Kuka tekee kielivalinnat alakoululaisella? Lapsi haluaa englannin mutta

Vanhempien periaatteet on monen murheen alku.

Kysypä vaikka Jari Sinkkoselta ;) ja lakkaa olemasta curling curling curlingggggggggggg

vanhemmat päättää mutta kukas sitä kieltä opiskelikaan?



Kyllä lapsen olisi hyvä olla motivoitunut opiskeluun.

ja tärkeintä on opiskelijan oma motivaatio. Siksi englanti. Tai ottakaa ranska ja tappakaa kaikki into kieltenopiskeluun :-).

ja hyväksykää se, että istut illat erittäin tuskastuneen, väsyneen, motivoitumattoman ja surullisen lapsen kanssa väkisin opiskelemassa ainetta, jota lapsi vihaa. Onhan tuokin tietty tapa näyttää, että valta on vanhemmmilla.

Osaatteko auttaa läksyissä? Entä motivaatio? Lapsi todennäköisesti lukisi englantia mielellään, tekisi läksyt kunnolla jne, mutta miten saksan tai ranskan kanssa kävisi? Sitä lastankin kannattaa joskus kuunnella.

ei ole mitään järkeä valita kieltä, jota lapsi ei tahdo opiskella. Se näkyy nimittäin motivaatiossa ja työskentelyssä.



t. kielten ope

mutta lasten taipumusten mukaan. Eli pitää olla kielipäätä sillä lapsella, ei riitä, että äiti tahtoo. Ja hyvä olisi sitten, että vanhemmat itse osaisivat sitä pitkää kieltä.

annoin jopa yläkoululaisen itse valita valinnaisaineet. Kivittäkää! Minusta on tärkeintä valita mieluisia asioita eikä niitä, joita äiti haluaa. (ja se lapsi valitsi saksan, ATK:n, lakikurssin ja tukioppilastoiminnan).

annoin jopa yläkoululaisen itse valita valinnaisaineet. Kivittäkää! Minusta on tärkeintä valita mieluisia asioita eikä niitä, joita äiti haluaa. (ja se lapsi valitsi saksan, ATK:n, lakikurssin ja tukioppilastoiminnan).

Lapsi on kuitenkin se, joka opiskelee, ei vanhemmat.

ja ranska on muuten vaikea kieli, ihan näin kokemuksesta voin sanoa.

Vanhemmat osaavat kaikkia näitä kieliä. Se ei ole ongelma eli voimme auttaa läksyissä.



Ei lapsella mitään erityistä vastenmielisyyttä ole mitään kieltä kohtaan vielä. Koko kieltenopiskeluhan on uusi asia :-)



Ehkä meidän pitää vaan pehmeästi puhua vieraamman kielen puolesta, kertoa siitä että kohta oppii enkkua kumminkin, jne.

Tämä kielivalinta on juurikin sellainen asia, joka vaikuttaa niin pitkälle elämässä eteenpäin, ettei sitä kahdeksanvuotias voi vielä oikein ymmärtää. Siksi tällaiset ratkaisut tekevät vanhemmat, toki lapsen kanssa keskustellen. En kuitenkaan halua joutua sellaiseen tilanteeseen, missä lapsi on jo kavereidensa kanssa päättänyt lukea englantia ja äiti joutuu jyräämään.



Minä olen aloittanut jo nyt kielellisesti lahjakkaan eskari-ikäisen kanssa juttelut siitä, että koulussa hän lukee ensiksi saksaa ja sitten englantia. Syitä on monia eikä vähäisin ole se, että näin lapsi saa takuulla lukea kieliä pienessä ryhmässä, josta ne kaikkein lahjattomimmat häiriköt puuttuvat. Tämä on hänen kohdallaan erityisen tärkeää, koska hän on erityislapsi ja hänelle on keskittyminen levottomassa ympäristössä tavallista hankalampaa.

tuleeko siis ryhmät täyteen vaikka minkä kielenvalitsisi?

Meiläl ei puhettakaan että mistään muusta kielestä olis saatu ryhmää kasaan kuin englannista, eikä A2 kieli alkanut lainkaan kun niin vähän valitsi mitään kieltä.

Ilmeisesti ekalla, koska jos tokalla niin se kielivalinta olisi jo tehty. Eli teillä on aikaa mietti yhdessä lapsen kanssa mitä kieltä hän rupeaa lukemaan. Ottakaa selvää myös tulevista kielivalinnoista eli koska alkaa seuraava kieli.

vanhemmat taipuisivat saksan tai ranskan kannalle. Kysymys meillä siis 2. luokkalaisesta, jonka koulussa on varhennettu A-kielen opetus tokalta luokalta lähtien. 4. luokalta tulisi lisää englanti tai ruotsi, jos olen oikein ymmärtänyt.

Valitsin venäjän ja pian selvisi, että porvarihenkisessä pikkukaupungissa se oli sama kuin julkinen kommunistiskin julistautuminen.



Ja kaiken lisäksi sitä ei voinut lukiossa yhdistää lukujärjestyksessä muuten kuin pitkään fysiikkaan. Eli minä luin sitten pitkää fysiikkaa ja lyhyttä matikkaa... Ja sitä venäjää, jossa oli lisäksi surkea maikka, toisin kuin saksassa.



Meidän perheessä vanhemmat valitsevat lasten aineet - ja ottavat kaikesta selvää hyvissä ajoin ja huolella!

Kertokaa, että saksa tai ranska on hieno kieli osata, muistelkaa mahdollisuuksien mukaan kesälomaa Ranskassa, jonka aikana lapsi olisi hyötynyt kielitaidosta.



Ja korostakaa, että sen englannin saa sitten nelosluokalla kumminkin ja koska se on helppo kieli ja sitä luetaan yläasteella samalla tasolla kuin A1-kieltäkin, sen ehtii oppia aivan yhtä hyvin.



TAI jos lapsi vaikuttaa tuonkin jälkeen vastahakoiselta, voittehan te ottaa (EHKÄ, ryhmäkokovaatimukset eivät välttämättä täyty) sen toisen kielen nelosella ja nyt englannin.

mutta valitseeko tosiaan joku vanhempi valinnaisaineet yläkoululaisenkin puolesta?!



Alakoululaisen vielä ymmärrän, vaikka minä luultavasti antaisin hänenkin valita itse, mutta eikö yläkoululainen jo pysty itse valinnan tekemään? Muutenkin koulunkäynti on monelle vaikeaa yläkouluiässä ja sitten vielä vanhmepi valitsee valinnaisaineet, jotka eivät ehkä tippaakaan lasta kiinnosta. Ei kuulosta järkevältä.

Valitsin venäjän ja pian selvisi, että porvarihenkisessä pikkukaupungissa se oli sama kuin julkinen kommunistiskin julistautuminen. Ja kaiken lisäksi sitä ei voinut lukiossa yhdistää lukujärjestyksessä muuten kuin pitkään fysiikkaan.

Meiläl ei puhettakaan että mistään muusta kielestä olis saatu ryhmää kasaan kuin englannista, eikä A2 kieli alkanut lainkaan kun niin vähän valitsi mitään kieltä.

Tätä minäkin vähän pelkään, varsinkin kun A2-kieleen vaaditaan enemmän opiskelijoita kuin A1-kieleen. Lapseni lähikoulu on iso, tarjolla on kahtakin muuta kieltä, mutta silti ryhmät jäävät usein syntymättä.

Takavuosina harvinaisia kieliä valittiin enemmän, mutta tätä nykyä saavat vissiin lapset päättää. Minusta on pikkuisen outoa, että pikkulasten kanssa ollaan tosi jämäköitä ihan toisarvoistenkin asioiden kanssa (tyyliin mikä paita aamulla puetaan), mutta sitten kun on kysymys oikeasti merkittävistä asioista, niin sitten annetaan vastuu lapselle.

- 15

mutta yritän kyllä kannustaa lasta valitsemaan jonkun kielen yläasteella.

mutta valitseeko tosiaan joku vanhempi valinnaisaineet yläkoululaisenkin puolesta?!

Alakoululaisen vielä ymmärrän, vaikka minä luultavasti antaisin hänenkin valita itse, mutta eikö yläkoululainen jo pysty itse valinnan tekemään? Muutenkin koulunkäynti on monelle vaikeaa yläkouluiässä ja sitten vielä vanhmepi valitsee valinnaisaineet, jotka eivät ehkä tippaakaan lasta kiinnosta. Ei kuulosta järkevältä.