Lue keskustelun säännöt.
Olenkohan jotenkin tunnevammainen : /
10.09.2011 |
Mulla on mies ja lapsiakin, yhdessä ollaan oltu yli 10v. Ikääkin jo lähes 40v.
En ole koskaan pidellyt miestäni tai muutakaan miestä kädestä kiinni ja lässyttänyt rakastavani. Muutenkaan en pidä halailemisesta. Jos ajatellaan sänkypuuhia, niin naimisen jälkeen en ole jäänyt köllöttelemään ja pussailemaan. Muutenkin kaikenlainen lässytys ja silittely ei ole luontevaa toimintaa itseltäni. Parhaiten tulen juttuun yhteisten harrastusten tai muun puuhan kautta.
Työssä joudun olemaan välillä surevien ihmisten kanssa ja silloin olen myötätuntoinen, mutta en halaile tai itke toisten kanssa. Vaan olen enmmänkin asiallinen ja ymmärtäväinen.
Vastoinkäymisissäni suren itsekseni ja toki saatan muille puhua siitä, mutta en halua halauksia. Olen varmaan monen mielestä etäinen ja kylmä, mutta silti ajatuksissani olen myötätuntoinen, en vaan osaa aina näyttää sitä.
Kommentit (3)
En yleensä pidä vieraiden koskettamisesta. Joskus tähän tietysti tulee poikkeuksia. Sanallisesti pystyn kyllä ilmaisemaan myötätuntoa ihan aidosti. En myöskään pidä "hiplaamisesta", mielelläni kyllä halaan ja suukottelen mieheni kanssa. Rakastelun jälkeen pesulle ja unten maille. Kädestä tykkään kyllä pitää kiinni niin miestä kuin lapsiakin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oletko muutenkin ihminen, joka haluaa olla riippumaton muista ja haluaa pärjätä itse? Sellainen ihminen antaa itsestään kovan kuvan.
jännältä ja itselle vieraalta tavalta olla. Mutta kukin tavallaan - kunhan olet tyytyväinen elämääsi :)