Viettekö lapsen aina lääkäriin, jos hän sairastuu?

Kannattaa miettiä että haluaako pilata lapsensa vastustuskyvyn hankkimalla joka tautiin lääkekuureja... heti olla hakemassa joka nuhaan ja yskään antibiootteja. En tajua lääkäreitä jotka menevät tähän leikkiin mukaan.

Osa vanhemmista on sitä mieltä että flunssa/tauti ei parane ilman kuuria ja toisaalta särkylääkkeitä ei haluta antaa ollenkaan..... Lopputulos: lapsi kärsii kivusta ja särystä pitempään ja antibioottiresistantin bakteerikannat senkun lisääntyy.

ollaan viety kaikki kolme lasta, sillä ovat saaneet jokaisen nuhan jälkeen korvatulehduksen. Joten lääkärissä ollaan käyty tiuhaan tahtiin, nuorimmainen sai putket korviin 9kk ikäisenä, sitä ennen oli 11 korvatulehdusta.... onneksi on vakuutukset.



Ärsyttää juuri se, kun toiset vanhemmat pitävät nuhaa mitättömänä sairautena ja tuovat räkänokkansa kerhoon ja puistoon -tietää meille sitten aina monen viikon korvatulehduskierrettä kun kolme lasta sairastuvat ja saavat antibiootit.

mutta sairaaanhoitajan luona on käytävä hakemassa mulle sairaslomatodistus (ta vaatii sen heti ekasta päivästä myös lapsen sairastuessa). Kyllähän se sh sit huomaa jos tarvii lääkärin pakeilla käydä, vielä ei oo tarvinnu ja lapsi on kuitenkin jo 7v. *koputtaa puuta*

Silloin vien kun on tarpeen.

ja onneksi Helsingissä voi soittaa, ja kysellä etukäteen, onko tarvetta mennä. Lisäksi osaan katsoa Terveyskirjastosta, miten hoitaa kotona.



En myöskään halua kuormittaa terveydenhuoltoa turhaan, meidän veronmaksajien rahojahan siihen palaa. Samoin kuin vakuutuksen kanssa yksityiselle pienemmästäkin menevät. Ei ne Kela-korvaukset taivaasta tipu.



Keskimäärin lapsi sairastaa noin 6 kk iästä alkaen 10 infektiota. Nokka vuotaa siis koko ajan. En todellakaan jätä menemättä puistoon, jos kaveri syö, nukkuu ja leikkii normaalisti. Lapsen kuuluukin sairastaa, jotta vastustuskyky kasvaa. Taudin voi saada myös bussista, kaupasta, kerrostalon porraskäytävästä, ihan mistä vaan. Jos tauteja kovasti pelkää, kannattaa pysytellä kotioloissa tai kulkea muovikuplan sisällä.

Hyvin usein sattuu ja tapahtuu sellaista, että odotellaan, jos menee ohi. Sitten saattaa sattua, että joku kommellus on mennyt ohi itkulla, mutta seuraavana päivänä on ollutkin paljon kipeämpi ja on löytynyt joku pieni murtuma. Sellaiselle ei tosin olisi voinut kuitenkaan mitään tehdä.



Meilläkin on pitkä matka ja kuumeisen lapsen raahaamisesta vastaanotolle, odottelu siellä tuntikausia ja sitten vielä hakemaan lääkkeet ja kotiin... ei, kyllä on paljon parempi levätä kotona.

Eri asia sitten, jos kipu on todella kovaa tai jos muuten on vakavampia oireita, tai lievempääkin pitempään.

Jos huolestuttaa, soitan yleensä ensiksi päivystykeen (jos on siis päivystysaika meneillään).

Vien neljäntenä kuumepäivänä lääkäriin jos lapsi on muuten ollut reipas ja ruoka on maistunut.

Tietty jos jo toisena päivänä on tosi flegmaattinen, tyyliin makaa ja nukkuu eikä mikään huvita, silloin on syytä mennä lääkäriin heti.

Yleiskunto ratkaisee.

En vie enää edes pienestä korvakivusta. Annnan särkylääkettä ja katson päivän verran. Useamman kerran kyse on ollut pienestä tulehduksenalusta, joka on itsekseen parantunut.

Tosin useinmiten ohjaavat sairaanhoitajalle tossa saikkuasiassa.

ehkä suutarin lapset kulkevat kengittä. Hoidan kotona niin pitkään kuin ikinä mahdollista ja jos en ole vahvasti sitä mieltä, että lapsi ei pärjää ilman lääkettä tai jotakin toimenpidettä. Sorrun myös usein pyytämään reseptejä lääkäriystävältä, että vältän tk-jonottamiset. KOitan tehdä hänelle vastapalveluksia sitten toisessa muodossa.



Toisaalta lähden herkästi ottamaan selvää onko kehityksessä jotakin pielessä ja olen terapiamyönteinen, luotan ammattilaisiin. Hyvää hoitoa saa ihan mistä vain, jos osaa esittää asiansa oikein. Siinä taas ammatti on etu.



sh

Ei kai tuohon mitaan yleispatevaa voi sanoa. Jos on esim. kuumetta mutta muuten lapsi on hyvavointinen, syo, leikkii jne. niin odottelen 2-3 paivaa ja katselen miten tilanne kehittyy. Kaytan ihan omaa yleistietoani ja yritan miettia onko jotain mille laakari voi tehda jotain (esim. tavallisille virusflunssillehan ei mitaan voi) ja/tai onko mahdollista etta sairaudesta on vakavia seuraamuksia... Ja jos olen epavarma, tietysti mieluummin menen laakariin kuin riskeeraan lapsen terveyden, eiko se ole ihan luonnollista?

Miksi ihmeessä veisin lapsen lääkäriin, jos hänellä olisi vain joku normaali nuhakuume? - Siis mitä se lääkäri voisi tehdä? Todeta, että "kyllä, lapsellasi on nuhakuume. Lepoa ja tarvittaessa panadolia."



Kyllä on curling-vanhemmuus huipussaan, jos lasta kuskataan peruslenssun takia lekuriin! Lääkärijonot venyvät ja oikeasti sairaat lapset (siis ne, jotka tarvitsevat toimenpidettä tai reseptiä) joutuvat odottamaan. Eikä se sille omalle flunssaiselle lapsellekaan ainakaan mikään palvelus ole, että hänet revitään sairaana sängystä ulos ja lääkärin vastaanotolle!



Minä olen luullut, että se on ihan normaalia perusjärkeä hahmottaa, koska kyseessä on kotona hoidettava tavallinen sairaus ja koska tarvitaan ammattilaista. Oireiden ja niiden keston mukaan määritellään ongelma...

Tavalliset flunssat aina kotihoidolla, siinä vaiheessa jos särkylääke ei auta kuumeeseen/ se jatkuu yli viikon; veisin lääkäriin.

Oksennustaudissa on käytetty kerran kun lapsi oli oksentanut 4 päivää putkeen eikä edes neste pysynyt sisällä. Saatiin ohje seurata vielä vuorokausi kotona ja sitten sairaalaan, mutta kunto alkoi parantua.



Olen hyvin antibiottivastainen tai siis en halua mahdolliseen virustautiin kuuria, joka ei välttämättä vaikuta paranemiseen sitä eikä tätä. Siksi korvakipua lääkitään meillä särkylääkkeillä 2-3 päivää, sen jälkeen vasta lääkäriin -mutta ei ole koskaan tarvinnut mennä-

En kovin helposti vie jotta turhaa lääkärikuormitusta vältettäisiin

Vierailija - 04.09.11 10:08 (ID 13340131)

Ihan tosissasiko vaitat, etta jos OIKEASTI olet huolissasi lapsesi terveydesta niin silti mielessa kay se "laakarikuormitus" ja odotat viela hetken? ;-)

Varsinkaan tilanteessa, jossa tiedän, että lääkäri käskee antaa särkylääkettä ja pitää levossa...

Mitäpä muuta ne voisikaan, jos on ihan virustauti kyseessä?



Mies alkaa heti hössöttää, kun tenavalla vähän lämpö nousee, että pitäskö se nyt lääkäriin viedä tai jotain. Joo, no ei tarvii.



Jos yleistila menee huonoksi tai tauti pitkittyy, niin tilanne on toki ihan toinen.

en minäkään mene sinne ihan vaan puolivakavissani. A: ei huvita ja B: se ON toisilta pois. Ei se nyt mitenkän pyhimysmäistä ajattelua ole. ohis sh



Ja ap, älä välitä noista ilkeilijöistä tuolla välissä. Nyt on sunnuntai ja ihmisillä krapula. Toiset ovat aina niillä töin liikkeellä, että haluavat aiheuttaa mielipahaa. Tietysti menet käymään lääkärillä, jos olet huolissasi. Meistä jokainen on varmasti ekan lapsen kanssa hätkähtänyt asioita, joita myöhemmin ottaa rennommin.

ja lapsi päiväkodissa.



Mikäli jään hoitamaan lasta kotiin sairauden takia, vaatii työpaikka lääkärintodistuksen jo toisesta sairaspäivästä (ensimmäiseen riittää esimiehen lupa).



Lapsi 4 v, ja onneksi ei usein ole sairaana eli takana kaksi kurkunpääntulehdusta, yksi korvatulehdus ja päväkotiaikana (kohta 2 vuotta) vain muutamia nuhakuumeita...

Nyt kuopuksen kohdalla tunnistaa jo itsekin paremmin, mikä on vakavaa ja mikä ei, kotoa löytyy asianmukaisia lastenlääkkeitä, ja on itse oppinut kaikensorttisia itsehoitokonsteja.

Mun kuopus (9-v.) on käynyt yhden kerran lastenlääkärillä ja yhden kerran neurologilla. Lisäksi on ollut neuvolalääkäritarkastukset.

Emme tarvitse joka hemmetin tautiin mitään lääkekuureja.