Yksi ongelma Helsingin ja Turun seudun kuntaliitoksissa
Jos pienempiä ympäryskuntia ruvetaan pakkoliittämään näihin, se tarkoittaa käytännössä suomenkielisten ympäristökuntien pakkoruotsinkielistämistä, eli ruotsinkielisiä katukylttejä, ruotsintaitovaatimuksia jokaisessa virassa jne jne, koska niistä tulisi osa kaksikielistä kaupunkia.
En näe kovin oikeudenmukaisena, että kuntaliitoksilla lähdetään toteuttamaan RKP:n kielipolitiikkaa ja laajentamaan keinotekoista kaksikielisyyttä.
Kommentit (5)
että suomenkielen pärjäämisestä. Eikö voisi vihdoin ajatella, että on rikkaus että jotkut puhuu jotain toista kieltä ja se on rikkaus. Oli kieli sitten ruotsia tai swahilia tms. antakaa puhua.
mutta ei ole kenenkään edun mukaista, että byrokratia lisääntyy jos näennäisesti jotain kieliryhmää on enemmän kuin ennen - enemmän rahaa hallintoon taas kerran ja se näkyy kaikkien kukkarossa.
että suomenkielen pärjäämisestä. Eikö voisi vihdoin ajatella, että on rikkaus että jotkut puhuu jotain toista kieltä ja se on rikkaus. Oli kieli sitten ruotsia tai swahilia tms. antakaa puhua.
Onko kohtuullista, että jokaisen pikkukujankin kyltti on pakko olla sen vuoksi ruotsin kielellä? Ja jokaisessa kunnan virassa pitää osata ruotsia?
Ja muuten, venäjänkielisten määrä ohittaa pian ruotsinkielisten määrän Vantaalla...
Ensimmäisen tason ylittyessä pitäisi tarjota tiettyjä palveluita ruotsiksi, mutta kyltit yms. olisi vain suomeksi.
Sitten kun ruotsinkielisiä olisi oikeasti huomattava osuus (esim. 20%), niin sitten vasta kyltit pitäisi olla molemmilla kielillä.
Tällä hetkellä 3000 ruotsinkieliseksi itsensä rastittanut tekeää kunnasta kaksikielisen riippumatta kunnan kokonaisasukasmäärästä. Mitä enemmän kuntia yhdistellään toisiinsa, sitä todennäköisemmin 3000 raja ylittyy. Kuitenkin kyseessä on käytännnössä täysin suomenkieliset kunnat. Vantaakin on käytännössä täysin suomenkielinen, mutta virallisesti se on kaksikielinen, koska 3000 raja ylittyy.