Kertoisiko hoitajat sairaalassa jos tietävät ettei sinulla ole toivoa?

Mutta ainahan ei voida tietää, voi vain olla että ennuste on huono. Ei omakohtaista kokemusta, mutta ainakin yhdelle sukulaiselle kerrottu että tähän syöpään ei sitten ole hoitokeinoa, elinodote n. 3 vuotta.

ellei lääkäri ole sanonut niin ensin. Lääkärin jälkeen voin kyllä sanoa, että "niin, hyvin vaikea tilannehan tämä on, mutta odotetaan hoitojen alkamista".



Tietysti lääkärin jälkeen saan myös sanoa, että hoitoihin ei ryhdytä, jos niistä ei ole enää edes lievittävää hyötyä.



Saan kertoa, että aikaa on hyvin vähän. Tai voin soittaa kotiin, että nyt olisi hyvä tulla käymään, potilas on heikkona ja aikaa on vähän.



Mutta potilaille ja omaisille ei valehdella tietoisesti ennusteesta. sh

ja on varmasti kertonutkin.



Se on sitten eri asia, että missä tilanteessa hoidoista katsotaan olevan hyötyä. Niistä voidaan katsoa olevan hyötyä silloinkin, kun ne eivät enää paranna, mutta esimerkiksi antavat lisää aikaa tai mukavamman loppuajan. Ja usein varmaa ennustetta ei voi antaa.

vaan kuuluu lääkärille. Lääkäri päättää yhdessä potilaan (/omaisten) kanssa siitä jatketaanko hoitoja vai tyydytäänkö tekemään olo mukavaksi. Monesti juuri omaiset ovat ne jotka painostavat hoitojen jatkamista, vaikka toivoa ei ole ja rankat hoidot tekevät vain sairaan viimeisistä päivistä vielä ikävämpiä.

Hoitajat ovat tuosta aika tarkkoja, eli välttelevät viimeiseen asti sellaisten asioiden kertomista, jotka kuuluvat lääkärille.



Lääkäri sitten kertoo, jos kertoo. Heissäkin on erilaisia eli ei ihan itsestään selvää ole, että jokainen lääkäri kertoo totuuden jokaiselle potilaalle.

saa kertoa mitään. Se on lääkärin tehtävä. Ja myös sinun velvollisuutesi on ottaa asia lääkärin kanssa puheeksi ja voitte kertoa sen yhdessä. Riippuu tietenkin ymmärtääkö potilas itse tilansa. Oma isovanhempani kuoli äskettäin 90-vuotiaana. Kertaakaan ei neliviikkoisen saattohoidon aikana otettu puheeksi sanaa kuolema, koska potilas ei itse asiasta halunnut puhua ja ei ymmärtänyt miksi edes on sairaalassa.



Mutta muutoin jos ymmärtää ja tajuaa, yleensä nuoremmilla on näin, niin tietenkään asiaa ei salata. Yleensä potilas itsekin haluaa tietää missä mennään. Kaikki ei tuossa vaiheessa kyllä halua tietää eivätkä keskustella aiheesta. Näin oli erään 60-vuotiaan tuttuni kohdalla, jolla todettiin laajalle levinnyt syöpä ja eli diagnoosin jälkeen 2,5 kuukautta. Yleensä tuossa vaiheessa ei hoideta, koska se vain pahentaa tilannetta.

ne kertoisi jos olisi niin vakavaa.