaan ei ehdi tehdä enempää väärin).

Nyt jos tällaista lähtee ehkäisemään siltä pohjalta, että valistetaan näille, ettei heillä ole oikeutta tappaa ketään, te ette omista heitä ja että ettekö te rakasta perheenne naisia tarpeeksi antaaksenne heidän elää, se ei toimi, koska se menee ihan pointin ohi. Nämä miehet eivät koe, että heillä olisi oikeus tappaa - he kokevat, ettei heillä ole oikeutta olla tappamatta. Velvollisuus - yhteisöä, kulttuuria, uskontoa ja naista kohtaan - menee tunteiden ohi. Jos näitä halutaan ehkäistä, on huomio kohdistettava juuri tähän velvollisuuteen ja siihen, että se a) on täällä laiton b) meill ätäällä on muunlaisia velvollisuuksia yhteislä, kulttuuria ja läheisiämme kohtaan ja c) sen lisäksi meillä täällä on yksilöllisiä oikeuksia jotka painavat enemmän kuin nuo yhteisölliset velvollisuudet.

Meikäläistä parisuhdeväkivaltaa taas voidaan ehkäistä keskittymällä yksilöön ja yksilön emtootioihin, siis siihen mustasukkaisuuden tunteen ja vihanhallintaan.

kummassakin mies (tai nainen, mutta paljon harvemmin) kokee että hänellä on oikeus päättää kenen kanssa nainen (tai mies, mutta paljon harvemmin) seurustelee ja että jos hän ei saa sitä päättää niin silloin ei kukaan muukaan. Eli että nainen on miehen omaisuutta, ja että mies halutessaan on oikeutettu tappamaan naisen jos tämä toimii "väärin".

Eivät ne tietenkään yksi yhteen ole, mutta eivät myöskään täysin erilaisia tai eri logiikalla toimivia.

jos kunniamurhina pidetään näitä paimentolaiskulttuurien naisenmurhia tilanteissa, joissa patriarkaalinen järjestys on uhattuna. Siis toisin sanoen, VÄlimeren ja lähi-idän alueen kulttuureista tulevat ihmiset tappavat naisia, koska nämä naiset uhkaavat heidän kunniaansa. Kyllä, niitä tapahtuu myös Suomessa, tai sitten niin, että tapettavat naiset lähetetään ensin kotomaahansa ja "katoavat" sitten siellä. (ja peruthan ovat von vanerghemin mielestä sitä mieltä,e ttä se on vain hyvä - minä en ole. Minusta se on ihmisoikeusrikos.)

Sen sijaan nämä kotimaiset murhat ja tapot, joissa entisiä puolisoita ja tyttö- tai poikaystäviä listitään eivät ole kunniamurhia. Ne ovat mustasukkaisuusrikoksia, joka on eri asia. Taustalla on erilainen psykologia. Siksi niitä vastaankin täytyy toimia eri tavoin. RIkos on kyllä yhtä paha, ei siinä mitään, mutta koska se on logiikaltaan erilainen, myös meidän täytyy menetellä niiden kanssa toisin. Eikä niitä pidä sekoittaa keskenään, siitä ei ole hyötyä muuta kuin julkisuuden hankinnassa. Sen sijaan siitä voi olla haittaa rikosten selvittämisessä ja ehkäisyssä.

vaan häpeämurha. Murhaamisessa ei ole mitään kunniaa, murhaaja menettää sen kunnian, jota yrittää tavoitella.

ns kunniamurhan takia vaiko sen takia ettei suomalaisen äijän pää kestänyt eroa tai tappoi muuten vaan liiton aikana. Aivan yhtä sairasta touhua ja pitäisi tuomita yhtä jyrkästi. Maassamme vain nämä kunniamurhat herättävät paljon enemmän mielenkiintoa koska tekijänä ei suomalainen mies eikä uhrinakaan kovin usein kotoperäinen nainen.

tavalla että kunniamurha ei ole mustasukkaisuudesta johtuva ja tekijä käytännössä aina joku ihan muu kuin jätetty puoliso. Tekijä on siis oma veli tai isukki.



Onko vaikea huomata tällaisia eroja tapahtumien välillä?



Ehkä ns. kunniamurha saa tarpeettomasti palstatilaa koska se tuleee jostain ihan erilaisesta kulttuurista. Ruotsissa ne ovat olleet tapetilla aina välillä.



Kunniamurhat on marginaali-ilmiö. Muslimimaissa tapahtuu myös mustasukkaisuustappoja yhtälailla tai enemmän, sekin pakkaa unohtua. Kunniamurhiksi niitä ei lueta missään.

ex:n tappamana kuin vaikkapa veljen.