Oletko kuullut uudesta tutkinnosta: Tradenomi, ylempi AMK

sillä yrittävät epätoivoisesti päteä ne jotka eivät pääse akateemiseen koulutukseen.



Suuria vitsikoulutuksia....

Mä olen huomannut nimittäin tenttineeni amk:ssa pitkälti saman sisällön (samat tenttikirjat) kuin mitä yliopistoissakin opetetaan juuri tätä nimenomaista ainetta. Suurin ero tuntuisi olevan siinä, että opinnot ovat minulla jonkin verran suppeammat laajuudeltaan (140ov) ja esim tilastollisia menetelmiä käsitellään vähemmän. Tosin olenkin täydentänyt opintoja yliopistolla. Kovin suurta eroa en ole huomannut, mutta maybe olenkin niin yksinkertainen ettei tajua ;)

jos olet täydentänyt opintojasi esim. avoimessa yliopistossa naurettavia 1-2 opintoviikon tenttejä kerrallaan, niin et todellakaan tiesä mitä on vaativa akateeminen koulutus/tutkimustyö.



AMK ei voi verrata edes samana päivänä yliopistoon.

Jos sinun kirjoituksestasi ymmärrän, niin tarkoittaa samaa kuin 10 ov tentin suorittaminen. Eli se tuo kompetenssin. Mitä sitten on akateeminen työ? Kuinka paljon tutkijan työtä tarvitaan, noin ylipäätään? Rinnastaisitko kauppakorkeakoulun melko koulumaisen opiskelun vaativaan akateemiseen työhön?

Tenttien laajuus - edelleenkin? Vai syventävien opintojen mahdollinen eroavaisuus?

Siis vaativuudeltaan.

Vierailija:

sillä yrittävät epätoivoisesti päteä ne jotka eivät pääse akateemiseen koulutukseen.

Suuria vitsikoulutuksia....

opetusta niin, että siitä on jotain iloakin käytännön työelämässä. Tuollaiset parjaavat lausunnot ovat kuin jokin mantra, jota usein hokevat ne, joilla ei ole mahdollisuuksia edes peruskoulun jälkeiseen koulutukseen...

...et jostainhan se gappi tulee? Kokemuksesta vai luuloista? Vai onko hänen mielestään tieto sama asia kuin tosi vahva uskomus?

Samoja oppikirjoja ja -aineita, hieman suppeampana tosin ja erittäin läheinen kosketus työelämään.



nimim. suoraan koulunpenkiltä työllistynyt tradenomi

ammattikorkeasta, jonka jälkeen halusin LISÄÄ HAASTETTA. Pyrin ja pääsin yliopistoon, josta valmistuin myös. Nyt teen töitä, jonne en olisi päässyt ilman akateemista loppututkintoa. Amk ja yliopisto ovat todella kaukana toisistaan, näin voin tietysti sanoa vain omasta kokemuksestani. Yliopisto-opiskelu vaatii enemmän isojen kokonaisuuksien hallintaa, enemmän omaa päättelyä ja pohdintaa sekä vaativampaa uuden tiedon omaksumista.

Eihän sinun siellä tarvitse opiskella. Mitä sitten, jos joku muu opiskelee. En ymmärrä.

Miksi ihmeessä olisi olemassa erikseen AMK ja yliopistot, ellei näillä olisi mitään eroa?



Minä henkilökohtaisesti en ymmärrä tätä ylempi AMK-tutkinto ajatusta, mutta ei minulla siitä paljoa tietoa olekaan. Kertoisiko joku minulle MITÄ tällä halutaan saavuttaa? Miksei ylemmän korkeakoulututkinnon haluavat voisi mennä AMK:n jälkeen yliopistoon opiskelemaan sen, kuten tähänkin asti? Miksi pitää sotkea pakkaa lisäämällä koulutusjärjestelmään vielä ylempi AMK-tutkinto?



Ja varan vuoksi lisään tähän lopuksi, että uskon työelämässä olevan tilausta sekä AMK-tutkinnon suorittaneille että yliopiston käyneille, mutta tämä tutkintojen viidakko alkaa ahdistaa. Miten voidaan kuvitella työnantajien ymmärtävän tutkintojen eroja, kun niitä eivät ymmärrä edes opiskelijat ja opettajat?

Olen tradenomi ja odotan innolla että tämä jatkotutkinto löytää paikkansa jolloin harkitsen vakavasti sen opiskelua. Tahtoisin täydentää osaamistani, tällainen tutkinto sopisi minulle erinomaisesti koska se käsittääkseni on tarkoitettu sellaiseksi että se voidaan suorittaa työn ohella ja nimenomaan sopii jo joitakin vuosia työssä olleille. Perheellisenä minun on mahdotonta lähteä tästä yhtäkkiä yliopistoon toiselle paikkakunnalle, aloittaa kaupalliset opinnot suunnilleen alusta koska paljoa ei käsittääkseni saa amk-tutkinnosta hyväksiluettua. Tosin Lpr:ssa on kuulemma tradenomeille suunnattu ktm-tutkinto mikä kiinnostaisi mutta asun kaukana sieltä enkä oikein voi muuttaa viikoiksi sinne ja jättää perhettäni yksin.



Ei tämän jatkotutkinnon ole tarkoitus olla sama kuin ktm-tutkinnon, vaan tarkoitus on kouluttaa erilaisia osaajia joilla olisi mahdollisuus pyrkiä samoihin virkoihin. Tutkinto ei ole keneltäkään pois, miksi moni tuntuu pelkäävän sitä noin paljon?

Minäkin olen opiskellut molemmissa opinahjoissa ja vasta yliopistossa opiskelu tuntui vaikealta ja haasteelliselta. By the way, valmistuin yliopistosta hyvin käytännönläheiseen ammattiin, joten yliopisto=tutkija ei aina pidä paikkaansa.

Tulen palkkaamaan AMK-jatkotutkinnon suorittaneen keskitason johtotehtäviin. Maisteria en tehtävään ota, koska en voi maksaa hänelle hänen pyytämäänsä palkkaa.

Vierailija:

Miksi ihmeessä olisi olemassa erikseen AMK ja yliopistot, ellei näillä olisi mitään eroa?

AMK on ammatillisesti suuntautunut ja tiedekorkeakoulut taas panostavat tieteen tekemiseen. Tämä on suurin ero. AMK:sta ei tulla tutkijoiksi, vaan tekemään työtä, sillä alalla mille on opiskellut.

Miksei ylemmän korkeakoulututkinnon haluavat voisi mennä AMK:n jälkeen yliopistoon opiskelemaan sen, kuten tähänkin asti? Miksi pitää sotkea pakkaa lisäämällä koulutusjärjestelmään vielä ylempi AMK-tutkinto?

Musta taas on hyvä, että on vaihtoehto jatkokouluttautumiseen. Noin 10-20% amk:n suorittaneista kaipaa jatkokoulutusta. Mun mielestä on hieno asia, että vanhan pohjalle voi rakentaa uutta siten, että tämä vanha ns perusta on otettu huomioon. Eli voi hyötyä siitä, että on jo joku perustutkinto.

Jos amk:n jälkeen hakee yliopistoon, on taas suorittamassa toista perustutkintoa. Jos tavoitteena on ylempi korkeakoulututkinto, on opintovuosia todella monta ja täytyy aloittaa kuin nollasta jälleen. Ehkä tietysti joitakin opintopisteitä voidaan lukea hyväksi.

Esimerkiksi minä olen ajatellut hakea maisterikoulutukseen amk-tutkinnon jälkeen. Se tarkoittaa sitä, että opiskelen amk-tutkinnon päälle pari vuotta täysipäiväisesti. Eli ei voi väittää, että ihan ilmaiseksi tämä tulisi. Lisäksi minun vanha tutkintopohjani on otettu sikäli huomioon, että tulossa on lisää tietoa (tosiaan sen vanhan päälle). Tietystikään ei ole sanottua että pääsen, koska onneksi paikkoja ei hirveän määrättömästi ole, sehän vesittäisi taas hyvän idean.

Miten voidaan kuvitella työnantajien ymmärtävän tutkintojen eroja, kun niitä eivät ymmärrä edes opiskelijat ja opettajat?

Se on totta. Mutta ehkä nämä uudet tutkinnot löytävät pikku hiljaa paikkansa kritiikistä huolimatta. Ja täytyyhän sitä kriittinen ollakin :)

OPM:ssä varmaan osattaisiin antaa kattava vastaus, omaani huomattavasti parempi, tähän koulutusasiaan. Pedagoginen lähestyminen on ainakin ammattikorkeassa erilainen kuin yliopistossa. Se on joskus jopa vähän rasittavaa, molemmissa tietysti pointtinsa (ts yliopistossa voi jollain opettajalla huomata aika aataminaikuisen tavan pitää kalvosulkeisia samalla kaavalla vuosikymmeniä toisensa jälkeen...) AMK:ssa taas opettajien tehtävä osin on kannustaa ja innostaa.

Vierailija:

ammattikorkeasta, jonka jälkeen halusin LISÄÄ HAASTETTA. Pyrin ja pääsin yliopistoon, josta valmistuin myös. Nyt teen töitä, jonne en olisi päässyt ilman akateemista loppututkintoa. Amk ja yliopisto ovat todella kaukana toisistaan, näin voin tietysti sanoa vain omasta kokemuksestani. Yliopisto-opiskelu vaatii enemmän isojen kokonaisuuksien hallintaa, enemmän omaa päättelyä ja pohdintaa sekä vaativampaa uuden tiedon omaksumista.

Et varmastikaan sitten opiskellut kaupallista alaa, ellet sitten ole " päässyt" valtiolle hommiin? Kaupalliselta alalta et nimittäin sellaista työtä löydä, johon ei ilman akateemisuutta pääse. Toki toiset firmat edelleen suosivat enemmän akateemisia, mutta tällaiset firmat ovat jo vähemmistössä ainakin, kun mietitään Suomen johtavia yrityksiä, joista minulla on tietoa.

Tuosta AMK-jatkotutkinnosta: Periaatteessa kiinnostava, muttei ainakaan minulle sellaisenaan tuo mitään lisäarvoa, vaan tällä hetkellä MBA on kiinnostavampi. Tietääkseni yksikään jatkotutkinnoista ei ole erikoistunut yleisjohtoon, markkinointiin tai myynnin johtoon, joiden opiskelu voisi olla kiinnostavaa. Mutta ymmärtääksen jatkotutkinnot kehittyvät ja jossain vaiheessa joku ohjelma saattaa kiinnostaa.

T: Keskijohdossa työskentelevä tradenomi, jonka kollegoina on ja on aiemmissa firmoissa ollut niin akateemisia kuin amk:laisiakin. Koulutuksen perusteella ei näiden ihmisten pätevyydestä työssään ole voinut vetää mitään johtopäätöksiä.

Siis palkka jonkun " johtotehtäviin" , etkä ole valmis maksamaan keskivertomaisterin liksaa? Ja olet sitä mieltä, että maisteri pyytää enemmän kuin AMK-jatkotutkinnon suorittanut? Höpö höpö. Joko olet palkkaamassa vain jotain onnettomia luusereita onnettomaan firmaan tai sitten olet vain täällä netissä " palkkaamassa" .

Vierailija:

Tulen palkkaamaan AMK-jatkotutkinnon suorittaneen keskitason johtotehtäviin. Maisteria en tehtävään ota, koska en voi maksaa hänelle hänen pyytämäänsä palkkaa.

Ettehän te voi vakavissanne verrata amiksia ja yliopistoja? Amikset ovat vanhoja kauppaopistoja, joiden tärkein homma on haalia opiskelijoita Radio- ja tv-mainoksilla pitkin Afrikkaa. 

Yliopistoissa on eri opiskelijakunta kokonaan, opettajat ja koko asetelma pääsykokeineen. Väitän että oman tutkintoni yksi iso tentti on sisällöltään laajempi kuin amiksen moni tutkinto.

varmaan amiksellekin on paikkansa, mutta ylempi merkonomitutkinto on lähinnä nolo.