Lue keskustelun säännöt.
Tämä oli taruni loppu - sähköt katkaistiin eilen.
09.08.2011 |
Erosta on aikaa nyt kaksi vuotta. Otin liiton loppuaikana miehelleni lainaa (hän ei sitä enää saanut) ja se jäi tietysti erossa maksettavakseni + kaikki muut, yhdessä sotkimme raha-asiat kaiken muun lisäksi viimeisten vuosien aikana.
En kaipaa siis tähän mitään moraalisaarnaa.
En vaan pääse jaloilleni. Kaikki raha-asiat ovat siitä asti olleet ihan päin persettä. En välttämättä avaa edes laskuja, siis kirjekuoria, moneen viikkoon. Pidän tärkeänä että lapsilleni saan kuitenkin ostettua kaiken tarpeellisen, niistä en tingi.
Itselleni en paljon mitään osta mutta käyn viihteellä sitäkin enemmän, joka toinen vkonloppu kun lapset ovat isällään. Sehän vie rahaa ihan mielettömästi mutta on ainut henkireikäni. Ystävät, illanistujaiset, baari-ilta, tanssiminen jne.
Nyt olen kahdelle parhaalle ystävälleni velkaa 1000 euroa, (toinen maksoi juuri edellispäivänä katkaistut sähköt + vakuusmaksun jotta saimme sähköt takaisin) he ovat auttaneet minua lähinnä vuokran maksun ja sähkölaskujen kanssa. Osa palkastani menee jo ulosottoon (avioliiton aikaiset velat jäi maksamatta). Olen ollut välissä työttömänä, nyt olen taas töissä ja työt jatkuu kyllä eli työttömyydestä ei ole enää pelkoa. Työttömänä ollessa sain maksettua ainoastaan vuokran.
Kaikki tukiasiat on kunnossa, saan elatustuet kelasta, asumistuen. Eli ne olen hakenut.
Nyt lyhennän sitten ulosottoon ja kavereille velkojani mutta olo on aivan kuin lyöty ja hakattu. Enkö koskaan opi? Miksi en pääse jaloilleni niin kuin muut ihmiset? Mikä minussa on vikana? Muuten elämä on kunnossa, koen että olen onnellinen lasteni kanssa.
Keväällä hain velkaneuvojalle mutta en sinne päässyt koska olin työtön. Nyt sain uuden ajan, se on kahden viikon päästä. Häpeän jo nyt kaikkea mitä siellä joudun kertomaan :(
Muutenkin kaikki asioiden hoito on ihan retuperällä, en saa mitään aikaiseksi. Kaikki kela asiatkin on aina myöhässä ja lähetän ne myöhässä jne. Kaikki kasaantuu, kaapit on täynnä avaamattomia kirjekuoria ja hoitamattomia asioita. Ja kun muuten voin mielestäni hyvin.
MIKÄ MUA VAIVAA ?! Ja miten ihmeessä pääsen ylös tästä syvästä kuopasta? Kohta käy niin että olen raha-asioiden takia mielenterveyspotilas kun näitä yökaudet mietin ja mitään en saa aikaiseksi. Itken, ahdistun ja siltin en tee mitään.
Kavereilta tai tuttavilta en apua voi pyytää, totuutta en voi kellekkään kertoa.
Kohtalontovereita? Vinkkejä?
MITÄÄN moraalisaarnoja tai ”omavika”-valituksia en halua kuulla, ne tiedän jo tasan tarkkaan. Ihan oma vika on ja itseään niskasta pitäisi ottaa kiinni mutta miten? : (
Kommentit (45)
Olet yksinkertaisesti suomalainen nainen. Pää sekaisin
mies51v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun tilanteesta on kulunut jo kohta kahdeksan vuotta tähän onkin hyvä palata. Mikä on tilanteesi nyt? Mitä toimenpiteitä teit viimeisen kahdeksan vuoden aikana? Kerro ihmeessä.
Olet saanut todella hyviä neuvoja ja kuten täällä moni muukin painottaa: baarittelua pitää tosiaan varmasti ainakin vähentää. Tämä toki riippuu paljon siitä, paljonko rahaa sinne kuluu. Juomat tietenkin ovat iso erä, mutta niistä voi nipistää aloittelemalla kotona ja silloinkin pitää valita edullinen juoma. Useilla baarittelun suurin kuluerä on taksimatka kotiin, jos asuu paikassa, jossa ei ole niin hyvä julkinen liikenne. Se onkin sellainen juttu, josta ei oikein voi säästää muuten kuin siten, että yöpyy jollakin kaverilla tms.
Olen itse ollut eräässä velkaneuvontaprojektissa mukana ja siellä kyllä näki, kuinka ihan pienistä asioista ihmisten talous voi mennä aivan kuralle. Joillakin siellä ei edes ollut mitään kunnollista selitystä sille, miten tilanne ajautui pahaksi. Tämä on varmaan helppo sanoa, mutta yritä olla tuntematta itseäsi huonoksi tämänhetkisen tilanteesi vuoksi. Hirvittävän monet ovat olleet kanssasi samassa tilanteessa ja kenelle tahansa saattaisi käydä niin juuri esimerkiksi eron vuoksi. Muistuta itseäsi siitä, kuinka onnekas olet, että sinulla on lapsia ja olette elossa, ehkä jopa suht terveitä? Ongelmissasi on kyse vain rahasta ja ne ovat kaikki korjattavissa, vaikka työtä se vaatiikin.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tämäkin aloitus provo? Miten joku saa raha-asiansa sotkettua ihan perinpohjin??? Jos ihminen ei osaa käyttää rahaa, hänellä on muitakin elämänhallinnan ongelmia!
Miten tähän aloitukseen törmäsit?
Ja 8 v jälkeen tulet provoa kyselemään.
Miksi?
Onkohan tämäkin aloitus provo? Miten joku saa raha-asiansa sotkettua ihan perinpohjin??? Jos ihminen ei osaa käyttää rahaa, hänellä on muitakin elämänhallinnan ongelmia!