Miksi ihmisten annetaan kuolla sairaaloissa?
Syopään hoitoja saanut ihminen alkaa hengittää raskaasti, annetaan mennä vaan huonommaksi ja lopuksi kuollaan. Miksi ei laiteta hengityskoneeseen? Hoidot oli kesken.
Kommentit (34)
vaikka olisi kipujakin. Kyllä se selvä pää on mukavampi.
kai, että hoitamattomat kivutkin voivat viedä tajun? Tiedän lapsen, joka on 1920-luvulla kuollut aivokalvontulehdukseen, maalla, mitään kipulääkkeitä ei ollut. Kärsi niin kovista kivuista että meni tajuttomaksi.
Ja edelleen, kuolemaan johtavassa sairaudessa kivut ovat oikeasti niin kovia, että niitä ei ihminen järjissään kestä, sen takia myös kipulääkkeet ovat vahvoja ja nukuttavat. Eivät vie mihinkään koomaan. Harvemmin ihminen kuolee niin, että on ihan virkeä ja terveen oloinen ja sitten vaan kuolee.
aivan turhaan. Vaikerointi ei aina ja oikeastaan aika harvoin tarkoittaa, etä on kovia kipuja. Tylsyyttä ne vaikeroi. Enemmän ohjelmaa potilaille. Joku ryhmäterapia tms.
vaikka olisi kipujakin. Kyllä se selvä pää on mukavampi.
Olisitte vineet leffaan tms?
ei siinä pysty juttelemaan.
Isäni kuoli syöpään muutama vuosi sitten, ja loppuaikoina oli niin paljon kipuja että vaihtoehdot olivat kärsivä isä joka pipujen takia oli ihan pihalla (ei todellakaan pystynyt juttelemaan muusta kuin että hän haluaa kivut pois) tai isä jolla ei ollut kipuja ja jonka kanssa sentään välillä tuli selkeitä hetkiä ja saattoi jutella. Aika ison osan ajasta isä eli omissa harhamaailmoissaan, luuli esim. että olimme koko perheen lomalla mökillä. Mieluummin miellyttävät ja kivuttomat harhat kuin kärsimys.
annetaan niin paljon kipulääkkeitä, että taju on kankaalla. Luulisi sen olevan mukavampaa jutella läheisten kanssa kuin maata melkein koomassa.
Mielestäni sairaanhoito on menettänyt suuntansa!
ap.
en koskan käytä lääkkeitä tai päihteitä
No, ap tulee saamaan tämän aihene eteensä omassa elämässään.
-11-
joopa joo, saattohoidon uusi tyyli:
virikkeitä, leffaan vientiä, ryhmäterapiaa.
Hallelujaa!
Kyllä se kuulkaa kuoleman edellä masentaa ketä tahansa ja panee vaikeroimaan - ja sitten ne kivut päälle. Hoitohenkilökunta ja valistunut omainenkin pystyy helposti näkemään milloin on kipuja. Ja esimerkiksi syöpään kuolevalla niin totisesti on. Ja paljon muuthan eivät siellä sängynpohjalla vaikeroikaan.
numero -11- tuntuu olevan varsin nuiva tyyppi.
Ei forumilla nimettömänäkään kannata esinntyä noin ilkeästi kuin hänellä on tapana.
vanhusten hoidossa kerran jos toisenkin nähnyt kuinka ihmistä kidutetaan. Moni vanhus on kuollut niin että ruumis kuolee jo ympäriltä mutta hengitttää pitää edellen. Pahin tapaus oli kun ruokittiin suoraan suoleen koska ei pystynyt enään itse syömään, hengitti hengityskoneella kun hengittäminen ei enään onnistunut. Ei reagoinnut enään mihinkään. Omaiset lähettelivät "Parane pian" kortteja. Huomasi kun kädet ja jalat rupesivat tummumaan ja haavoja alkoi tulemaan koska verenkierto oli jo niin heikkoa mutta silti piti hoitaa koneellisesti. Onneksi tämä ihminen on jo päässyt rauhaan.
Syopään hoitoja saanut ihminen alkaa hengittää raskaasti, annetaan mennä vaan huonommaksi ja lopuksi kuollaan. Miksi ei laiteta hengityskoneeseen? Hoidot oli kesken.
tilanne voi olla niin kinkkinen, ettei tehohoitopaikkoja yksinkertaisesti ole vapaana! Harvinaista, mutta mahdollista.
Tai ehkä potilaalla on ollut hoitotestamentti, jossa hän on toivonut, ettei häntä kytketä hengityskoneeseen. Olisko koneeseen kytkenyt pelastanut potilaan? Monta lisäelinpäivää siitä olsi tullut? Hoitopäätöstä (hoitamatta jättämispäätöstä) on helppo kritisoida, jos ei ole tietoinen kaikista vaikuttimista.
Kun syöpäsairasihminen tai muuten vain kovista kivusta kärsivä ihminen on OIKEASTI kipeä hän ei juurikaan tahdo edes nähdä muita ihmisiä.
Monesti jos potilas itse osaa annostella kipulääkettä saa hän kipupunpun josta saa itse annostella vakioannoksen lisäannoksia lääkettä, ja uskokaa tai älkää, mutta kyllä niitä lisäannoksia vain menee. Tuskin he niitä seku vain ottavat.
Ja se syöpä tosiaan on yleensä muuallakin kuin esim siellä maksassa, se voi olla keuhkoissa, mahassa yms. Vaikeuttaa hengittämistä jne. kyllä heillä usein silloin on myös kipuja ja aika usein ihan itse pyytävät lääkettä niihin kipuihin.
aivan turhaan. Vaikerointi ei aina ja oikeastaan aika harvoin tarkoittaa, etä on kovia kipuja. Tylsyyttä ne vaikeroi. Enemmän ohjelmaa potilaille. Joku ryhmäterapia tms.
vaikka olisi kipujakin. Kyllä se selvä pää on mukavampi.
Syopään hoitoja saanut ihminen alkaa hengittää raskaasti, annetaan mennä vaan huonommaksi ja lopuksi kuollaan. Miksi ei laiteta hengityskoneeseen? Hoidot oli kesken.
Epäinhimillistä pitää mekaanisesti hengissä sellaista ihmistä, jonka kuolema on väistämätöntä.
...me osaamme kovin huonosti parantaa sairauksia ja vaivoja. Ikävä kyllä!
Tiedämme tiettyyn pisteeseen ehtineestä syövästä, että sille ei voi enää yhtään mitään, eikä siinä auta lisäaika mitään. Joskus hoitoja kokeillaan, koska omaisten ja sairastuneen on vaikea kestää ajatusta ettei edes yritetä - ja vaikea lääkärinkin on kokeilematta aivan varmasti ennustaa onko juuri tämän ihmisen syöpä hoitoon reagoiva vai ei.
Kivunhoito on vaikeaa sekin, meillä on lääkkeitä mutta joskus lääkkeet joita vaikeimpiin kipuihin tarvitaan sivuvaikutuksena myös nukuttavat tai laittavat pään sekaisin. Ei vain ole parempia lääkkeitä! Joillakin nämäkin lääkkeet toimivat hyvin, mutta toisilla huonommin. Emmekä mahda sille mitään.
turvauduitte lääkkeisiin sen sijaan että olisitte lohduttaneet isäänne. Oliko kiire kotia telkkarin eteen?
ei siinä pysty juttelemaan.
Isäni kuoli syöpään muutama vuosi sitten, ja loppuaikoina oli niin paljon kipuja että vaihtoehdot olivat kärsivä isä joka pipujen takia oli ihan pihalla (ei todellakaan pystynyt juttelemaan muusta kuin että hän haluaa kivut pois) tai isä jolla ei ollut kipuja ja jonka kanssa sentään välillä tuli selkeitä hetkiä ja saattoi jutella. Aika ison osan ajasta isä eli omissa harhamaailmoissaan, luuli esim. että olimme koko perheen lomalla mökillä. Mieluummin miellyttävät ja kivuttomat harhat kuin kärsimys.
annetaan niin paljon kipulääkkeitä, että taju on kankaalla. Luulisi sen olevan mukavampaa jutella läheisten kanssa kuin maata melkein koomassa.
Mielestäni sairaanhoito on menettänyt suuntansa!
ap.
turvauduitte lääkkeisiin sen sijaan että olisitte lohduttaneet isäänne. Oliko kiire kotia telkkarin eteen?
ei siinä pysty juttelemaan.
Isäni kuoli syöpään muutama vuosi sitten, ja loppuaikoina oli niin paljon kipuja että vaihtoehdot olivat kärsivä isä joka pipujen takia oli ihan pihalla (ei todellakaan pystynyt juttelemaan muusta kuin että hän haluaa kivut pois) tai isä jolla ei ollut kipuja ja jonka kanssa sentään välillä tuli selkeitä hetkiä ja saattoi jutella. Aika ison osan ajasta isä eli omissa harhamaailmoissaan, luuli esim. että olimme koko perheen lomalla mökillä. Mieluummin miellyttävät ja kivuttomat harhat kuin kärsimys.
annetaan niin paljon kipulääkkeitä, että taju on kankaalla. Luulisi sen olevan mukavampaa jutella läheisten kanssa kuin maata melkein koomassa.
Mielestäni sairaanhoito on menettänyt suuntansa!
ap.
vaikka olisi kipujakin. Kyllä se selvä pää on mukavampi.