Vähävaraisen Raijan suru: Oman lapsenlapsen ristiäisiin vaadittiin pääsymaksua
Vaikka lapsenlapset ovat rakkaita, isovanhemmuus ei ole aina helppoa. Raija huomasi ensimmäisten lastenlasten synnyttyä, että nuoret vanhemmat olivat ajatelleet isovanhemmuuden eri tavalla kuin hän.
Raijan lasten mielestä mielestään isoäidin piti osallistua lapsiperheen kustannuksiin ja ottaa lapset hoitoon koska tahansa. Raija joutui myös ikävään kilpailutilanteeseen toisen isoäidin kanssa.
– Miniältä tuli sellaista viestiä, että hänen äitinsä osti sitä ja tätä. Tuli tunne, että minunkin pitää osallistua. Sitten ostettiin sänky ja laitettiin ristiäisiä. Se oli silkkaa kilpailuttamista, mutta olin sille sokea. Koko juttu paljastui kaikessa kauheudessaan vasta myöhemmin, Raija kertoo.
Taloudellisen tukemisen lisäksi nuoret vanhemmat kaipasivat hoitoapua. Kerran Raija joutui kieltäytymään lapsenhoidosta, koska oli ehtinyt jo sopia muuta menoa.
– Silloin he katkaisivat välit minuun kokonaan. Poikani sanoi, että jos muut menot ovat tärkeämpiä, emme tarvitse sinulta mitään.
Pojan perhe ei halunnut olla tekemisissä Raijan kanssa kolmeen vuoteen. Raijan terveys alkoi heikentyä, tilanne aiheutti mielipahaa ja hän joutui käyttämään mieliala- ja unilääkkeitä.
Kun ensimmäiselle lapsenlapselle oli syntymässä pikkusisarus, Raija kelpasi taas hoitajaksi, vaikka hän oli sairas.
– Olin niin huonossa kunnossa, että itkin ja konttasin lattialla, kun en pystynyt kävelemään, Raija muistelee.
"Harkitsin itsemurhaa"
Toisen lapsenlapsen syntymän jälkeen Raijalta alettiin taas vaatia osallistumista kustannuksiin. Kun hän ei pystynyt avustamaan vauvan ristiäismaksuissa, hänelle sanottiin suoraan, ettei ristiäisiin voi siinä tapauksessa osallistua.
– Harkitsin itsemurhaa, koska se oli niin kova paikka.
Vähävaraisen Raijan suru: Oman lapsenlapsen ristiäisiin vaadittiin pääsymaksua
Raija joutui jäämään sairauseläkkeelle sairautensa vuoksi, mutta asiaan vaikutti myös masennus. Lastenhoitajaksi sairas Raija kelpasi edelleen, ja nuoret vanhemmat ajattelivat eläkkeen olleen hyvä asia, sillä isoäidille jäi enemmän aikaa lastenhoitoon.
– Vaikka olin sairas, en uskaltanut kieltäytyä. Ajattelin, että jos kieltäydyn, en voi nähdä lapsia enää. Hoitaminen oli ainoa keino pitää yhteyttä.
Vasta psykologin käskystä hän lopetti lapsenvahdin hommat lopullisesti. Raijan ja nuorten vanhempien riitely vaikutti myös lapsenlapsiin. Kun lapset pyysivät vanhempiaan lopettamaan erimielisyydet, Raija sai taas nähdä lapsenlapsiaan.
Miniä käy lastenlasten kanssa nykyäänkin Raijan luona kylässä, mutta hänen oma poikansa ei halua olla Raijan kanssa tekemisissä.
Joululahjaksi omatekoisia herkkuja
Riittämättömyyden tunne masensi Raijaa etenkin ensimmäisten lastenlasten ollessa pieniä, mutta ajan myötä hän on päässyt siitä yli.
– Jouduin käymään läpi sen, että en pysty kilpailemaan isovanhemmuudessa. Minulla ei riitä rahat eikä terveys.
Vähävaraisen Raijan suru: Oman lapsenlapsen ristiäisiin vaadittiin pääsymaksua
Joulun lähestyessä vähävaraisilla isovanhemmilla ei ole lahjaostoksilla mitään mahdollisuuksia. Tietotekniikka-lelut maksavat liikaa. Raija on antanut lapsenlapsilleen joululahjaksi itse tekemiään herkkuja, kuten jouluruokaa ja tiikerikakkua. Rahaa hän antaa vain syntymäpäivälahjaksi, kullekin lapsenlapselle 20 euroa.
– Täytyy ajatella, että tämä ei ole meidän syy. Jos joutuu kilpailutilanteeseen, syy on kilpailuttajassa eikä isovanhemmassa. Tästä asiasta pitäisi puhua rohkeasti enemmän. Isovanhemmuus on arvo sinänsä, sitä ei mitata rahassa tai siinä, kuinka paljon pystyy hoitamaan lapsia.
http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1161923/vahavara…
Kommentit (52)
ymmärrä mitenkään. onko oikeasti olemassa perheitä jotka pyytävät rahaa isovanhemmilta ristiäisten ym järjestämiseen??? Kyllä kait perheellisen ihmisen pitää ihan omillaa tulemaan toimeen tai sitten ne lapset voi jättää tekemättä.
Enkä sitä että täällä oletetaan isovanhempien esim. rahallisesti osallistuvan ristiäisiin!! Hei, kuulkaa, vanhemmat päättävät lastenteostaan ja siitä koituvista kustannuksista mukaanlukien ristiäiset yms. ei isovanhemmilla ole MITÄÄN tekemistä kulujen kanssa. Kuinka kehtaatte aikuiset ihmiset... tai sitten ette ole aikuisia vielä vaan nuoria ja kypsymättömiä... ja silloin voi tietysti kysyä minkänlaisia lapsia te taasen kasvatatte vuorostanne...
rankkaa se pienen vauvan kanssa on iitä leipomuksia yksin luoda?
rankkaa se pienen vauvan kanssa on iitä leipomuksia yksin luoda?
Ei mene noin ollenkaan.Raija nimenomaan niitä vaatteita osti pinoittain ja vastapäinen mummo taas hankki miniälle lahjaksi kaksi kynttilänjalkaa hintaa, 0,10e kpl ja kirpputorin hintalaputkin oli mukana.Oli muuten kiva tunne pienen vauvan saaneena se oli se poika kun anoppi näin minua muisti=)
isovanhempiin niin läheiset välit, että hoitivat ristiäisten tarjoilut puoliksi:) Eikä tarvinnut edes pyytää.
Säälittää noi jotka on heti haukkumassa tyyliin "ja ikää oli?", jos kertoo, että on saanut vanhemmiltaan jotain apuja.
Ei hyvät välit vanhempiin ole iästä kiinni.
isovanhempiin niin läheiset välit, että hoitivat ristiäisten tarjoilut puoliksi:) Eikä tarvinnut edes pyytää.
Säälittää noi jotka on heti haukkumassa tyyliin "ja ikää oli?", jos kertoo, että on saanut vanhemmiltaan jotain apuja.
Ei hyvät välit vanhempiin ole iästä kiinni.
suhtautumisessa elämään ja ehkä myös materian kaipuuta kun itsellä ei ole ymmärrystä oman perheen elättämisen vastuusta. Köyhyys ja omien resurssien vähyys voi helposti ilmetä vallanhaluna, kiristämisenä ja "elatuksen" vaatimisena omilta vanhemmiltaan.
"suhtautumisessa elämään ja ehkä myös materian kaipuuta kun itsellä ei ole ymmärrystä oman perheen elättämisen vastuusta. Köyhyys ja omien resurssien vähyys voi helposti ilmetä vallanhaluna, kiristämisenä ja "elatuksen" vaatimisena omilta vanhemmiltaan."
Mitä tarkoitat? On tosi outoa sanoa, ettei isovanhempien kuuluisi osallistua mitenkään mihinkään, vaan nuorten pitää ihan itsekseen vaan leikkiä kotia kun lapsia kerran tekivät, nih.
Normaalit, korostan normaalit ja terveet isovanhemmat luonnollisesti haluavat osallistua ja haluavat nauttia niistä lastenlapsista ja haluavat kenties vähän rahallisestikin avustaa jo eläessään. Tietysti jos ei ole paljon rahaa, niin sitten ei voi, ja sen nuoretkin vanhemmat kyllä ymmärtävät. Mutta köyhempikin ihminen nyt normaalitilanteessa tietysti ostaa lastenlapsilleen jonkun pienen ristiäis- ja joululahjan, eikö? Siitä ei kukaan mene vararikkoon. Kyllä on päässä häikkää, jos pienestä ristiäismuistamisesta koko talous kaatuu... itse asiassa silloin on tainnut olla päässä häikkää jo pitemmän aikaa, kun sellaiseksi on tilanne päässyt.
Kuitenkin, toivon jutun mummolle parempia päiviä, mutta kyllä niiden parempien päivien on lähdettävä hänestä itsestään...
otsikkoa, "oman lapsenlapsen ristiäisiin vaadittiin pääsymaksua". Sitä ei tuossa selitetty mitenkään.
Ilmeisesti sinne siis on toivottu isovanhemmilta osallistumista juhlien kustantamiseen.
Mutta mikä siinä on se ongelma?
Kai isovanhemmat nyt yleensä ostaa sinne ristiäisiin tarjoamisia? Sehän on ihan normaalia! Omituisempaa olisi, jos eivät ostaisi.
jotka maksaisivat lapsenlapsen ristiäistarhjoiluja.
Tunnen aika paljon erheitä ja kyllä jokainen on itse juhlansa kustantaneet
En ymmärrä. LastenHOITOAPU ja jonkun kakun leipominen johonkin juhliin on ihan normaalia, mutta sitä en ole koskaan ymmärtänyt, että jotkut ovat käsiojossa ottamassa isovanhemmilta harrastusrahoja tai että isovanhempien pitäisi jotenkin rahoittaa niitä lastenlapsia!?
No, jos ne lapset pitää pykätä maailmaan ilman omaa taloudellista itsenäisyyttä, niin pakko kait se on pyytää. Mutta mikään velvollisuus se ei kyllä isovanhemmille ole.
järjestetty. Eikä isovanhemmilta ole mitään pyydetty.
Taloudellista ja muuta apua olemme saaneet molemmilta puolilta, mutta emme vaatimalla, tai uhkaamalla, se on minusta selvä.
Mutta tuo Raijan juttu oli selvästi mielenterveysongelmaisen teksstiä.
että Raija kieltäytyi leipomasta ristiäisiin mitään. Poikansa suuttui, kun vain äidin vanhemmat avustivat. Sit raija kekkas leipoa kolmivuotiaalle tiikerikakun sovitukekksi ja on nyt ymmällään, kun ei kelvannutkaan?