Lue keskustelun säännöt.
Poikani 9v itki koska ekana kooulupäivänä ope kysyy kesälomasta
08.08.2011 |
mitä teitte jne. Poika itki ja sanoi että häntä hävettää sanoa että käytiin mummolassa, kun muut ovat olleet Kreikassa, huvipuistoissa jne.
Kommentit (83)
ovat kesälomalla käyneet mökillä, uineet ja syöneet herneitä ja mansikoita :) Ihan innoissaan ovat koulua aloittamassa ja noin he lomaansa kuvailevat :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuin joku Kreikan-matka...
Ihmettelen kyllä, että eikö edes sinne huvipuistoon ole voinut poika päästä.
Saatanan kateelliset vaan pitää kaikkea rehvasteluna, vaikka se (reissaaminen) on ainakin meille TÄYSIN NORMAALIA ELÄMÄÄ. Siitä ei tehdä numeroa mihinkään suuntaan. Me vain yksinkertaisesti rakastamme matkustelua ja sinne laitamme kaikki ylimääräiset rahat.
jos toinen kertoo olleensa mummolassa?
Ja toiseks, on todella ala-arvoista ruveta täällä kyselemään, onko rahat menneet kaljaan. Hävetkää!! Eikä kyse kai siitä ollut, että poika olisi halunnut kovasti muutakin tehdä, vaan siitä että perkeleen lellikakarat nauroivat ja pilkkasivat siten ap:n lasta!
Mikä ihmeen tekemisen kulttuuri nykyään vaivaa ihmisiä. Pitää koko ajan tehdä jotaakin, muuten et ole hyvä ihminen. Voin kuvitella miltä lapsesta tuntuu kun luokkakaverit rehvastelevat kesälomamatkoillaan, sama rehvastelu nimittäin jatkuu aikuisenakin. Mummolassa käynti on aivan OK, eikä todellakaan tarvita huvipuistoja. Tärkeintä on se, että vanhemmat ja isovanhemmat ovat läsnä ja todella viettävät lapsen kanssa aikaa, ei se mitä tehdään.
Aina meuhkataan lastenvaatteiden kilpavarustelusta..tämähän on ihan sama asia! MIksi ihmeessä opetatte lapsenne siihen, että aina lomalla pitää olla hirveä lista asioita, joita kolutaan läpi?? Itse muistan omista kesälomistani sen, kuinka ihanaa oli kun ei ollut mitään suunnitelmia, korkeintaan joku yksi reissu jonnekin huivpuistoon. Nautittiin naapurin kakaroiden kanssa siitä tekemättömyydestä ja kehitettiin omia leikkejä. Nykyään lapsille pitää olla jatkuvasti keksimässä tekemistä ja huikeita elämysmatkoja joka siunatun lomalla. Muuten on huono loma. Haloo..lomahahn on nimenomaan lomaa siitä jatkuvasta tekemisestä!! En ymmärrä..en..
Ne lomat ovat koko perheen lomia, myös aikuisten. En kokisi lomailevani jos viettäisin koko loman kotona. Eli minä mielelläni teen jotain. Siinä ei ole kyse siitä olenko hyvä ihminen vai en, vaan siitä että tiedostan millainen ihminen olen ja tykkään menemisestä. Näistä menemisistä huolimatta ehdin silti paljonkin vain olla kotona (yhteistä lomaa ei miehen kanssa niin hirveitä määriä).
Lisäksi vaikka meillä lapsilla on tärkeintä että tehdään yhdessä aikuisen kanssa, niin sillä on lapsille väliä mitä tehdään. Sen ei tarvitse olla ulkomaanmatka, mutta esim. meidän 12v ei oikein viihdy uimarannalla aikuisten kanssa uimassa. Mutta toisaalta on onnellinen jos hänen kanssaan pelataan lentopalloa tai minigolffia.
Eli minä en ehkä ole aikuisena samanlainen kuin sinä, eikä välttämättä lapsenikaan ole samanlainen kuin sinun lapsesi. Tarkoituksena ei ole kai saada kaikkia samaan muottiin, vaan lomat perheillä voivatkin olla erilaisia ja siinä ei ole mitään pahaa.
Saatanan kateelliset vaan pitää kaikkea rehvasteluna, vaikka se (reissaaminen) on ainakin meille TÄYSIN NORMAALIA ELÄMÄÄ. Siitä ei tehdä numeroa mihinkään suuntaan. Me vain yksinkertaisesti rakastamme matkustelua ja sinne laitamme kaikki ylimääräiset rahat.
jos toinen kertoo olleensa mummolassa? Ja toiseks, on todella ala-arvoista ruveta täällä kyselemään, onko rahat menneet kaljaan. Hävetkää!! Eikä kyse kai siitä ollut, että poika olisi halunnut kovasti muutakin tehdä, vaan siitä että perkeleen lellikakarat nauroivat ja pilkkasivat siten ap:n lasta!
eka päivää ei vielä ole edes ollut heillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena en päässyt ikinä mihinkään, siis _mihinkään_!
Joka vuosi koko loma meni kotona, paitsi käytiin sukulaistädillä. Täti muisti aina mainita, että olin lihonut viime vuodesta. Ja kyllä, _joka vuosi_ mainitsi asiasta. (Nyt aikuisena kun katselen valokuviani, niin olin ihan normaali lapsi, en lihava. Ihan normikäyrillä neuvolakorttini mukaan.)
Joten en koskaan odottanut lomaa mitenkään, koska tiesin, ettei silloin tapahdu mitään kivaa. Ja lomalta oli ikävä palata kouluun, kun kaikki olivat tehneet jotain lomallaan: käyneet Lintsillä, onkineet vaarin kanssa, tehneet metsään majan mummon kanssa, tai vaikka käyneet Kreikassa.
Olen halunnut tarjota omille lapsilleni jotain muisteltavaa lomasta. Esim teimme puuhun majaa, teimme merirosvolaivan vanhasta lelulaatikosta, pelasimme erilaisia mökkipelejä yms. Kun taaperoikä oli ohi, olemme tehneet pieniä reissuja ulkomaille, kuten Legolandiin Billundiin, Islantiin, Itävaltaan, Bulgariaan, Italiaan, Sveitsiin, Portugaliin, Israeliin jne. (Näillä matkoilla koko perhe on nauttinut, sillä olemme menneet vuokra-autolla aina sinne, minne haluamme.) Reissut eivät ole sulkeneet pois mummolassa uimista, majan rakentamista omenapuun alle yms.
Koko perhe tekee jotain yhdessä, ja se on mielestäni loman tarkoitus.
Olen halunnut, ettei oma lapseni ole se, joka ei voi sanoa käyneensä jossain lomallaan tai tehneensä mitään lomallaan. Niin paha mieli minulle tuli koululaisena kun luokassa jokainen vuorollaan kertoi lomastaan, ja minulla ei ollut mitään kerrottavaa.
ja kerran kesässä käydä Linnanmäellä. Me käydään ihan joka vuosi, eikä tää ole mitään "tekemisen kulttuuria". Onhan sitä kesälomaa 2,5 kuukautta! Kai siinä jotain voi tehdäkin!
kuten suurimmalla osalla normaaleista palkansaajista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että kaikki eivät ajattele, että ei ole tehty mitään, jollei ole käyty ulkomailla:D
Esim. ison tehtaan tj-enoni, ei koskaan kesäisin käy perheensä kanssa ulkomailla, vaan ovat lähinnä kotona. Koska muuten ympäri vuoden hän lentelee ympäri maailmaa, eivätkä ehdi olla koko perheenä kotona.
Meitä on monenlaisia, monenlaisissa tilanteissa, ja yksi nauttii etelänmatkailusta, toinen taas vaikka Lapin reissuista, kolmannet taas koti-/ mökki- mummolalomista.
Omista lapsuduenlomista parhaita muistoja minullakin ovat ne hetket rakkaiden isovanhempieni kanssa:) vaikka matkustelimme pitkinpoikin.
Matkailu nyt sattuu osumaan loma-aikaan, koska, hmm... täytyy vissiin olla lomapäiviä töistä, jotta voi lähteä matkoille :D Suomen kesä on ihana joo, mutta jos mielii päästä jonnekin muihin maisemiin siksi, että haluaa nähdä ja kokea uusia juttuja (eikä nyt puhuta Kreikasta ;)), niin sellaiset haaveet on pakko toteuttaa kesälomalla. Eli ei se lomalla matkailu johdu pelkästään siitä, että ei osata "olla vaan" ja downshiftailla kotona..! Parin viikon ulkomaan matkaa on paha tehdä muulloin kuin pidemmällä kesälomalla. Jolloin jää vielä se 2 viikkoa mökillä/kotona makoiluunkin..!
Eikä sitä paitsi matkailusta tykkääminen ole mitään pröystäilyä..! Me emme puolestamme rakenna taloja lomilla, jolloin matkoihin jää rahaa... Usein on vaan kyse valinnoista, mikä perheelle on tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisi, että jokainen miettisi kuinka on jälkikasvulleen opettanut sen, että jokaisen perheen valinnat ja kesälomailut ovat yhtä arvokkaita. Ei etelänloma ole mitenkään hienompi juttu, kuin joku muu:D
Hänhän se tässä ei arvosta muuta kuin Kreikkaa, Lintsiä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kerran kesässä käydä Linnanmäellä. Me käydään ihan joka vuosi, eikä tää ole mitään "tekemisen kulttuuria". Onhan sitä kesälomaa 2,5 kuukautta! Kai siinä jotain voi tehdäkin!
Mökkeilty viikkotolkulla, veneilty, kalastettu, sienestetty, uitu aina kun sää sallii. Ja yhden kerran käytiin huvipuistossa, kun sattuu olemaan mökkimatkan varrella.
vaan kyse on tosiaan siitä että mitä teitte. Jos joku kertoo saaneensa katiskaan hauen, niin se ei tarkoita että on koko kesän vain ollut ja ainoastaan kerran saanut sen hauen.
Jollekulle Kreikassa ja/tai huvipuistossa käyneelle voi koko kesäloman mieleenpainuvin huippuhetki olla iltapäivä jonka koko perhe kulutti yhdessä ponnistellakseen pesästään pudonneen linnunpoikasen takaisin kotiinsa.
Mistähän poikasi on oppinut että ulkomaanmatkat ja kalliit huvipuistot ovat "cool" ja ei-hävettäviä asioita? Kotikasvatuskin varmasti vaikuttaa..
Mieti nyt hyvänen aika poikasi kanssa että mikä on ollut erityisen kivaa ja mieleenpainuvaa. Ja että ei tarvitse olla kateellinen sille joka on käynyt Kreikassa, se on heidän perheensä juttu eikä mitenkään pois teiltä että he ovat Kreikassa käyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oma 9-vuotias poikani on aikamoisessa eliittikoulussa ja joka lomalla suuri osa luokkakavereista on käynyt kaukomailla (Kreikka ei tosiaan ole erityistä), mutta aika moni ei ole käynyt missään eikä heitä käsittääkseni millään tavalla syrjitä. Kyllähän sen nyt jokainen tajuaa, että joka perhe viettää loman tavallaan.
Kyllähän sen nyt jokainen tajuaa, että joka perhe viettää loman tavallaan.
No ei tajua, valitettavasti.
Kotona on oltu, tehty eväsretkiä lähipuistoihin, kiivetty JÄTTIKIVELLE (minne haluavat uudestaan ja uudestaan), uimarannoilla, kotieläinpihassa, sukulaisten ja ystäväperheen mökeillä, sukuloimassa, lisäksi meillä käynyt sukulaisia. On ollut pari synttärijuhlaa. On käyty ostoksilla vähän uusissa kaupoissa (siinäkin on nähtävää...).
Ja silti haluaisivat että loma jatkuu vaan.
Ja lapsilla ikää 7 ja 9.
Lasten maailma on julma, mutta myös näköjään aikuistenkin!!
Ensimmäiset viestit taisi olla juuri niitten kiusaavien lasten vanhemmilta...
'Kai joku jossain ulkomaillakin oli'. En ole huomannut minkäänlaista kilpailullisuutta, johtuu ehkä luokan pienuudestakin. Hän saattaa itse unohtaa kertoa ne ulospäin 'hienommat' jutut joita ehkä on tehty ja muistaa juuri jotain mummolaa, mökkiä ja Turkua.
Pointti on se, että lapset eivät välttämättä oikeasti ole kilpailullisia, vaikka palstamammat sitä kovasti ovatkin. Nyt tästä ketjusta jäi kyllä kokonaan pois selitys, MIKSI poikaa hävetti ja pitääkö hänen koulussaan oikeasti kovasti päteä.
olen kateellinen teidän 9-vuotiaalle, jolla on mummola, jossa viettää aikaansa.
Itselläni on parhaimmat kesälomamuistot juuri mummolavierailuista.
Ja mitä muuta muistan hyvin lapsuudesta?: Kun pelattiin korttia tai lautapelejä isolla porukalla. Kävimme uimassa perheen/sukulaisten kanssa jne.
Meillä olisi varmaan tosi iso juttu, jos kävisimme mato-ongella tai eväsretkellä.
Meillä oli kotona -70-80 -luvulla vaatimatonta, ja muistan, että vähän häpesin aina meidän kotiamme, joka oli kulunut ja vaatimaton, ja sitä, etten koskaan ollut syönyt edes ravintolassa, kun muut kehuivat pippuripihvejä ja ulkomaanmatkoja ja laskettelulomia. Minä en ollut nähnyt edes lentokonetta.
Vaatteet olivat aina jotain poikaserkun vanhoja (olen siis toista sukupuolta...) ja olin varmasti kaikin puolin nukkavieru. Ei minulla ollut oikein ystäviäkään... sitä jää niin helposti syrjään aikuisista pieniltä tuntuvien asioiden vuoksi. Vanhempani olivat ylpeitä siitä, että tulivat kuitenkin omillaan toimeen, enkä minäkään ikinä ääneen valittanut. Tyydyin olemaan sen varassa, mitä sain.
Kuitenkin menneisyys on jättänyt sen verran jälkiä, että olen yrittänyt omille lapsilleni antaa niitä elämyksiä, mitä voin. Enkä osta kirpputorivaatteita itselleni enkä lapsille. En vaan jotenkin voi... en väheksy niitä, mutta tulee liikaa lapsuudenjutut mieleen.