Lue keskustelun säännöt.
jos olisit perustanut aikuisen lapsesi kanssa firman
08.09.2011 |
periaatteessa sitä varten, että tämä saisi sillä hankkia elantonsa, mutta lapsen omat varat ja lainanottokyky ei riittäisi firman perustamiseen yksin. Sitten se firma menisi konkurssiin, koska lapsi ei osaakaan hoitaa firman toimintaa, ja sulla menisi sen takia luottotiedot.
Millaiseksi muodostuisi suhteesi tähän lapseen?
Kommentit (5)
Appivanhemmilta meni lisäksi oma talokin, olivat 50 - 60 -vuotiaita.
Ei siinä mitään. Tytär kolusi vielä sen heidän asunnonkin ja vei kaikki vähänkään toimivat kodinkoneet ja huonekalutkin muassaan.
Appivanhempien mielestä minä olin sitten paska, kun en suostunut järjestelyyn, jossa minä ja mieheni oltaisiin otettu pankista lainaa ja ostettu appivanhemmille uusi talo - joka kuulemma anoppia lainatakseni oltaisiin "peritty" kun heistä aika jättää...
Ja tää tytär opiskeli 20 vuotta kauppiksessa valmistumatta ikinä, mm. siksi että "hänen ei koskaan tarvitse lukea tentteihin, on niin fiksu että selviää ilman pänttäämistä näin appea lainatakseni...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no ensinnäkään en takaisi kenekään lainoja ilman että olisi varaa maksaa, ts. luottotietoja en menettäisi. Ja jos sijoittaisin omia rahojani johonkin, valvoisin myös niiden käyttöä...
mutta viisastelu sikseen. Uskon että kaikesta huolimatta oma lapsi on aina oma lapsi, en jaksa uskoa että esim. välit katkeaisivat. Paljon riippuu tietysti lapsen omasta asenteesta.
vaan se, että monissa yhtiömalleissa sitä päätyy henkilökohtaiseen vastuuseen yrityksen lainoista, eikä niitä voi enää maksaa omalla henkilökohtaisella lainalla siinä vaiheessa kun yrityksen velkojat hakevat sitä konkurssiin. Monissa yrityksissä liikevaihto on sellainen, että minä tahansa hetkellä, jos ihan vain sillä hetkellä avoinna olevat laskut lankeavat maksuun ja sillä hetkellä avoimet saatavat jäävätkin saamatta, se on jo useampia kymppitonneja. Ei juuri kenelläkään yksityishenkilöllä ole varaa maksaa tuollaisia summia itse, ihan siltä istumalta - ja kuitenkin se pitää maksaa siltä istumalta, ettei firmaa haeta konkurssiin.
no ensinnäkään en takaisi kenekään lainoja ilman että olisi varaa maksaa, ts. luottotietoja en menettäisi. Ja jos sijoittaisin omia rahojani johonkin, valvoisin myös niiden käyttöä... mutta viisastelu sikseen. Uskon että kaikesta huolimatta oma lapsi on aina oma lapsi, en jaksa uskoa että esim. välit katkeaisivat. Paljon riippuu tietysti lapsen omasta asenteesta.
vaan se, että monissa yhtiömalleissa sitä päätyy henkilökohtaiseen vastuuseen yrityksen lainoista, eikä niitä voi enää maksaa omalla henkilökohtaisella lainalla siinä vaiheessa kun yrityksen velkojat hakevat sitä konkurssiin. Monissa yrityksissä liikevaihto on sellainen, että minä tahansa hetkellä, jos ihan vain sillä hetkellä avoinna olevat laskut lankeavat maksuun ja sillä hetkellä avoimet saatavat jäävätkin saamatta, se on jo useampia kymppitonneja. Ei juuri kenelläkään yksityishenkilöllä ole varaa maksaa tuollaisia summia itse, ihan siltä istumalta - ja kuitenkin se pitää maksaa siltä istumalta, ettei firmaa haeta konkurssiin.
pointtini oli että en sokkona laittaisi itseäni vastuulliseksi mihinkään sellaiseen mitä en kykenisi maksamaan.
Minustakin on oma moka, jos ottaa vastuita, joihin ei rahkeet riitä. Eli Oy-muotoon yritys, niin ei ole henkilökohtaista vastuuta, ja niin, että osuuspääoma on varaa menettää, jos homma kaatuu.
no ensinnäkään en takaisi kenekään lainoja ilman että olisi varaa maksaa, ts. luottotietoja en menettäisi. Ja jos sijoittaisin omia rahojani johonkin, valvoisin myös niiden käyttöä...
mutta viisastelu sikseen. Uskon että kaikesta huolimatta oma lapsi on aina oma lapsi, en jaksa uskoa että esim. välit katkeaisivat. Paljon riippuu tietysti lapsen omasta asenteesta.