Häiritsisikö teitä?
Eli häiritsisikö teitä, jos teidän miesystävä tai mies sanoisi rakastavansa exäänsä aina jollain lailla, koska on hänen lastensa äiti? Lisäten "mutta en todellakaan samanlailla kuin sua". Ja sitten perään "et kai sä voi väittää ettet ite tunne samoin sun lasten isää kohtaan?".
No kyllä mä voin. En kai mä siitä ihan kunnollisesta miehestä muuten olis eronnutkaan. Kaikki tunteet oli kuolleet ja se, että meillä on yhteisiä lapsia, ei ole mulle rakkauden peruste.
Eli olenko mä tunnevammainen ja kaikki rakastaa lastensa isää/äitiä aina jollain tasolla, jollain lailla?
Kommentit (10)
jos lasten isä/äiti vihaisi näiden äitiä/isää vain siksi että ovat eronneet (ellei kyseessä ole ollut mikään hullu vaan tavallinen ihminen).
Jos puhutaan ihmisistä jotka RAKASTIVAT toisiaan, rakastivat niin paljon että tekivät lapsen/lapsia (eikä mikään vahinkojuttu) ja jostain syystä perhe hajosi koska homma ei toiminut, niin se ei elämä ei ole ollut mitään helvettiä vaan paljon hyviä muistoja jne.
Usein ihmiset kasvavat erilleen, ja se naisen ja miehen välinen rakkaus loppuu. Kuitenkin sitä toista ihmistä voi arvostaa ja rakastaa IHMISENÄ, samaan tapaan kun vaikka hyvää ystävää.
On tavallaan jopa hienoa että mies osaa puhua tunteistaan, moni keskittyisi haukkumaan "sitä v*itun horoa" tmv. mikä ei kerro kypsyydestä eikä järkevyydestä.
eli on siis normaalia, niin jollain lailla uumoilinkin. Se mikä mua tässä lähinnä häiritsee on se, että minä olen ex-mieheni kanssa aivan loistavissa väleissä enkä silti koe millään tasolla rakastavani häntä. Sen sijaan tämä mun miesystävä on todella huonoissa väleissä exänsä kanssa ja silti sanoo noin.
Ja en kysynyt tätä siis mistään mustasukkaisuudesta, en tunne sitä tässä suhteessa lainkaan exää enkä ketään muutakaan kohtaan, en koe aihetta siihen. Oli vaan mielenkiintoista kuulla muiden ajatuksia. Mä todella taidan olla tunnevammainen :)
Se on vain miten kukakin minkäkin "sanallistaa".
Ei sun tartte "jollain tasolla rakastaa", sen kun tulet toimeen vain.
Jonkun mielestä vaikka sääliminen ja jollain tasolla rakastaminen voi olla sama.
Tosin mies on sanonut, ettei tunne mitään aista kohtaan enää. Minusta se on jopa kummallisempaa.
exille. Mutta mä olenkin seurustellut aina ainoastaan oikeasti rakastuneena enkä koskaan huvin vuoksi.
exä sanoi mulle, että jollain lailla tulee aina välittämään exästään, en silloin juurikaan ajatellut asiaa vakavana, kunnes tulin jätetyksi exän takia:/
Mutta siinä kuviossa ei onneksi ollut lapsia mukana, joten sinänsä asia oli täysin erilainen. Jos nykyiseni sanoisi noin, niin entisen kokemukseni valossa kyllä saattaisi vähän häiritä, jos ihan rehellinen olen.
"Häntä rakastin paljon, sua rakastan vielä enemmän, mutta ole mulle vähän aikaa hän."
Kaikki eivät ole samasta muotista valettuja.
Rinnastaisin tuon miehesi rakkauden eksäänsä kohtaan rakkauteen äitiään tai sisaruksiaan kohtaan. Himo on sitäpaitsi luultavasti jo kuollut, mutta se hyvä lämmin tunne säilyy häneen lastensa äitinä. Olisin sinuna ylpeä miehestäsi. Hän kykenee monen tasoisiin tunteisiin.