Nainen + alkoholi normaalia?
Alkuun todetaan että olen mies.
Onko teistä normaalia että vaimoni käy noin kerran kuukaudessa vetämässä baarissa alkoholia biletyksen (tanssimisen ja kavereiden kanssa hengailun ohessa) niin että tulee kunnon kännit ja kotiin tullessa kestää sen 5-10 minuuttia kun vetää unta jo pollaan sammuneena?
Noin kerran kuukaudessa viikonloppuisin tapahtuu tälläinen ja seuraavana päivänä on työpäivä jonne hän lähtee sitten krapulassa. Kotona minä miehenä + pari lasta, itse olen töissä viikot ja viikonloput ovat minulle ainoat vapaapäivät ja vaimo yleensä aina viikonloput töissä.
Suhteessa muutenkin olen antavampi puoli, toinen puoli yleensä on antavampi vain silloin kun on ottanut naista väkevämpää ja kestää olla hereillä ennen sammumista, tosin on hän joskus sammunut kesken kaiken, ei mikään kiva tunne huomata.
yli 10 vuotta ollaan oltu yhdessä, ollaan nuoria, vaimo minua nuorempi ja hänen mielestä on normaalia että vedetään kännit ja seuraavana aamuna mennään töihin krapulassa.
Itse en nykyään juo, en ole raivoraitis mutta muutama siideri vuoteen menee vain, ei vain maistu. Nuorempana join enemmänkin mutta ei mikään ongelma koskaan.
En ymmärrä naisen humalahakua, en ymmärrä että juodaan kun seuraavana päivänä työpäivä. En ymmärrä ettei hän osaa tehdä aloitetta minua kohtaan koskaan vaan minun pitää olla se aloitteen tekijä ja 50% kerroista tulee pakkia että väsyttää, väsyttää, väsyttää jne.
Olen tilanteeseen loppuunpalanut ja tällä hetkellä tilanne on se että en vain yksinkertaisesti jaksa enää. Onko tälläinen normaalia käyttäytymistä kun hän niin väittää? Harrastaako tätä moni muukin äiti esimerkiksi täällä?
En minäkään mikään täydellinen ole, paljon ollut ongelmia ja vaikeuksia itselläni suhteen alussa mutta olen suoristanut selkäni ja ollut hyvä aviomies + isä ja jättänyt taakse kaiken typeryyden.
Vaimoni sanoo rakastavansa minua mutta ei sitä osoita koskaan. Ja edellisen ryyppyillan jälkeen pistin hänet pihalle, kuulemma olen hullu ja hänessä ei ole mitään vikaa vaan on normaalia ryypätä ja mennä töihin krapulassa seuraavana päivänä.
Onko normaalia?
Kommentit (12)
Ehkä hän on lapsena jäänyt huomiosta paitsi, toisin kuin sinä ap?
Ikävä sanoa, mutta suosittelen sulle toista naista, jos naisesi ei pätkääkään arvosta sinua. Tunnen tuon naistyypin hyvin, pettää jokaista, sinuakin ap. Hänellä on ollut ennen sinua jo monta miestä tai jos ei ole on nytkin ja tulee olemaan. Hän ei tyydy mihinkään.
mukana muutaman kerran, lapsin vahtia en nyt ala mistään palkkaamaan sen vuoksi että pääsemme molemmmat baariin koska se menee niin että vaimoni lähtee kavereiden kanssa ja minä olen ylimääräinen siihen porukkaan.
En minä lahjoilla lahjo vaimoani, oaoita syntymäpäivänä, nimipäivänä tms. että minä muista ja välitän.
Mutta osasihan tämän arvata, olen mies ja turha täältä kysyä onko normaalia vaimoni ryyppäminen, kaikki kaadetaan minun niskaan etten ole kiinnostunut vaimoni tekemisistä, kyllä olen.
Kiitos viesteistä, olen niin rikki kun perheeni hajosi etten viitsi mitään syyttelyä minua kohtaan lähteä edes lukemaan.
tsempistä, arvostan sitä.
Tosin tässä on ihmeellistä se että vaimollani on ollut vain 1 ennen minua ja ei ole koskaan pettänyt minua vaikka kuinka konttaamalla tullut kotiin, tiedän että tuo on totuus. Minun pitäisi olla kai tyytyväinen? Mutta en voi olla, en näillä eväillä mitä nyt hän minua kohtaan esittää.
Vaikenen nyt tästä aiheesta, alkoi niin ärsyttämään tuo minun pienimuotoinen syyttäminen että olen syyllinen kun en mene baariin hänen kanssaan ja en ole kiinnostunut mukamas hänen asioistaan.
Kiitos ja näkemiin
Jotenkin tässä nyt tulee kaksi asiaa limittäin. Onko ongelma tuo naisen juhliminen vai läheisyyden puute? Se, että kerran kuussa on pois kotoa illan, ei mielestäni voi aiheuttaa tuota läheisyyden puutetta mistä puhut.
Jos sinä olet viikot töissä, niin voisi kai olla ihan kohtuullistakin, että vaimolla on joskus viikonloppuna vapaata? Lasten kanssa hän on töissä 24/7. Jos vietätte 3 viikonloppua neljästä yhdessä (koska sinä et omien sanojesi mukaan käy missään vaan olet suoraselkäinen perheenisä), niin miten aikaa voi olla liian vähän? Pienet lapset tietysti väsyttävät molempia, mutta usein nainen on se, jolla lopulta on vastuu kodista/lapsista/siisteydestä/aikatauluista. Voisitko ajatella, että siinä voisi olla osa syy hänen haluttomuuteensa? Jos ehtisit auttaa kotitöissä enemmän, aikaa ja energiaa teidän suhteellenne ehkä voisi löytyä enemmän? Tämä nyt pelkkää arvailua, koska en tilanteestanne tiedä mitään syvällisempää.
Mielestäni tuo kerran kuussa on täysin normaalia, sitä ehkä ihmettelen, miten hän muka jaksaa mennä töihin jos tosiaan on siinä kunnossa mitä kuvailet? Kertonee siitä, että tuo bileilta on erittäin kaivattu henkireikä. Minä kyllä käyn useamminkin, ja mieheni myös, vuorotellen siis, koska lapset ovat pieniä. Kännin määrää on vaikea mitata, mutta jos vaimo tosiaan saa itsensä raahattua seuraavana päivänä töihin niin ei liene kuitenkaan niin pahasta asiasta kyse?
Jos ongelmasi on seksin puute, niin se on tietysti vaikea ongelma, ja varmaan läsnä monissa perheissä, joissa on pieniä lapsia. Silloin et tosin voi nimetä kiukkusi syyksi jotain toista asiaa (juhliminen) vain ehkä siksi, että et kehtaa valittaa seksin puutteesta?
eri asia on jos joka päivä olisi pakko saada pullo viiniä.
Mitä eroa on miehen ja naisen humalahakuisella juomisella? Miksi naisen juominen on isompi ongelma kuin miehen?
Minua vähän häiritsee tuo "olen jättänyt taakseni kaiken typeryyden". Et kai ole herra täydellisyys, koska se on sama kuin ikävä, pinkeä ihminen.
Eli nyt puhutaan vain yksi kerta/kk? Silloin on mielestäni ihan ok. Ehkä nyt ei ihan 'normaalia' sikäli, että harva 30+ äiti, jonka tiedän, sellaista tekee niin usein, mutta kyllä minä tuon määrän sietäisin jos jaksat ja pärjäät lasten kanssa.
Oletuksella, että määrä ei tuosta kasva.
Mutta tuo muu huomion osoittaminen, tai osoittamatta jättäminen, ei ole kivaa, sitä en ehkä sulattaisi. Enkä usko valitettavasti, että nainen tuosta muuttuu - kova kovaa vasten, kerrot mitä haluat ja mitä tapahtuu, jos ei niin tapahdu.
Onneksi ei ole tuollaista miestä. Huh! ('ollut 1 ennen minua' kertoo, että olet niitä, jotka oikein etsivät jonkun madonna-neitsyen, mutta nyt ikävästi näyttää, että et löytänytkään ihan sitä, mtiä etsitä. Siksi varmaan otit paljon nuoremman, kun ajattelit kouluttaa mieleisesi...)
tsempistä, arvostan sitä.
Tosin tässä on ihmeellistä se että vaimollani on ollut vain 1 ennen minua ja ei ole koskaan pettänyt minua vaikka kuinka konttaamalla tullut kotiin, tiedän että tuo on totuus. Minun pitäisi olla kai tyytyväinen? Mutta en voi olla, en näillä eväillä mitä nyt hän minua kohtaan esittää.
Vaikenen nyt tästä aiheesta, alkoi niin ärsyttämään tuo minun pienimuotoinen syyttäminen että olen syyllinen kun en mene baariin hänen kanssaan ja en ole kiinnostunut mukamas hänen asioistaan.
Kiitos ja näkemiin
en vastusta baarissa käyntiä. Lähdöt ovat vain nopeita, samanapäivänä joku kaveri soitti että niille saunomaan, luvataan tulla kotia 24.00 ja sitten ilmoitetaan 24.00 että saanko lähteä baariin?
En ole mikään isä vaimolleni jolta lupia kysytään, olen hänelle sanonut monta kertaa että minulta ei kysytä lupia tuollaiseen vaan hänen tulee itse tehdä päätöksensä mitä haluaa tehdä, mennä baariin vetämään ne kännit tai tulla kerrankin kotiin minun kainaloon katsomaan elokuvaa, olemaan vain hellästi yhdessä.
Ei yhtään kertaa ole valinnut minua, aina valinnut sen baarin kun olen sanonut että sinun päätöksesi. Kyllä saa käydä tuulettumassa mutta jos tekee sen tarpeeksi siististi tietäen omat rajansa eikä vedä änkyrikänniä ja varsinkaan sellaisena yönä kun seuraavana aamuna töihin lähtö.
Yhteistä aikaa emme saa koskaan, aina menee työt ja lomat ristiin eikä meillä lapsenvahtejakaan tällä paikkakunnalla oikeastaan ole jotka katsoisivat useamman yön lapsia.
Itse olen yrittänyt kaikkeni, olen ollut kusipää kun tapasimme mutta rakkaus muutti minut ja olen suoristanut selkäni. Huomioin vaimoani tämän tästä, ostelen lahjoja ja yllätän hänet koska haluan tehdä niin. Mitään en ole saanut takaisin, vain kylmän vastauksen kun ehdotan että joskus voisit sinäkin yllättää minut ja huomioida, kysyä edes "mitä sinulle kuuluu, onko kaikki hyvin?".
Olen aivan rikki, lapset tässä kärsii ja kun vaimoni ei ymmärrä tehneensä mitään väärää vaikka asiasta on vuosia jo taisteltu niin ei tässä mikään pariterapia enää taida auttaa. Olen antanut periksi, valitettavasti.
Tässä on aika jännä tuokin ajattelun malli, että toisaalta annat hänen itse päättää, etkä suostu ottamaan kantaa kun hän HUOMIOI sinut kysymällä onko ok että menee baariin, mutta sitten KUITENKIN sinulla on se OIKEA RATKAISU olemassa, joka hänen "kuuluisi" tietää, mutta et voi sanoa sitä koska et ole hänen isänsä?
Puolisosi ei tule muuttumaan juuri sellaiseksi kuin sinä haluat, yritä hyväksyä hänet sellaisena kuin on.
ja ehkä jopa pakenee ankeaa arkea. Nollaa kerran kuussa elämäänsä hauskanpidolla.
Olen vanhempi naisihminen varmasti kuin vaimosi ja käyn kyllä kerran kuukaudessa, joskus useamminkin, tuulettumassa ja tanssimassa. Vietän aikaani rennosti ystävien seurassa, ilman lapsia ja arkisia ympyröitä. Mutta..
sillä erotuksella, että teemme sen miehen kanssa yhdessä. Käymme siis yhdessä ravintolassa iltaa viettämässä ja tanssimassa ja hengailemme ystävien kanssa. Emmekä juo itseämme änkyräkänniin, emmekä sammu kesken sänkypuuhien.
Ja niitä sänkypuuhia on muulloinkin, molempien aloitteesta. Puhumme kaikesta taivaan ja maan välillä, teemme monenlaisia asioita yhdessä ja perheenä. Huomioimme toisiamme, tuemme huonoina hetkinä ja jaamme ne iloisetkin.
Olisko teillä pariterapian paikka tai ainakin kahdenkeskisen lomasen, jonka aikana puhutte oikeasti siitä mitä elämältänne haluatte.
en vastusta baarissa käyntiä. Lähdöt ovat vain nopeita, samanapäivänä joku kaveri soitti että niille saunomaan, luvataan tulla kotia 24.00 ja sitten ilmoitetaan 24.00 että saanko lähteä baariin?
En ole mikään isä vaimolleni jolta lupia kysytään, olen hänelle sanonut monta kertaa että minulta ei kysytä lupia tuollaiseen vaan hänen tulee itse tehdä päätöksensä mitä haluaa tehdä, mennä baariin vetämään ne kännit tai tulla kerrankin kotiin minun kainaloon katsomaan elokuvaa, olemaan vain hellästi yhdessä.
Ei yhtään kertaa ole valinnut minua, aina valinnut sen baarin kun olen sanonut että sinun päätöksesi. Kyllä saa käydä tuulettumassa mutta jos tekee sen tarpeeksi siististi tietäen omat rajansa eikä vedä änkyrikänniä ja varsinkaan sellaisena yönä kun seuraavana aamuna töihin lähtö.
Yhteistä aikaa emme saa koskaan, aina menee työt ja lomat ristiin eikä meillä lapsenvahtejakaan tällä paikkakunnalla oikeastaan ole jotka katsoisivat useamman yön lapsia.
Itse olen yrittänyt kaikkeni, olen ollut kusipää kun tapasimme mutta rakkaus muutti minut ja olen suoristanut selkäni. Huomioin vaimoani tämän tästä, ostelen lahjoja ja yllätän hänet koska haluan tehdä niin. Mitään en ole saanut takaisin, vain kylmän vastauksen kun ehdotan että joskus voisit sinäkin yllättää minut ja huomioida, kysyä edes "mitä sinulle kuuluu, onko kaikki hyvin?".
Olen aivan rikki, lapset tässä kärsii ja kun vaimoni ei ymmärrä tehneensä mitään väärää vaikka asiasta on vuosia jo taisteltu niin ei tässä mikään pariterapia enää taida auttaa. Olen antanut periksi, valitettavasti.
sinne tuulettumaan.
Varaa lapsenvahti valmiiksi ja tuuleta sinäkin päätäsi. Ravintolassa saa olla ja tanssia selvinkin päin. Koittaisit sinä kiinnostua siitä mistä vaimosi selvästi pitää, osallistu siihen. Ehkäpä vaimokin kiinnostuisi siitä mitä sinä haluat.
Minä haluan mielummin elämässäni läsnäolevan miehen kuin jotain osteltuja lahjoja.
T: eka vastaaja