Isoin vauvasi joka on syntynyt alakautta?

Kysymys nro 15 repesitkö pahasti?

Ei tullut repeämiä (paria pientä nirhamaa lukuunottamatta), eikä tarvinnut leikata välilihaa. Ilokaasu ja kohdunkaulanpuudutus olivat ainoat kivunlievitykset.

Koko rytäkkään meni 90 min, josta 5 min ponnistusta.

Huusin kyllä kuin rääkätty eläin.

Olihan se kova urakka ekan kanssa. Toinen oli helppo.

solisluu murtui..

4560 syntyi helposti ja nopeasti yhdellä ponnistuksella:) Kävelin reippaasti jo samana päivänä...

Ja aina oli sanottu että keskikokoinen vauva tulossa. Hyvin meni silti ja lähes ilman kivunlievistystä.

Oli puoli kiloa isompi kuin isosiskonsa.

4870g ja 55cm ja oli kyl tuskaa, mut nyt kahen kuukauden jälkeen pystyn jo istuun ja käymään kävelylenkeillä, juoksu ei viä onnistu. Silti oon ilonen etten joutunu sektioon, koska sitä pelkään ja pahasti!!

4670g / 55 cm. Ihan ihminen olen edelleen, ei kummempia repeämiä, joku pieni nirhaisu ja muutama tikki. Ponnistusvaihe tosin kesti pitkään mutta ehkä siksi ei suurempaa tuhoa..

4500g 53cm

Enkä revennyt, kävelin ja istuin samana päivänä.



Esikoinen oli toinen juttu, 4200g ja tikkejä laitettiin eikä istumisesta tarvinnut pitkään aikaan haaveilla.

oli 4130g ja 53cm, py 37cm ja syntyi varsin liukkaasti muutamalla ponnistuksella parilla naarmulla.

En olisi ilman imukuppia kertakaikkiaan jaksanut.



Esikoinen meni sektioon vaikka painoa oli "vain" 4350.

Alakautta luomuna ilman mitään kivunlievitystä. Kova homma oli ja kyllähän se sattuikin, mutta 1,5 vuoden päästä menin jo toistamiseen synnyttämään ja melkein tismalleen samankokoinen vauva tuli taas :)

oli 4560g ja pituutta oli 53 cm

Ei repeämiä tai vammoja kummalekaan...ja tosi on.

Muuten homma oli aivan katastrofi.

Ei repeämiä tai vammoja kummalekaan...ja tosi on.

Muuten homma oli aivan katastrofi.

Selvisitte vammoitta, mutta homma oli katastrofi, mikä meni vikaan?

Ei muita ongelmia muuta kun että häntäluu murtui.

Sekin oli tavallaan omaa tyhmyyttäni, kun annoin puhkaista kalvot. Mun olisi pitänyt edellisestä synnytyksestä tajuta se, että kun kalvot puhkaistaan niin synnytys etenee sitten todella nopeasti. Niin nopeasti, että avautumisvaiheen 5 sentistä 10 senttiin viidessä minuutissa, ja kun työntöpoltot alkoivat, niitä tuli vain kaksi tai kolme. Niillä lapsi sitten syntyi, suorastaan

pamahti maailmaan.

Kuulin kun häntäluu murtui, se kuulosti samalta kuin olisi oksa katkennut. Kuiva "naps".

Sillä hetkellä ei tuntunut minkäänlaista kipua.

Vaan, en pystynyt sen jälkeen oikeastaan 1-2 vuoteen istumaan kunnolla. Varsinkaan kovalla alustalla.

Ei repeämiä tai vammoja kummalekaan...ja tosi on.

Muuten homma oli aivan katastrofi.

Selvisitte vammoitta, mutta homma oli katastrofi, mikä meni vikaan?

Vauva ei meinannu mahtua ulos. Päänympärys 40 cm.

Olin varma etten selviä hengissä, epätoivoinen...taju meinas lähtä. Miehellenikin sanoin jo viimeiset sanani. Lääkäreitä oli paikalla kolme. Lopulta minun ja lapsen vointi saatiin paremmaksi. Nojatessani johonkin rekkiin vauva alkoi tulemaan ulos. Tämän koettelemuksen jälkeen olen synnyttänyt hyvillä mielin kaksi n. 4 kg lasta.

Ei muita ongelmia muuta kun että häntäluu murtui.

Sekin oli tavallaan omaa tyhmyyttäni, kun annoin puhkaista kalvot. Mun olisi pitänyt edellisestä synnytyksestä tajuta se, että kun kalvot puhkaistaan niin synnytys etenee sitten todella nopeasti. Niin nopeasti, että avautumisvaiheen 5 sentistä 10 senttiin viidessä minuutissa, ja kun työntöpoltot alkoivat, niitä tuli vain kaksi tai kolme. Niillä lapsi sitten syntyi, suorastaan

pamahti maailmaan.

Kuulin kun häntäluu murtui, se kuulosti samalta kuin olisi oksa katkennut. Kuiva "naps".

Sillä hetkellä ei tuntunut minkäänlaista kipua.

Vaan, en pystynyt sen jälkeen oikeastaan 1-2 vuoteen istumaan kunnolla. Varsinkaan kovalla alustalla.

että että mulla käynnistettiin synnytys.

Olisin halunnut epiduraalin, mutta sitä ei annettu. Sain vaan ilokaasua, se olikin ainoa kivunlievitys mitä voi käyttää, kun synnytys lähti noin vauhdikkaasti käyntiin tosta kalvojen puhkaisusta.

Ei repeämiä tai vammoja kummalekaan...ja tosi on.

Muuten homma oli aivan katastrofi.

Selvisitte vammoitta, mutta homma oli katastrofi, mikä meni vikaan?

Vauva ei meinannu mahtua ulos. Päänympärys 40 cm.

Olin varma etten selviä hengissä, epätoivoinen...taju meinas lähtä. Miehellenikin sanoin jo viimeiset sanani. Lääkäreitä oli paikalla kolme. Lopulta minun ja lapsen vointi saatiin paremmaksi. Nojatessani johonkin rekkiin vauva alkoi tulemaan ulos. Tämän koettelemuksen jälkeen olen synnyttänyt hyvillä mielin kaksi n. 4 kg lasta.

Onneksi selvisitte siitä. Kuulostaa tiukalta tilanteelta. Melkoinen jötkäle tuo reilu 5kg.

painoarvio oli 3,2kg ja lantio kuvattiin jo sen takia, että mahtuuko ulos. tuli sitten kuitenkin alakautta. sanoin jo moneen kertaan henkilökunnalle,ettei tule mitään. onneksi vuoro vaihtui ja uusi lääkäri ja uudet hoitajat keksi keinot saada homma etenemään.



toka oli isoin, 4,4kg. muistaakseni ei ainuttakaan tikkiä. päivän urakka.



kolmas parissa tunnissa, 3,3kg. en edes tajunnu synnytyspoltoiksi ja kiire tuli. päästiin sentään sairaalan kynnysten yli :)



kahden pitkän synnytyksen jälkeen en osannut noin nopeaa toimintaa odottaa.