Lue keskustelun säännöt.
Tunnetteko ihmisiä, jotka saavat aikaan ongelman ihan kaikesta?
10.08.2011 |
Ystäväni on juuri tällainen. En tiedä, kauanko jaksan vielä pohtia, mihin aikaan hän valmistaa ateriat, koska hän ei ehdi kokota kolmen lapsen kanssa. Miten hän pesee pyykit yms. Tai miten ihmeessä hän selviää kauppaan kaikkien kanssa...
Ymmärrän, että on enemmän haastetta, mutta vanhinkin on jo 6-vuotias ja nuorin 2. Nyt hän haaveilee 4:stä lapsesta... Minusta tuntuu, että on pakko laittaa kohta välit poikki, koska en kertakaikkiaan enää jaksa :( Hän soittaa minulle 20 kertaa päivässä ja valittaa... Kaikesta :/ En haluaisi hylätä ystävääni, miten siis jaksaisin olla hänelle tukena? Suuttuu verisesti, jos yritän vihjaistakaan siihen suuntaan, että hän tekee asioista liian vaikeita. Minulla itselläni on 2 lasta, 1,5 ja melkein 3 v. Tosi on, että en tiedä elämästä kolmen lapsen kanssa, mutta ei se nyt niiiiiin vaikeaa voi olla. Vai voiko?
Kommentit (18)
eräs sukulaiseni. Hänelle ongelma on jo se, jos puhelun aikana puhelu sattuu jostan syystä vahingossa katkeamaan - sitä pitää puida viisi minuuttia, että MITEN SE KATKESI. Ja tästä kun siirrytään vähän isompiin asioihin, niin aika raskasta on olla tekemisissä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja yritän mahdollisuuksien mukaan pitää heihin etäisyyttä. Ei hermot kestä, sääli etten voi katkaista välejä kokonaan.
Tosin en tiedä tarkoittiko ap juuri tuollaisia energiasyöppöjä, vai muuten vaan saamattomia tyyppejä, mutta molempia tunnen eikä ole kivaa seuraa.
Lisäksi tässä ihmisessä on vielä sellainen piirre, että on täysin kykenemätön ymmärtämään joidenkin ihmisten tekevän asiat eri tavalla kuin hän. Antaa myös tarkat ohjeet siitä, mitä heidän lapsilleen tulisi ostaa synttäri- tai joululahjoiksi. Jos heidän lapsensa ovat meillä hoidossa, vaatii täydellisen selvityksen siitä, mitä on tehty mihinkin kellon aikaan. Hänen lapsiaan ei saa myöskään komentaa tai ojentaa, koska se on negatiivista palautetta. Huokaus. Lienee turha mainita että yritän olla mahdollisimman vähän heidän kanssaan tekemisissä.
Ei siis tee kaikesta ongelmaa, mutta esim. aikatauluista AINA. Mitä tahansa yrittää sopia, mikään ehdotettu aikataulu ei käy hänelle, vaan kaikki pitää muuttaa sen mukaan miten heille sopii. Vaikka itse olisi tulossa neljän lapsen kanssa toisesta kaupungista käymään iltapäivällä, heille pitää mennä aamupäivällä koska oli edellispäivänä sopinut miehen kanssa (tietän jo meidän tulon) että he menevät iltapäivällä kauppaan. Tai muuta vastaavaa, mikä ei mene järkeen, että miksei sinne kauppaan voi mennä aamupäivällä tai jos on pakko iltapäivällä, niin toinen voisi mennä. Mutta ei, joku tarve säätää kaikki asiat viime tipassa toisin, viis siitä miten hankalaa se on toiselle osapuolelle.
Tai jos kutsuu heitä kylään ja sovitaan joku vkl, se muutetaan edellispäivänä seuraavaan kuukauteen kun pitääkin käydä kirppiksellä juuri huomenna. Tai joku illanvietto aikuisten kesken, johon pitäisi varata liput, tietoa venytetään ja vanutetaan niin ettei joko kukaan saa enää lippuja tai he jäävät ilman kun eivät ilmoittaneet ajoissa tulostaan.
Siksipä en juurikaan jaksa olla enää tekemisissä, kun en jaksa säätää joka asiaa heidän perheelleen sopivaksi.
ystävälläsi on jokin neuroosi tai sitten on vaan hemmetin itsekeskeinen. Syö selvästi hapen lähistöltään, eihän tuollaista kukaan jaksa pitkään.
Minusta sinulla on kuitenkin vain kaksi vaihtoehtoa. Joko kestät tai sitten sanot suoraan. Voi olla, ettei ystävyytenne kestä suoraan sanomista, mutta hei: tuskin sinä tuota kauan sanomatta jaksat.
Sano siis, että haluaisit jatkaa oikein mielelläsi ystävyyttänne ja pidät hänestä muuten kovasti, mutta et jaksa vatvoa hänen arkisia pikkuongelmiaan loputtomiin. Ei hänkään jaksaisi tahkota jatkuvissa puhelinsoitoissa sitä, mitä sinä laitat ruuaksi, miksi porkkanatahra ei lähtenytkään sappisaippualla tai mitä miehesi sanoi naapurin uudesta frisyyristä.
Sano hänelle, että hän EI AINA OLE OLLUT TUOLLAINEN, joka stressaa asioilla, jotka useimpien ihmisten mielestä ovat arkista aherrusta.
Kysy, onko siinä taustalla jotakin muuta ahdistusta esimerkiksi hänen ja miehensä välillä. Auttaisit mieluummin siinä, jos se on se varsinainen ongelma. Mutta ratkokoot itse pikkujutut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heidän kanssaan aivan kaikesta tulee sekavaa ja kallista.
äitini kanssa.
Kerran meidät heitettiin pienestä kaupasta pois ja kieltäydyttiin myymästä mitään, kun äitini 'hieman' sääti ja hämmensi asioita. Myyjä luuli että yritetään huijata häntä sen sekavan säätämisen kanssa :(
Olisin halunnut ostaa ko. kaupasta vain pienen pakkauksen juomalaseja, mutta edes semmoinen ei onnistunut äitini kanssa.
Sitten jos hän on ostamassa itselleen jotakin (vaikka uudet verhot), pitää niiden valitsemiseen osallistua kuukausikaupalla. Ja verhojen ostamisen jälkeen mietitään vielä monta kuukautta olisiko sittenkin pitänyt valita jotkut toiset verhot. Tai tuliko tehtyä huonot kaupat.
Minä en ymmärrä kuinka yksinkertaisistakin asioista voi tehdä mahdottoman vaikeita ja monimutkaisia.
on yksi esimerkki tällaisesta ihmisestä. Joka ainoa asia vatvotaan moneen kertaan, myös sen jälkeen kun on jo päätetty jotain.
Mitään ei voi tehdä ilman että suunnitellaan. Ja samana päivänä ei voi mitenkään esim. käydä kaupassa ja kylässä.
Lahjojen ostaminen on yhtä tuskaa. Kaikki kaupat kierretään kolmeen kertaan eikä osata päättää.
Jos hänelle ostaa lahjan, siinä on takuuvarmasti jotain vikaa ja se pitäisi saada vaihtaa.
Yleensäkin hänelle on ihan kaikki työ äärettömän raskasta ja aikaa vievää. Oli se sitten tiskaus tai nurmikon leikkaus. Ne lähestulkoon vievät ajan niin että sinä päivänä ei voi tehdä mitään muuta.
Ja kyllä, olen hänen kanssaan tekemisissä vain pakolliset. En kerta kaikkiaan jaksa kuunnella sitä valitusta ja asioiden vatvomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi tässä ihmisessä on vielä sellainen piirre, että on täysin kykenemätön ymmärtämään joidenkin ihmisten tekevän asiat eri tavalla kuin hän. Antaa myös tarkat ohjeet siitä, mitä heidän lapsilleen tulisi ostaa synttäri- tai joululahjoiksi. Jos heidän lapsensa ovat meillä hoidossa, vaatii täydellisen selvityksen siitä, mitä on tehty mihinkin kellon aikaan. Hänen lapsiaan ei saa myöskään komentaa tai ojentaa, koska se on negatiivista palautetta. Huokaus. Lienee turha mainita että yritän olla mahdollisimman vähän heidän kanssaan tekemisissä.
Paitsi, että hän ei uskalla jättää lapsiaan yhtään kenellekään hoitoon. Luulee, ettei kukaan muu osaa hoitaa heitä... Ovat olleet kotihoidossa koko elämänsä. Ja tuo synttärilahjojen osto on yhtä painajaista heidän lapsilleen. Haukkuu yleensä kaiken, vaikka olisi ilmaiseksi saanut. Nyt kun kirjotin tämän kaiken ylös, alkoi entistä enemmän ihmetyttää, miksi edes olen hänen kanssaan tekemisissä...
Kiitoksia vastauksista ja ehdotuksista. Energiasyöppö on kyllä tosi kuvaava sana hänestä.
Ap
Sitten jos hän on ostamassa itselleen jotakin (vaikka uudet verhot), pitää niiden valitsemiseen osallistua kuukausikaupalla. Ja verhojen ostamisen jälkeen mietitään vielä monta kuukautta olisiko sittenkin pitänyt valita jotkut toiset verhot. Tai tuliko tehtyä huonot kaupat.
Tuo on NIIN raivostuttavaa! Eräs kaverini on juuri tuollainen, ja kun se ei edes riitä, että olet pyhittänyt elämäsi niiden verhojen vatuloimiselle viimeiset 2 kk, kun sitten pitää vielä jossitella toiset 2!!
Ja tuo verhojuttu nyt on "lievä" esimerkki, auta armias kun on kyseessä oikeasti elämän suuret päätökset...
Jossittelua vihaan yli kaiken. Jos minulla on tällä hetkellä ongelma x, jonka ratkaisemiseen on käytettävissä tiedot y ja z, niin eikö ne tajua, että sillä vatkaamisella ei pääse yhtään sen parempaan lopputulokseen?! Ja kun sitten vuoden päästä käy ilmi fakta f joka muuttaa kaiken, niin ei se katuminen enää mitään auta!
Ymmärrän seuraavan: "harmi kun ehdittiin muuttaa isompaan kun nyt sitten tulikin tämä ero ja joutuu taas muuttamaan"
En ymmärrä seuraavaa: "ei olisi silloin kannattanutkaan muuttaa isompaan, kun tuli nyt tämä ero "
Tajuaako joku muu tuon esimerkkini, vai olenko ihan friikki itse...?
Minulla olisi parempikin esimerkki, mutta tunnistamisen pelossa en voinut käyttää sitä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ystävä on noin kovilla, niin kuvitelkaa sitä miesparkaa, kun hän tulee kotiin.
Vai onko hänellä enää miestä?
Tuo on NIIN raivostuttavaa! Eräs kaverini on juuri tuollainen, ja kun se ei edes riitä, että olet pyhittänyt elämäsi niiden verhojen vatuloimiselle viimeiset 2 kk, kun sitten pitää vielä jossitella toiset 2!!
Ja tuo verhojuttu nyt on "lievä" esimerkki, auta armias kun on kyseessä oikeasti elämän suuret päätökset...
Jossittelua vihaan yli kaiken. Jos minulla on tällä hetkellä ongelma x, jonka ratkaisemiseen on käytettävissä tiedot y ja z, niin eikö ne tajua, että sillä vatkaamisella ei pääse yhtään sen parempaan lopputulokseen?! Ja kun sitten vuoden päästä käy ilmi fakta f joka muuttaa kaiken, niin ei se katuminen enää mitään auta!
Ymmärrän seuraavan: "harmi kun ehdittiin muuttaa isompaan kun nyt sitten tulikin tämä ero ja joutuu taas muuttamaan"
En ymmärrä seuraavaa: "ei olisi silloin kannattanutkaan muuttaa isompaan, kun tuli nyt tämä ero "
Tajuaako joku muu tuon esimerkkini, vai olenko ihan friikki itse...?
Minulla olisi parempikin esimerkki, mutta tunnistamisen pelossa en voinut käyttää sitä :)
Ymmärrän täydellisesti tuon asunnon vaihto - ero -esimerkin... =)
"harmi kun ehdittiin muuttaa isompaan kun nyt sitten tulikin tämä ero ja joutuu taas muuttamaan" = ikävähän tämä juttu on, mutta hei elämä on joskus. Tulevaisuudesta ei voi koskaan tietää...
"ei olisi silloin kannattanutkaan muuttaa isompaan, kun tuli nyt tämä ero " = Ihminen käyttää elämänsä miettien miten tekisi päätöksiä elämässään niin ettei vaan ikinä joutuisi katumaan mitään. Ei sitten tee päätöksiä kuin pakosta koska tulevaisuudesta ei voi tietää. Jos on jonku päätöksen tehnyt ja ei menekään putkeen sitä sitten surraan loppuelämä ja mietitään mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Pienikin vastoinkäyminen on elämää suurempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yleisestä ahdistuneisuushäiriöstä. Olen itsekin aikamoinen huolehtija ja hössöttäjä, ja tuo diagnoosi minulla on. Kärsin asiasta itsekin, mutten osaa lopettaa murehtimista ja asioiden vatvomista :(
Hänen pitäisi pohtia näitä asioita esim. miehensä kanssa. Tee itsellesi rajat nyt, minkä verran olet hänen käytettävissään. Esimerkiksi:
- vastaat yhteen puheluun päivässä.
- Tapaat 3 kertaa viikossa, jos asutte lähekkäin
- Pidät puhelimen äänettömällä, jos hänellä on tapana soitella jopa iltaöisin.
Hän on kaikesta päätellen takertunut sinuun vähän sairaalloisesti, sinun on kyllä lupa ottaa välimatkaa. Voisit myös kirjoitta hänelle kauniin kirjeenkn siitä, että sinun täytyy saada aikaa myös omalle elämällesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heillä on vain erilainen tapa ajatella ja prosessoida elämäänsä, ei haittaa.
Heidän kanssaan aivan kaikesta tulee sekavaa ja kallista.
itse asiassa diagnoosi on ahdistuneisuushäiriö. Mieheni pistää välillä kännykän äänettömälle, koska käy hänenkin mielenterveyden päälle.
Äitini löytää kasan ongelmia ja uhkakuvia asiasta kuin asiasta.
Keskustelut hänen kanssaan ovat kovin uuvuttavia.
Sitten jos eteen tulee joku ihan oikea vaikeus (esim. vakava sairastuminen), alkaa hän silmät loistaen järjestelmään asioita. Aivan kuin hän nauttisi ongelmista ja vaikeuksista.
Ilmeisesti nauttiikin. Telkkaristakin katselee mieluiten ohjelmia joissa käsitellään ihmisten ongelmia mahdollisimman syvällisesti.
energiavaras. Tai ainakin sinulle , hän vie sinulta liikaa energiaa.
Sinun ei tarvitse elää hänen elämää ja sinulla on oikeus sanoa se hänelle.
Hae kirjastosta kirja: Ingalill Roos: Energiavaras uuvuttaa ihmissuhtet.