Lue keskustelun säännöt.
Että voi ihminen olla TYHMÄ! :(
11.08.2011 |
Varoitus: pitkä ja puuduttava tilitys.
Älysin tässä vähän aikaa sitten erään asian. Minulla oli ihana mies. Huom. Oli. Siitä on jo pari vuotta aikaa. Tämä mies oli kaikinpuolin hyvä mies: erittäin mukava, hauska, fiksu, työssäkäyvä (vakituinen työpaikka autokorjaajana) ja hyvännäköinenkin, mikä on vain plussaa. Tämä mies ei ikinä pahoittanut mieltäni. Vaihdoin tämän miehen silloin aikanaan nykyiseen mieheeni: ei niin fiksuun, hauskaan kylläkin, yli 8kk työttömänä olleeseen (töitä on tarjottu), luottotiedottomaan ja aggressiiviseen, mutta todella komeaan mieheen, joka tämän tästä pahoittaa mieleni haukkumalla minua, sanomalla muuten vain pahasti tai käskemällä menemään "kotiin", millä tarkoittaa lapsuudenkotiani. Tämä mies hajottaa huonekaluja ym. suuttuessaan, ja suuttuukin herkästi.
Minulla on tämän nykyisen mieheni kanssa pieni poika. Olin juuri ottamassa käyttöön ehkäisyä, kun paljastuikin, että olin raskaana. Olin siksi ottamassa ehkäisyä, koska älysin, etten tahtoisikaan tämän miehen kanssa lapsia, mutta lapsirakas ihminen kyllä olen.
Monta kertaa olen miettinyt, miksi katson tuota miestä... Olen aina välillä todella onneton... Kai minä tuon meidän lapsemme takia koitan sinnitellä, että hänellä olisi "kiinteä perhe". Ja senkin takia, koska kuitenkin kaikki kuittailisivat minulle, että "nii-in, ei se "salamarakkaus" olekaan aina sitä, mitä luullaan". Menimme kihloihin alle 2kk seurustelun jälkeen ja muutin hänen luokseen paria kuukautta myöhemmin.
Nyt tässä mietin, että mitä, jos olisin sen toisen miehen kanssa. Olisi asiat ehkä paremmin. Vaikka on minulla maailman ihanin ja suloisin lapsi, se on ihana asia.
Olen miettinyt, että ottaisin yhteyttä siihen edelliseen mieheen... Mutta en tohdi, enkä uskalla. Ei hän minua kuitenkaan huolisi, kun minulla on lapsi ja, kun aikoinaan minä itse hänestä luovuin.
Ja tiedän, olen tyhmä. Haukkukaa pois vaan, hau hau :(
Kommentit (24)
tyhmästi tehty mutta nyt vain elät eteenpäin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se yhteyden ottaminen siihen vanhaan maksaa? Mikä menee rikki jos se lyö luurin korvaan?
Ja jos ei ole provo, niin yksikään lapsi ei tarvitse tuollaista 'kiinteää' perhettä, missä rikotaan kamoja kun suututaan ja haukutaan toista vanhempaa.
se yhteyden ottaminen siihen vanhaan maksaa? Mikä menee rikki jos se lyö luurin korvaan?
Ainakin ex-mies olisi onneton luuseri, jos ottaisi takaisin hänet dumpanneen naisen, joka on väliajalla onnistunut tekaisemaan jollekin ääliölle lapsen.
2: Vaihdoin siksi, koska silloin se tuntui oikealta. Silloin suhde tuntui"tylsältä ja kaavamaiselta" ja tahdoin yllätyksellistä suhdetta. Nyt tahtoisin juuri sitä tuttua ja turvallista enemmän, kuin tällaista...
3: Ja niin, olen itsekin miettinyt, että pakko jatkaa vaan eteenpäin...
4: Eihän se yhteydenotto sinällään paha olisi, mutta uskon, että hänellä on nainen, tai että hän joka tapauksessa torjuisi minut. Ja ei ole provo. Ja olen miettinyt lapsenikin kannalta, että hänen ei tarvitsisi tällaista kestää...
5: Niin minäkin pahoin pelkään, että ei se edellinen minua huolisi, ainakaan sitten lapseni takia. Vaikka kyllä hänkin lapsista pitää, mutta eihän se oma olisi.
exän kuulumiset ja kun kuulet hänen olevan onnellisesti kihloissa ja rakentavan taloa ja ensi vuodeksi häät suunnitteilla ja liuta lapsia. Voit jättää nuo haikailut ja jahkailut hänen suhteensa.
Sitten keskityt siihen, että sinä osaat olla lapsen kanssa kaksinkin. Ei ole pakko olla seuraavaa miestä heti odottamassa, kun lähtee huonosta suhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sinun pitäisi ottaa yhteyttä entiseen mieheesi ENNEN kuin eroat nykyisestäsi? Miksi et eroa ja ota sitten yhteyttä?
Tuskin tuo ensimmäinen mies (jos oikeasti on fiksu) haluaa sellaista naista, joka pelkän ulkonäön ja jännittävyyden vuoksi jättää ja alkaa heti vääntää lasta aggressiivisen luuserin kanssa.
Toivottavasti ainakaan ei, toivon hänelle jotain parempaa.
Mitäs jos kokeilisit elää ihan yksin ja viisastua ennen kuin alat taas vongata uuden miehen perään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että et olisi ollut exän kanssa onnellinen, koska silloin kaipasit jotain muuta. Silloin sinulla ei ollut sitä kokemusta mitä nyt on. Eli älä harmittele tekemiäsi valintoja.
Sen sijaan mieti nyt tarkkaan, kannattaako nykyistä liittoa jatkaa. Toisten puheita ei kannata miettiä, puhukoot mitä puhuu. Miten itse voit nykyisessä suhteessasi, entä lapsi? Täytyykö teidän jopa pelätä kotona?
Älä sotke vanhaa miestä juttuun ennenkuin olet saanut asiat selviksi nykyisen miehesi kanssa. Älä pitä sitä vaihtoehtona, että eroat jos entinen miehesi on vielä vapaana tms. Mieti ihan vaan yleisesti, haluatko erota vai jatkaa.
7: Juuri näin olin itsekin ajatellut tekeväni, jos siis päättäisin, että ottaisin häneen yhteyttä.
8: Niin, voisinhan minä ottaa tosiaan yhteyttä sitten eron jälkeen. Olisi vain hyvä sitten olla asunto jostain varalla minulle ja lapselleni, jos lähtisimme. En tahtoisi mennä kenenkään nurkkiin riesaksi.
9: Olen miettinyt samaa. Tyhmähän minä olin, kun säntäsin salamana uuteen suhteeseen, mutta luulin vain tätä miestä erilaiseksi. Sitä hän oli kauan, kunnes totuus hänen luonteestaan paljastui...
10: Niin. Välillä suhteessamme on hyviäkin hetkiä, ne vaan nykyisin ovat kovin harvassa. Vähän väliä riitelemme jostain... Ei meillä ehkä olisi syytä pelätä häntä, koska hän itse kertoo purkavansa kiukun niihin huonekaluihin tms. ettei meihin kajoaisi. Kyllä hän välillä kovakouraisesti lasta käsittelee, josta olen kyllä hänelle sanonut. Ja tässä taannoin sydämeni särkyi, kun hän sanoi omaa lastaan vitun paskaksi. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta käy sinuun käsiksi, niin se vain menee.
Sitten katselet muita. Ei ennen kuin olet eronnut.
Ja tässä taannoin sydämeni särkyi, kun hän sanoi omaa lastaan vitun paskaksi. :(
Tämä kruunaa kyllä kaiken.
Mikä ihme niissä kusipäissä oikein viehättää. Eikä mies muutenkaan kuvauksen perusteella mitenkään helmeltä vaikuttanut, itse en olisi tuollaisen luuserin suuntaan edes sylkäissyt, jos vaihtoehtona vierellä oli kunnollinen ihana mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta sellaista se on. Minusta nykyinen miehesi kuulostaa kusipäältä, joka pitää jättää. Entisen miehen perään on turha haikailla, mutta löydät varmasti jossain kohtaa elämääsi uuden mukavan miehen. Älä sitten kuitenkaan syöksy heti suhteeseen, vaan katsele ihan rauhassa.
Itse vaihdoin kunnon miehen, jonka kanssa oli tylsää, mieheen, jonka kanssa elämä on enemmän sellaista, jollaista haluankin sen olevan. Mutta olen päättänyt, että jos tuo muuttuu kusipääksi tai kuolee, en ota uutta miestä, vaan olen lasten kanssa keskenään.
Älä nyt vaan jää jumimaan siihen "olen tyhmä" ajatukseen, vaan tee asialle jotain.
Vaihtelua ja ei-tylsyyttä elämään roppakaupalla.
Nyt olen paljon ilkeä, mutta vaikutat ihmiseltä, jolle pitäisi olla taas seuraava paikka valmiina, kun mieli on taas muuttunut.
Realiteetit on, että ex-miehellä pitäisi olla erityisen hyvä itsetunto, että ottaisi takaisin hänet lempanneen "hutsun" ja vielä toisen miehen lapsi kaupan päälle. Itse en siihen ikimaailmassa kykenesi, varsinkin kun lapsi muistuttaisi historiasta joka paivä.
Eli ap, jos erota aiot, niin pitää ihan itse erota ja muuttaa omilleen. Kun saat itsesi raiteille suhdemielessä, niin maailma on täynnä miehiä ja jos silloin ex tuntuu tavoittelemisen arvoiselta niin sitten voi viritellä suhdetta uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanoo vanha sananlasku.
Mutta onneksi nykySuomessa paskan miehen voi jättää, ja elellä vaikka itsekseen. Ilman pelkoa raivareista. Jät siis nykyinen miehesi, äläkä haikaile entistä vaan elä tässä ja nyt, lapsesi parasta ajatellen.
Minä taisin täällä keväällä tilittää elämäämme, ja voin kertoa että palsta avasi silmäni. Mies kieltäytyi terapiasta, kävin itsekseni siellä. Koulut loppui, niin yksi arkipäivä laitettiin kamat autoon. Ensin muutettiin suvun tyhjillään olleeseen asuntoon, ja koko ajan on talkoovoimin remontoitu rivarineliötä asuttavaan kuntoon. Ositus on pian selvä. Tapaamisoikeudet neuvoteltu. Mies mankuu takaisin, mutta koska tiedän ettei se siitä lupauksista huolimatta muutu, niin en ole menossa takaisin. Lapset aloittaa ensi viikolla uudessa koulussa ja tytön viulutunnitkin järjestyi.
Ja lapsissa kaikki tämä näkyy. Eivät kaipaa isänsä raivokohtauksia yhtään. Ovat rauhallisia, ja 12-v. käyttäytyy minua kohtaan nykyään nätisti, ei ole isä enää haukkumisen mallia näyttämässä....eikä isä nimittelemässä häntä idiootiksi.
Tyhmiä tekoja tekee jokainen, mutta tyhmä on ihminen vasta sitten kun ei ota tyhmistä teoistaan opikseen ja korjaa asioitaan.
8: Niin, voisinhan minä ottaa tosiaan yhteyttä sitten eron jälkeen. Olisi vain hyvä sitten olla asunto jostain varalla minulle ja lapselleni, jos lähtisimme. En tahtoisi mennä kenenkään nurkkiin riesaksi.
Siis et kai sä suunnitellut, että pyydät exääsi paitsi ottamaan sut takas, niin myös samoin tein asumaan luokseen!!?? Totta hitossa hommaat itsellesi oman kodin, missä opettelet elämään itsenäisen naisen elämää. Seurustelet sitten kenen kanssa vaan, mutta älä nyt ala lastasi avoliitosta toiseen riepottamaan.
En minä kyllä usko, että hän meihin kävisi käsiksi... Tosin, eihän hänestä olisi uskonut, että hän on aggressiivinen tms.
Ehkä minua rankaistiin tällaisella miehellä sitä, kun lennossa vaihdoin miestä ja pahoitin sen edellisen mielen...
Kai minä vielä jonkun aikaa katson, josko tämä tästä muuttuisi. Pitää yrittää puhua miehelle ja vedota, että muuttuisi, tai sitten me muutamme. Jos muutamme, niin katsella sitten jossain vaiheessa uutta elämänkumppania. Aluksi nauttisin olosta, kun olisi vain minä ja poikani, ei miehiä, jotka olisi päältä herkkuja, mutta sisältä mätiä.
Näitä tapauksia on lähipiirissä niin monta ollut viime aikoina. Erotaan vain sen takia, että on vähän tylsää tavallista elämää ja kuvitellaan että ruohon on vihreämpää aidan toisella puolella. Ymmärrän kyllä jos erotaan väkivallan, juopottelun tms. ihan syyn vuoksi. Pelkkä tylsyys liitossa ei oikein mene multa läpi.
Varsinkaan jos on pienet lapset siinä seassa. Silloin pitää vaan aikuisten ihmisten kestää se tylsyys ja arki. Sellaiseksi se muuttuu myös sen uuden kanssa vuosien varrella. On ihan omasta itsestään kiinni se, että saa tuon arjen kivaksi ja mukavaksi perhe-elämäksi ja se on ihan kivaa kaikessa "tylsyydessään" ja vakaudessaan. Kasvetaanpas aikuisiksi pikkuhiljaa.
En aio haukkua, vaan neuvoa hieman. Mieluummin olen hyödyksi kuin alan kiukutella nettifoorumilla.
En tiedä kuinka kusipäinen miehesi todella on (en voi tietää oletko syyttämiseen ja liioitteluun taipuvainen) eli en voi sanoa kannattaako jättää hänet suorilta, mutta jos käy käsiksi niin siinä vaiheessa sinulla on velvollisuus lastasi kohtaan lähteä ja mennä sitten vaikka "vaivaamaan" jotakuta. Saa olla aika kylmä, jos selität mitä on tapahtunut ja pahastuu siitä, että tarvitset väliaikaista majoitusta. Ja kai sinä nyt välität lapsesi ja itsesi hyvinvoinnista enemmän kuin muiden kuittailuista? Ikäviä kavereita, jos ilkkuvat erollesi.
Jos haluat koittaa nykyisen miehesi kanssa vielä, ei kyllä riitä, että katselet ja pyydät häntä muuttumaan. Sinunkin täytyy tehdä töitä parisuhteenne eteen, harvoin riidat ovat vain yhden osapuolen aikaansaannoksia. Etenkin mikäli vaihdoit miestä noin kevein perustein, taitaa olla itsetutkiskelun paikka (ei se muutenkaan pahasta ole). Alkaako mies riehua ihan yllättäen, vai provosoitko häntä? Provokaatio ei tietenkään ole mikään hyvä syy alkaa rikkoa tavaroita tai haukkua, mutta se kyllä selittää hänen käytöstään.
Ei ole myöskään lainkaan hedelmällistä ajatella vain, että hän on huono mies, tai että olet itse tyhmä. Nämä ovat sellaisia ajatuksia, jotka siirtävät vastuun pois ihmiseltä, sillä jos nyt vain on tietynlainen, niin eihän sille mitään voi. Parempi näkökulma on, että teillä on ongelmia (molemmilla omia ja sitten parina yhteisiä, jotka juontuvat molempien omista ongelmista ja kommunikaatiovaikeuksista). Silloin voi miettiä niitä ratkaisujakin voivottelun ja haukkumisen sijaan. Patista häntäkin miettimään, miksi menettää hermonsa niin herkästi ja voisiko asialle tehdä jotakin.
Lisäksi olisi hyvä tarkkailla sitä, miten puhutte toisillenne ja miten ilmaisette ajatuksenne. Tärkeää on etenkin kiinnittää huomiota siihen, miltä tuntuu, kun yritätte puhua ongelmistanne tai riitelette. Jos ajatuksissa pyörii taustalla ilkeämielinen halu näyttää toiselle, kostaa tai pahoittaa hänen mielensä, ei keskustelemisesta tule mitään; etenkään, jos kokee olevansa oikeutettu ilkeilyyn. Siinä vaiheessa kannattaa mennä omiin oloihinsa rauhoittumaan. Riidan ruokkimisesta ei ole mitään hyötyä, molemmille tulee paha mieli ja se on lapsellenne rankkaa. Ja jos toista kiukuttaa niin paljon ettei kykene olemaan järkevä, toisen on vain nieltävä ylpeytensä ja jätettävä toisen ilkeilyt omaan arvoonsa kunnes on taas rauha maassa.
Jos päädyt jättämään hänet, kaikesta tästä miettimisestä on hyötyä seuraavassa suhteessasi. Ehkä jopa seuraavan miehen valinnassa, sillä parisuhdekyvyt ovat kuitenkin ehkäpä se tärkein ominaisuus seurustelukumppanissa (ei kannata tuijottaa sitä naamaa tai kroppaa, ei niistä näe kuinka mukavaa toisen kanssa on viettää aikaa). Tietenkin itsetuntemuksen kasvaminen auttaa sinua myös kasvamaan paremmaksi ihmiseksi, tulemaan onnelliseksi ja tasapainoiseksi ja mikä tärkeintä, kasvattamaan lapsestasi fiksun ja tyytyväisen ihmisen.
Exäsi tai muidenkaan miehien perään ei kannata haikailla hetkeen mahdollisen eron jälkeen, sillä hyppäämällä suinpäin uuteen suhteeseen voit satuttaa itseäsi, kumppaniasi ja lastasi. En usko, että ero olisi niin helppo kokemus, että siitä selviäisi ihan heti. Kliseehän se on, mutta niin totta: jos et voi olla onnellinen itseksesi, et voi olla sitä myöskään toisen ihmisen kanssa. Ota itseäsi niskasta kiinni ja pohdi asioita oikein kunnolla, myös miehesi kanssa.
Toivottavasti kaikki menee hyvin ja tästä jaarittelustani oli edes jotain iloa.
Miksi vaihdoit silloin miestä?