Lue keskustelun säännöt.
Polttareista avautumista.
17.08.2011 |
Mulla ei ole tällä paikkakunnalla kavereita oikeastaan ollenkaan ja tämän takia olen sanonut että ei polttareita mulle.
Omasta mielestäni polttarit on myös turha perinne, en oikeasti käsitä millään muotoa että mikä niiden perinpohjainen idea on kun kuitenkin häitä juhlitaan häissä ja koska olemme olleet useamman vuoden pari, sekä kihloissa vuoden, emme ole sinkkuja, kuten esim. jenkeissä ajatellaan että se polttari-ilta on viimeinen sinkkuilta.
No nyt sitten mies on ottanut esille että hänelle pidetään polttarit ja että hän on niistä innoissaan, vaikka alunperin sanoi että hänkin pitää polttareita turhina, eikä halua niitä itselleen.
Jotenkin on aika tyhjä olo tuon takia. Mun mielestä kun kuitenkin asioista on pidettävä kiinni ja jos sanotaan että ei tehdä niin, niin sitten niin ei tehdä.
Jotenkin on siis petetty olo. Tuntuu myös sille että mies saisi muutenkin näistä juhlista enemmän irti, kun hänen kaikki kutsutut vieraatkin tulevat ja minun ei.
Eikä mua niinkään se ryyppääminen haittaa, mä voin lähteä yksinkin baariin tms. mutta enemmän tuo ettei sovitusta pidetä kiinni.
Ja olen miehelle puhunut tuosta, mutta hän ei oikein tunnu tajuavan miksi olen mieleni pahoittanut.
Kiitos jos luit.
Kommentit (49)
Oikeasti. Et halua sitä, et tätä, et tuota, joten mieskään ei saa haluta. Se kuolee pystyyn sun kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täydellinen riidattomuus tai vaikeuksien puuttuminen ei ole hyvän ja huonon parisuhteen ero. Ratkaisevaa on se, riidelläänkö rakentavasti ja miten vääjäämättä vastaan tulevista vaikeuksista selvitään.
Jatkuva kiintymyksen ja kiinnostuksen osoitus kantaa parisuhteessa pitkälle. Arvostus ja ihailu toista kohtaan ovat tärkeitä. Myönteisessä ilmapiirissä myös ristiriitoja kestetään. Hyvässä parisuhteessa ei ole fyysistä eikä henkistä väkivaltaa.
Väkivalta parisuhteessa on vallankäyttöä ja toisen alistamista. Huonossa suhteessa osapuolet eivät ole tasa-arvoisia. Toista ei arvosteta eikä kunnioiteta.
Mitään väkivallan muotoa ei voi hyväksyä
Parisuhteessa voi olla fyysistä, henkistä, taloudellista ja hengellistä väkivaltaa. Niistä mikään ei kuulu onnelliseen parisuhteeseen.
Huonossa parisuhteessa voi olla toisen vähättelyä ja nimittelyä, menemisten ja tekemisten rajoittamista
Hmmm...nyt sun pitää niellä kiukkusi ja antaa sulhasen mennä polttareihinsa ilman marinaa. Mun ex-ystäväni perui häänsä, koska sulhaselle pidettiin hänen KIELLOISTAAN huolimatta polttarit. No, häät sitten pidettiin kuitenkin mutta ei varmaan tullut kovin auvoinen avioliitto, kun lähtökohdat oli nuo... Älä käsitä väärin, ymmärrän sun tunteesi mainiosti, samoin pahan mielesi mutta yritä sinäkin ymmärtää miestäsi.
sinä olet itse sanonut, ettet tahdo polttareita, joten et sitten niitä saanut. Jos olisit sanonut toisin, olisi sinulle varmasti jotain järjestetty.
Tietysti ikävä, että miehesi vaihtoi mielipidettä, mutta parempi on perua puheensa kuin katua sitten seuraavat 50 vuotta sitä, ettei suostunut polttareihin.
Eli: unohda koko juttu, mene naimisiin iloisena ja ajattele polttareista niinkuin ennenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käsittääkseni, vaan se, että ap kokee, että mies ei uskalla olla rehellinen hänelle, vaan on mielistellyt häntä tässä asiassa, vaikka on tiennyt että ap ei sellaista siedä. Minuakin mietityttää se, että mitä miehesi pelkää - ehkei hän sinänsä pelkää sinua niin kuin joku ehdotti - vaan mahdollista konfliktia ts. hänkään ei ole ihminen joka haluaa konfliktia, mikä ikinä se syy sitten onkaan, että hän sellaista asiasta pelkäsi. Nyt toisaalta hän on saattanut jo unohtaa alkuperäisen intonsa, ettei halua polttareita. Minäkin kannatan, että puhutte asiasta vielä kerran - että mies ymmärtää mikä mättää ja opitte tuntemaan toisianne paremmin. Tunnistan itseäni tuosta miehestäsi, että joskus vain tuntuu helpommalta kertoa puolitotuus - tai pikkuhiljaa yksityiskohta yksityiskohdalta jokin asia - jotenkin suojella miestäni - ts. en osaa olla aina avoin - joskus ihan tyhmistäkin asioista, koska jotenkin haluan säästää hänen hermojaan.
ja rivien välistä ymmärrän, että miehesi arkailee mielipiteensä sanomista, ettet saa skitsokohtausta.
hän ei siis saa olla omana itsenään parisuhteessanne.
Jos saat mielipahaa noin pienestä asiasta, niin miten selviät avioliitossa ennemmin tai myöhemmin tulevista vastoinkäymisistä?
Toivon, että miehesi tulee vielä järkiinsä ja peruu häät. Se on teille kummallekin parempi, sillä erohan tosta tulee ennemmin tai myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se vasta toimivaa kommunikaatiota vaatiikin!
ja dominalta. Mitä sitten, jos mies sanoi, ettei välitä polttareista? So? Mieli voi muuttua ja miten sinä ihmeessä kehität tuollaisesta ongelman? Ja miksi miehen pitäisi anteeksi pyytää tuota mielenmuuttumista, jotta sinä et peruisi häitä? Itseasiassa kirjoituksistasi päätellen miehesi saisi lottovoiton, jos peruisit häät. Ihan oikeasti. Kuinka monet kerrat sitä on itsekin miettinyt, että taitaa jättää vaikka pikkujoulut väliin ja sitten sinne on loppujen lopuksi lähtenyt? Ei ole tullut mieleenkään, että pitäisi jotenkin pitää sanastaan kiinni ja pahoitella miehelle tilannetta. Sen kun totean ääneen, että "taidankin mennä sinne pikkujouluihin". Mies toivottaa hauskaa iltaa ja halaa. Herranen aika, ei suhde ole vankila ja tälläisissä arkisissa asioissa mieli voi muuttua monestikin.
Mitä taas strippibaareihin tulee, niin luuletko, ettei miehesi ole naiskroppaa nähnyt? Nykyään alastomuudessa ei ole enää mitään ja ajatteletko, että miehesi rakastuu strippariin ja jättää sinut? HALOO! Yhtä hyvin voi rakastua pornoleffan näyttelijään.