Mikä on kauhein menkkakokemuksesi? EI MIEHILLE!

Onnittelut, kun olet päässyt moisesta eroon!



Itsellä ei mitään ihmeempiä kokemuksia, mitä nyt niin kiireistä ripuloinnin tunnetta, hyvä että vessaan kerkeää.

Olisinkohan ollut kasilla. Oli just sen kuukauden eka menkkapäivä, mulla runsaat kuukautiset. Olin kotona laittanut siteen ja laskeskelin, että sillä pärjää ekaan välituntiin asti. Meillä oli kemian tunti ja opettaja kysyi luokalta, että pidetäänkö molemmat tunnit putkeen ja jätetään välkkä pois, niin päästään sitten aiemmin tunnilta pois. Minä ainoana vastustin, vessaan olisi pitänyt päästä. No, tunnit yhdistettiin ja minä arkana en kehdannut pyytää päästä vessaan.

Koko tunnin yritin istua vaikka ja miten, kiemurtelin siinä tuolilla ja tunsin kuinka iso klöntti verta hulahti jo muutenkin täyteen siteeseen. No, ohihan se meni. Tyhmä minä olin vielä aamulla laittanut vaalean siniset farkut jalkaani.

Tunnin loputtua vitkuttelin tavaroiden pakkaamista, jotta saisin varmasti lähteä viimeisenä luokasta. Sieltä suoraan vessaan ja kotiin. Ai jeesus että hävetti.

Olen pahoillani, että olet joutunut kokemaan tollaista.

niin tuttua ja niin kamalaa!



Voi miksi naisena elämisen pitää olla niin kamalaa!

Mullakin on kuukautisista ollut jatkuvasti vaivaa. Ei niinkään kivuista, niitäkin on mutta ne saa hoidettua buranalla mutta se vuodon määrä! Vuodan kuin seula ensimmäiset 2 päivää eikä edes yöside meinaa riittää. Hemppa on varmaan tosi alhaalla sillä huimaa usein ja kuukautisten jälkeen olen useita päiviä ihan heikossa kunnossa.Töistäkin olen lintsannut kuukautisten takia, etenkin niistä töistä joissa ei pääse vessaan kun on tarve.

joka kerta. nyt pitkä aika raskauden ja imetyksen takia ettei ole ollut, mutta taas se sama kipu perseessä ja mahassa. niin ja eilen lurahti ohi siteen valkosiin pikkareihin. ei sukkiksia jalassa, onneks sentään olin kotona.

jos vielä aikuisiällä ja lastenteon jälkeen kärsitte noin valtavista kivuista ja vuodoista. Niihin on saatavissa hoitoa!

olen maannut milloin koulun vessan lattialla, luokan lattialla tai ihan missä vaan kipujen takia, jotka oli nuorempana ennen ehkäisyn aloittamista ihan järkyttävät.



Vatsaan koski niin kuin tehosekoittimen terä olisi pyörinyt tulehtuneessa kohdussa samalla kun koko vatsa on liekeissä ja säteilee kipua jalkoihin ja selkään. Buranat ei auttanut yhtään, usein otin vaikka 10 kpl 400 milligramman burania lyhyen ajan sisään eikä mitään tehoa.



Erään kerran sitten rohkaistuin menemään koulun terkkarin luokse ja sanomaan että nyt koskee kun on menkat. Terkkari antoi minulle PUOLIKKAAN ASPIRIININ, ja laittoi hetkeksi pitkälleen. Kun sanoin ettei se auttanut yhtään antoi lopulta luvan mennä kotiin, mutta ei ohjannut eteenpäin lääkärille tai neuvonut miten kipuja voisi lievittää.



En voinut nukkua, syödä, juoda tms. menkkojen ekana päivänä, ja hengittääkin vain pinnallisesti kun sattui niin paljon. Kokeilin vaikka mitä poppaskonstejakin kivun lievitykseen eikä mikään auttanut. Usein kävi niin että kun olin puoli vuorokautta kärvistellyt joka hengenvedolla pahenevissa kivuissa, menetin tajuntani ja heräsin sitten toiset puoli vuorokautta myöhemmin pää ihan sekaisin ja joka paikka hellänä.

Olin matkalla kaverilta kotiin pyörällä ja oli menkkojen toinen päivä. Yhtäkkiä aloin vuotaa niin paljon, että veri meni alushousujen, sukkahousujen, farkkujen ja jopa vaalean villakangastakin läpi. Yritin selvitä kotiin niin, ettei kukaan huomaisi valtavaa verilänttiä. ;-)

Eiväthän he muuten voi tietää, millaista on olla nainen.



Omakin mieheni on vähällä pyörtyä, kun saa haavan sormeensa ja verta näkyy pari tippaa.



Se, mitä ihmettelen näissä kertomuksissa, on, ettei äidille ole voinut puhua. Olen viisikymppinen ja olen aina voinut puhua äidin kanssa menkoista. Äiti puhui mulle siitä asiasta ensimmäisenä, kun olin noin 10-vuotias. Hän itse kärsi kovista menkkakivuista ja runsaista vuodoista.



En tiedä, kulkeeko puhumisen ja puhumattomuuden kulttuuri suvussa, koska äitini tiesi kertoa jostakin vanhasta sukulaisnaisesta, joka oli 50-luvulla jouduttu viemään sairaalaan runsaan menkkavuodon takia.



En oikein ymmärräkään, miksi näistä asioista ei voitaisi puhua. Itselläni oli varsinkin nuorempana kivuliaat kuukautiset, jolloin tuntui siltä kuin joku olisi viiltänyt sisuskaluja puukolla, ja sitten oli usein vielä se ripuli. Minusta silloin pitää olla oikeus pitää sairaspäivä. Olo on silloin usein muutenkin höntti, tavarat putoilevat käsistä eikä pää pelaa. Tiedän, että moni vastustaa sairaslomaa tällä perusteella, mutta kyllä se minusta on vähintään yhtä hyvä peruste olla kotona lepäämässä kuin mikä muu tahansa.

Oli yölento, joten nukuin istualtani. Aamulla nousin penkistä ylös ja hulahti oikein kunnolla ohi, vaikka oli yöside. Vessaan oli tietenkin hirveä jono ja koko ajan tuli lisää.



Vessaan päästyäni housut oli ihan veressä ja tehtailin itselleni vyötärölle neuleesta jonkun ihmeellisen mekkomaisen härpäkkeen peittämään veriset housut.



Varahousut olivat tietenkin matkalaukussa ruumassa ja tavarat tulivat tietenkin tunnin odottelun jälkeen. Vasta sitten pääsin vaihtamaan housut ja suorittamaan melko ihmeellisen suihkun lentokentän vessassa..

Onpa karmeita tarinoita. Mulla ollut tosi hankalat menkat, mutta Caprilon vähentää vuotoa, sain sitä jo nuorena. Ja hormonaalinen ehkäisy vaikuttaa myös. Migreeniin on myös tosi tehokkaita lääkkeitä. Lääkäriin mars. Toisaalta kammottaa se määrä esim. buranaa, mitä nuorena vedin, munuaiset vetelee varmaan jo viimeisiään... Ja migreeniin meni Panadolia kilokaupalla ennen kuin sain Qlaira-e-pillerit.

Etenkin yöt oli vaikeita, kun mikään side ei suojannut tarpeeksi ja aamulla sit hinkkailin verta pois lakanoista. Vielä niin, ettei muu perhe huomaisi - äiti kun oli opettanut, että menkat pitää salata muilta. Silloin ei ollut kaupoissa vielä isoja yösiteitä ja tamponeja en saanut sopimaan millään. Tungin housuun kahta sidettä peräkkäin + pikkuhousunsuojia ja usein jostain vuoti silti yli. Hoh niitä aikoja. Nyt on niin helppoa kuukupin ja normaalin vuodon kanssa. Omalle tyttärelleni ainakin opetan, että menkat on normaali juttu, joiden kanssa ei tarvi jäädä yksin!

Olin 13-vuotiaana (6-luokalla) tutustumassa yläasteeseen, jalassa muodikkaat valkoiset farkut. Yhtäkkiä huomasin, että vuoto oli tullut läpi. Onneksi taisi olla päivä melkein lopussa ja takin helmaa alas kiskomalla sain läikän piiloon. Hiukan vanhempana olin jossain vastaanotolla juttelemassa, kun lähtiessäni huomasin kangastuolissa veriläikän. Täti ystävällisesti sanoi, ettei haittaa :/ Huoh. Enää ei onneksi näitä ongelmia, kun vuodot niukemmat ja siteet yms paremmat kuin 80-luvulla.

Eka nolo oli parikymppisenä, kun olin kesätöissä vaatekaupassa. Kävin vessassa ripuloimassa ja vuorotellen kyökkimässä, kun oksetti niin rajusti. Järki seisoi ja huimasi niin, että menin pitkin seiniä. Vatsa oli niin kipeä etten voinut seisoa kokonaan suorassa, kuin puukolla olisi kaivettu alavatsaa.

Itketti ja hävetti. Pomo (nainen) päästi kyllä kotiin kesken päivän, mutta oli todella kylmänä. En usko että hän oli koskaan kokenut vastaavaa.



Toinen karmiva oli kolmekymppisenä palaverissa. Tunsin että nyt lähtee valumaan siteen yli. Paltsu oli kuumimmillaan, keskustelua ei missään tapauksessa voinut keskeyttää vessakäynnin ajaksi.

Ajattelin että nyt keskityn duuniin täysillä vaikkahan valuisin lattialle saakka. Pehmustetut istuimet vetivät hyvin itseensä..



Kun palaveri loppui jäin istumaan. Kättelin kohteliaasti asiakkaat ja muut osanottajat (nainen kun olen, saan onneksi tehdä sen myös istuen) ja kollegoille valittelin kolkosti, että taisi niksahtaa taas selkä ja että jään hetkeksi sitä tähän venyttelemään ettei niksahda pahemmin.. Ukot vähän ihmettelivät, mutta poistuivat vähin äänin, kun en suostunut ottamaan apua vastaan ja esitin ojentelevani ruotoani.



Hetken päästä luikin huoneeseeni (jossa onneksi oli vaihtohousut, koska aina on oltava edustavana niin mulla on vaihtarit mukana) Tuolin kävin siirtämässä huoneeseeni, soitin paikalle aulavirkailijan ja kerroin, että asiakkaalle kävi pieni vahinko ja hän vei tuolin siistittäväksi.



Huh! Vihaan menkkoja!

Mulla on ollut aina aika oireettomat menkat, ei runsasta vuotoa eikä kipuja, mutta yks inhottava kokemus löytyy..



Olin yläasteella, ja menkat alkoivat yllättäin kesken päivän. Siteitä ei ollut saatavilla, ja tungin sitten paperia housuihin.

Tunnin jälkeen huomasin että oli tullut läpi hieman. Mikäs siinä, lisää paperia housuihin. Seuraavana oli sitten vuorossa liikuntatunti, eikä mulla ollut liikuntavaatteita mukana. Sinnittelin tunnin samoissa housuissa ja tunsin kuinka tavaraa valui jatkuvasti lisää. Tunnin loputtua lähdin viivana kotiin. Kotona iski se kaikista suurin hävetys, kun tajusin kuinka paljon vuotoa oli oikeasti tullut. Sisäreidet olivat aivan veressä.

Housut olivat onneksi mustat, joten lohduttauduin sillä ettei kukaan ollut huomannut asiaa.. ei kukaan ainakaan mainunnut mitään..