Poikani 9v itki koska ekana kooulupäivänä ope kysyy kesälomasta
mitä teitte jne. Poika itki ja sanoi että häntä hävettää sanoa että käytiin mummolassa, kun muut ovat olleet Kreikassa, huvipuistoissa jne.
Kommentit (83)
kerran Linnanmäellä, Korkeasaareen varmaan mennään (helsinkiläisille aika arkisia juttuja nuokin) ja mummolassa olivat. Ja minun poikani valitti ihan samaa...
Ja ei olla menty kun en vaan ole jaksanut. Tosi rankka vuosi takana, ero, yksinodotus ja vauva ja uusi parisuhde kiemuroineen. Arki koulurumban kanssa oli niin rankka että mä oikeesti vaan väsähdin kun loma tuli:/ Ihan sama mitä joku ajattelee mutta näin se kesä vaan meni. Saivat lapset kuitenkin leikkiä pihalla kavereiden kanssa paljon ja serkutkin kävi kylässä.
siltä lapselta, kun tulee koulusta kotiin, että mitä ne muut oikeasti siitä kesästään sanoivat. Minä hiukka veikkaan, että muutama muukin 'on ollut mummolassa' ja ihan varmaan joku kreikassakin ja huvipuistossa, mutta eivät ne kuuluisat 'kaikki'. Ei kaikki ole rikkaita, joillain on muita menoja, joillain elämänkatsomus estää lentomatkat (tuhoavat luontoa, ovat monasti turhia). Mun tutun lapsen ehdoton kohokohta kesässä oli kun sai olla ihan rauhassa mökillä. Ei tarvinnut tehdä mitään, ei mennä minnekään, sai olla vaan oman perheen kanssa. Isänsä työ vaatii reissaamista ja perhe menee joskus mukana, että reissuja tulee ja ainakin isää näkee harvoin paitsi lomalla siellä mökillä. Että mikä se on luksusta kenellekin.
Mikä ihmeen tekemisen kulttuuri nykyään vaivaa ihmisiä. Pitää koko ajan tehdä jotaakin, muuten et ole hyvä ihminen. Voin kuvitella miltä lapsesta tuntuu kun luokkakaverit rehvastelevat kesälomamatkoillaan, sama rehvastelu nimittäin jatkuu aikuisenakin. Mummolassa käynti on aivan OK, eikä todellakaan tarvita huvipuistoja. Tärkeintä on se, että vanhemmat ja isovanhemmat ovat läsnä ja todella viettävät lapsen kanssa aikaa, ei se mitä tehdään.
Jolloin lapsi voi kertoa vaikka rakentaneensa majan. Ei tarvitse kertoa, että lakanoista olohuoneeseen.
Mikä ihmeen tekemisen kulttuuri nykyään vaivaa ihmisiä. Pitää koko ajan tehdä jotaakin, muuten et ole hyvä ihminen. Voin kuvitella miltä lapsesta tuntuu kun luokkakaverit rehvastelevat kesälomamatkoillaan, sama rehvastelu nimittäin jatkuu aikuisenakin. Mummolassa käynti on aivan OK, eikä todellakaan tarvita huvipuistoja. Tärkeintä on se, että vanhemmat ja isovanhemmat ovat läsnä ja todella viettävät lapsen kanssa aikaa, ei se mitä tehdään.
Aina meuhkataan lastenvaatteiden kilpavarustelusta..tämähän on ihan sama asia! MIksi ihmeessä opetatte lapsenne siihen, että aina lomalla pitää olla hirveä lista asioita, joita kolutaan läpi?? Itse muistan omista kesälomistani sen, kuinka ihanaa oli kun ei ollut mitään suunnitelmia, korkeintaan joku yksi reissu jonnekin huivpuistoon. Nautittiin naapurin kakaroiden kanssa siitä tekemättömyydestä ja kehitettiin omia leikkejä. Nykyään lapsille pitää olla jatkuvasti keksimässä tekemistä ja huikeita elämysmatkoja joka siunatun lomalla. Muuten on huono loma. Haloo..lomahahn on nimenomaan lomaa siitä jatkuvasta tekemisestä!! En ymmärrä..en..
se poika sitten olisi kuitenkin halunnut tehdä jotain muutakin kuin käydä mummolassa, vaikkei siinä mitään vikaa olekaan. Ei kai se muuten olisi itkenyt.
menny kaljaan vai miksi et ole vienyt poikaasi lomalla mihinkään?
Saatanan kateelliset vaan pitää kaikkea rehvasteluna, vaikka se (reissaaminen) on ainakin meille TÄYSIN NORMAALIA ELÄMÄÄ. Siitä ei tehdä numeroa mihinkään suuntaan. Me vain yksinkertaisesti rakastamme matkustelua ja sinne laitamme kaikki ylimääräiset rahat.
Ei mekään olla oltu kuin mökillä ja käyty huvipuistoissa.
Ei nuo silti murehdi, että hävettää kertoa koulussa. Varmasti on suusinosa käynyt ulkomailla heidänkin luokkalaisistaan.
Miksi pojallesi on noin tärkeää mitä muut hänestä ajattelee? Pitää ihan itkeä moista. Olisin huolissani, jos omat poikani moista itkisivät.
On aivan varmaa, että kaikki luokkakaverit eivät todellakaan ole käyneet Kreikassa tms. Mökkeily ja sukulaisissa käynti on aika tavallinen tapa viettää kesää.
Se että poikaa itketti saa ainakin minut epäilemään että poikaa kiusataan. Jos olisitte käyneet Kreikassa, niin pojalle olisi sanottu että vain juntit käy Kreikassa tai että Kreikassa pitää käydä paikassa x, eikä todellakaan siellä missä te kävitte.
Olisiko syytä jotenkin hienovaraisesti selvitellä tilannetta koulussa?
Olimme kotona ja mökillä 4 viikkoa. Viime kesänä oli sentään myrsky mistä kertoa, mutta tänä kesänä ei edes sitä. Pitänee hankkia jonkilainen psykologi mille lapset nyt kertovat traumojaan. Ei edes Kreikkaan olla ikinä päästy...
Miksi loman viettäminen mummolassa on "huonoa" ja itkettää? Millaisia arvoja hänelle opetatte? Kotoahan se itku lähtee, se oman loman häpeäminen, ei koulusta.
Jos te vanhemmat ette osaa arvostaa ja nauttia siitä mitä teillä on (esim loma mummolassa), niin tokihan lapsi teiltä oppii, että se on jotenkin huono juttu.
Meidän lapset oli viikkotolkulla mökillä, eivät kertaakaan ainoassakaan huvipuistossa, ulkomaasta puhumattakaan. Silti heidän kesälomansa on ollut elämyksiä täynnä.
kesän ehdoton kohokohta on ollu kalastus papan kanssa. Tekivät sitä joka ikinen päivä mummilassa ollessamme. Aamulla ylös tikkana ja kalalle. Kertovat edelleen päivittäin juttuja kuka sai minkin kokosen säynävän tai lahnan tai minkä vaan ja kesän ykkösmatkamuisto on varastossa kuivattu hauen pää.
Käytiin lomalla myös Kreikassa, mutta siitä pojat eivät niinkään puhu. Uimisesta ja snorklailusta kyllä, mutta eivät itse Kreikasta.
kesä meni kodin laittamisessa . Meillä näin ja samanikäinen poika. Sanottiin että nyt ei isommasti voida reissata kun on rahan reikää ja aika menee paikkoja laitellessa. Älä nyt vaan lähde surkuttelemaan pojan mukana. Positiivisuutta peliin. Sitä kotiahan on laitettu koko perheelle :)
harmitti lapsena ettei käyty missään aurinkolomilla ikinä, vaikka kukaan ei ollut minulle opettanutkaan, että on jotenkin väärin olla käymättä. Olisin vain itse sellaiselle halunnut.
ja arvon mittari. Äidin tehtävä antaa lapselle hyvä itsetunto, jolloim ei ole kateellinen materialisti.
Älä nyt ihmeessä opettajaa syytä!!! Eikö ole ihan normaalia keskustelua kysellä lapsilta, mitä he ovat tehneet kesällä. Aikoinaan kirjoitettiin ainekirjoituksia ko. aiheesta. Sitä paitsi kyselläänhän aikuisten työpaikoillakin, miten työkavereiden loma meni. Mielestäni on epäkohteliasta olla kysymättä.
Jotain suhteellisuuden tajua vanhemmille(kin).
Itselläni on jo aikuiset lapset (80-luvulla syntyneet), enkä ole itse opettaja. Eipä olisi tullut mieleenikään 90-luvulla opettajaa moisesta arvostella!!!!!!
ja kerran kesässä käydä Linnanmäellä. Me käydään ihan joka vuosi, eikä tää ole mitään "tekemisen kulttuuria". Onhan sitä kesälomaa 2,5 kuukautta! Kai siinä jotain voi tehdäkin!
ei selvästikään ole ollut kiva kesä, johon sisältyisi kivoja muistoja mummolasta, kivaa tekemistä perheen kanssa yhdessä, kivoja telttaretkiä tms. Ei se lapsi muuten sitä itkisi. Täällä mammat kilvan kertoo, kuinka eivät ole tehneet mitään reissuja, mitä nyt käynyt lintsillä ja sit uimassa ja sit mökkeilemässä yms. Ap:n lapsi ei ole päässyt sinne huvipuistoon, ei mökille eikä muutakaan kivaa. Mummolakäynti ainoa mitä ovat tehneet, mun mielestä se on aika vähän.
Ei tarvitse tehdä mitään kallista, mutta kyllä lapselle pitäisi kesälomalla elämyksiä tarjota.
eidän lapset ovat jälleen kerran
tyytyväisiä,ilmeisen vähään sitten, kun ovat saaneet olla siellä mummolassa. Ihanaa rauhaa, rakastavia aikuisia jne. Isompaa ei edes saisi oikein mihinkään muualle; odottaa koko vuoden pitempiä lomia, että pääsee mummolaan. En oikeasti viitsi pakottaa lasta mihinkään rientoihin; haluaa vaan olla ja sen lisäksi kuulemma tehdä omia juttuja (leikkiä,pelata jne.) Ikää hällä 10v.
Ja muuten:mikään ei tosiaan ikinä voi korvata rakkaiden ja rakastavien ihmisten TODELLISTA läsnäoloa. Vaikka vaan sitten oltaisiin, tekemättä yhtikäs mitään. Vähän niinkuin LOMALLA kuuluu ollakin... ;)