Kokemuksia kätilöopiston haikaranpesästä?

Kaikki meni oikein loistavasti ja perhehuone tuntui hotellihuoneelta, kun vertasin kavereiden jaettuihin huoneisiin.

Kaikki meni oikein loistavasti ja perhehuone tuntui hotellihuoneelta, kun vertasin kavereiden jaettuihin huoneisiin.

Millainen henkilökunta? Entäs jos jostain syystä en jaksa tai voi hoitaa vauvaa yötäpäivää?

eli ei päästykään majailemaan Haikaranpesään, mikä oli suunnitelmana.

olen synnyttänyt siellä tammikuussa ja henkilökunta oli suurimmaksi osaksi mukavaa. perhehuonetta suosittelen:) ja valmennuksistakin pidin sekä synnytyssuunnitelman teosta, mielestäni kannattaa mennä sinne etenkin jos odotat esikoista!:)

Kaikki meni oikein loistavasti ja perhehuone tuntui hotellihuoneelta, kun vertasin kavereiden jaettuihin huoneisiin.

Millainen henkilökunta? Entäs jos jostain syystä en jaksa tai voi hoitaa vauvaa yötäpäivää?

Siksi sinne pääseekin vain jos kaikki menee hyvin. Henkilökunta oli kaikkina kolmena vuotena kirjavaa, kuten kaikissa muissakin sairaaloissa. Yksi haisi tupakalta, yksi oli aivan ihana ja kannustava. Yksi nipotti tutin käytöstä, yksi kehui meidät maasta taivaisiin "kasvattajina".

...niin sijoittavat toiselle osastolle, jossa on enemmän mahdollisuuksia henkilökunnalla olla apuna. En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa ei JAKSAISI hoitaa omaa vauvaa mielummin kuin antaa jonkun muun hoidettavaksi.



Jos on vaikka menettänyt paljon verta synnytyksessä eikä pysy jalkeilla tai nukuttaa koko ajan niin se lasketaan tuohon "ei voi" -ryhmään.

Esikoinen syntyi 11v sitten. Synnytys meni mielestäni mukavasti, vaikka kestikin n.22 tuntia. Piti avittaa oksitosiinilla ja kalvojen puhkaisulla. Seuraavana yönä olin valvomisen jälkeen niin tokkurassa, että halusin vaan nukkua. Suostuin ilomielin, kun kätilöt ehdottivat vahtivansa nälkää parkuvaa vauvaa muutaman aamuyön tunnin.



Kakkonen syntyi 9v sitten. Raskausajan diabetes aiheutti hiukan pohdintaa siitä, pääsemmekö taas Haikaranpesään. Pääsimme kuitenkin kun raskaus sujui hyvin, eikä mitään ongelmia ollut.

Synnytys meni (hiukan liiankin) nopeasti (4h) ja vauva oli 4400g, minkä takia (ilmeisesti) kohtu ei lähtenyt supistumaan normaalisti ja menetin yli 1,5 litraa verta. Saatiin kuitenkin jäädä osastolle, kun mies oli ihan tolkuissaan ja seuraavana päivänä päästiin jo kotiin.



Kuopus syntyi 6v sitten. Tämäkin synnytys oli nopeahko, kuutisen tuntia. Synnytys sujui kaikin puolin hyvin ja pääsin vihdoin ammeeseen, mikä oli ollut toiveena jo esikoista odottaessa. Ammeeseen kuopus myös syntyi. Jännitin hiukan tätä synnytystä (edellisen kokemuksen takia), mutta etukäteiskeskusteluissa kätilöiden kanssa ja synnytyssuunnitelmaa tehdessä pelkokin hälveni. Synnytyksen jälkeen isommat sisaruksetkin tulivat sairaalaan samaan huoneeseen yöksi.



Minulla on Haikaranpesästä vain hyviä kokemuksia ja suosittelen sitä ehdottomasti.

Esikoinen syntyi 10vuotta sitten. Synnytys kesti yli 20 tuntia. Saimme jäädä osastolle, vaikka hemoklopiinini laski 89. En saanut nostaa vauvaa, vaan mies nosti aina syliini. Meille tarjottiin hoitoapua yöksi, mutta emme sitä tarvinnut.



Kaksi vuotta sitten käynnistettiin toinen synnytys raskaus viikolla 40. Mikä on myös rajana, että pääsee Haikaranpesään. Me pääsimme Haikaranpesään synnyttämään. Käynnistys tapahtui toisella osastolla. Kätilön tietojen mukaan olin ensinmäinen joka on päässyt käynnistyksestä Haikaranpesään.

Kaikki meni hienosti ja hyvin. Paremmin kuin esikoisen kanssa.



Suosittelen. Miehellekin on jäänyt positiivinen kuva.

kun tavallisella osastolla ja pienempi todennäköisyys saada perhehuone. Nämä ovat siis minun kokemuksiani. Valmennukset olivat ihan ok. Tosin aika "naiveja", kerrottiin vain täysin hyvin menevästä synnytyksestä. Ja se imetyspropaganda... se on ihan oma juttunsa. Älkään hyvät ihmiset ottako tosissanne sitä marmorikuulan esittelyä.

käynnistys viikolla 41+6, menikin sektioks, mutta pääsin haikaranpesään. Mies hoiti vauvan 2 ekaa vuorokautta. Kaikkinensa oltiin siellä 5 vrk. Parasta oli se että saatiin olla ihan rauhassa, ja hoitaa vauva ominavuin. Eli siellä oli kun lomahotellissa ja ruoka oli erinomaista. Aamiaiset tehtiin itte, ja siellä sai siis olla ihan omissa oloissaan. Käytettiin pelkästään omia vaatteita, myös vauvalla. Siellä oli rauhallista ja miellyttävää. Vauvalle juotettiin pelkästään korviketta, ja omat pullot oli mukana. Mies ei käyny töissä tona aikana. Jos taas joutuu tavallisille osastoille, on siellä melusta, ja jotenkin "haisevaa". Pesuhuoneet on hirveitä.