Poikani 9v itki koska ekana kooulupäivänä ope kysyy kesälomasta

[i



Ollan käyty kahdessa eri kylpylässä, Powerparkissa, Heurekassa, Ideaparkissa, sukuloimassa eri paikkakunnilla, Keskisillä Tuurissa sekä Kreetalla.



Pojalla oli vastaus valmiina: hän kertoo rakennelleensa Legoilla Harry Potter -juttuja.

[/quote]

Ei ihan noissa kaikissa käyty, mutta monta pientä juttua kumminkin.

Monet lapset pitävät ulkomaanmatkoja hienompina kuin mummollassa käyntiä. Tiedostavat myös sen että yleensä Kreikan-matka maksaa enemmän kuin matka mummollaan. Siitä tulee sitten ajatus, että meidän perhe on köyhä kun meillä ei ole varaa käydä kuin mummolassa.

Köyhyydestä taas se huonouden tunne jne.

Itsekin häpesin lapsena mm. sitä asuimme kaksiossa ja erityisesti siinä sitä että äiti nukkui olohuoneessa. Kotona ei oltu tehty tästä mitenkään hävettävää asiaa tai muuten koko asiasta mainittu tai valiteltu että ollaan niin köyhiä ettei ole varaa isompaan asuntoon.

Muistan että aloin tajuamaan eroja rikkaiden ja köyhien perheiden välillä toisella luokalla. Perheen varallisuutta (tai velkaisuutta, tosin se ei silloin tullut mieleen) pystyi hyvin päättelemään siitä minkälainen elintaso heillä oli eli miten asuivat, missä kävivät koulun lomilla, oliko aina uutta ja hienoa vaatetta, kalliita polkupyöriä, kenties tietokonekin jotka olivat siihen aikaan harvinaisia jne.

Muistan kyllä että kouluaikana sai kuulla sanomista joiltakin jos itsellä oli esimerkiksi käytetyt luistimet, joissa naarmuja tms.

Miksi loman viettäminen mummolassa on "huonoa" ja itkettää? Millaisia arvoja hänelle opetatte? Kotoahan se itku lähtee, se oman loman häpeäminen, ei koulusta.

Jos te vanhemmat ette osaa arvostaa ja nauttia siitä mitä teillä on (esim loma mummolassa), niin tokihan lapsi teiltä oppii, että se on jotenkin huono juttu.

Meidän lapset oli viikkotolkulla mökillä, eivät kertaakaan ainoassakaan huvipuistossa, ulkomaasta puhumattakaan. Silti heidän kesälomansa on ollut elämyksiä täynnä.

Esim. ui joka päivä, teki metsään majan, auttoi vaaria traktorin kanssa, keräsi jotain sammakoita tai muita ötököitä, kalasti, kävi verkoilla, souti, teki heinätöitä, hoiti eläimiä, leikki koirien kanssa, kolusi vanhalla vintillä...

On kai niitä kivoja juttuja sielläkin ollut. Kertoo vaan niitä isoina asioina, eikä anteeksipyydellen!

Ei tosiaan kannata anteeksi pyydellä. Keroo vaan rohkeasti olleensa mummolla.

Meillä olisi luultavasti ollut joskus varaakin lähteä vaikka äkkilähdölle mutta ei koskaan käyty missään. Kyllä se oli lapselle kova paikka kun muut kertoivat missä kaikkialla ovat käyneet varsinkin kun minua kiinnosti kovasti matkailu ja tutkin matkaesitteitäkin ja haaveilin matkoista.

Minua inhotti ja pelotti kysymys "Missä maissa olet käynyt?", hävetti vastata että vain Ruotsissa.

Toki monella muullakin oli sama tilanne, että eivät olleet matkustelleet mutta sitten taas oli niitä jotka kävivät vaikka missä.

harmitti lapsena ettei käyty missään aurinkolomilla ikinä, vaikka kukaan ei ollut minulle opettanutkaan, että on jotenkin väärin olla käymättä. Olisin vain itse sellaiselle halunnut.

Sitä hän ei ollut kertonut, että mummola on ulkomailla ja vietimme siellä 7vkoa... ;)



Mitään "erityistä" emme siis ole tänä kesänä tehneet mutta ihan hyvin on näyttänyt loma lapsille kelpaavan, kun ovat saaneet nauttia heille rakkaiden ihmisten seurasta.

Mikä ihmeen tekemisen kulttuuri nykyään vaivaa ihmisiä. Pitää koko ajan tehdä jotaakin, muuten et ole hyvä ihminen. Voin kuvitella miltä lapsesta tuntuu kun luokkakaverit rehvastelevat kesälomamatkoillaan, sama rehvastelu nimittäin jatkuu aikuisenakin. Mummolassa käynti on aivan OK, eikä todellakaan tarvita huvipuistoja. Tärkeintä on se, että vanhemmat ja isovanhemmat ovat läsnä ja todella viettävät lapsen kanssa aikaa, ei se mitä tehdään.

mitä teitte jne. Poika itki ja sanoi että häntä hävettää sanoa että käytiin mummolassa, kun muut ovat olleet Kreikassa, huvipuistoissa jne.

meillä päin alkaa vasta torstaina.

itsetunto. Me ollaan kesän aikana tehty vaikka mitä, ulkomaan reissua myöten. Mutta silti luulen että lapset kerto kesän huippukohdaksi juuri mummolareissun tai leikkimisen naapurin lasten kanssa tai uimisen lähijärvessä.

Poikasi voi kertoa LOMAILLEENSA. Hän voi kertoa ottaneensa RENNOSTI, loman ilman turhaa HÖSSÖTYSTÄ. Paras loma on sellainen, joka virkistää ja jonka jälkeen on on INTOA JA TARMOA aloittaa uusi lukukausi.



Monelle aikuisellekin tekisi hyvää tajuta ettei lomalla olisi sitten niin uupunut kaikesta virkistäytymisestä ja ahdistunut lomailusta, että töihin pitäisi mennä huilaamaan.

Että ope ei saisi kysellä kesälomasta, kun kaikki ei oo käyneet ulkomailla?

opettajan pitäisi olla hieman hienotunteisempi ja ammattitaitoisempi näissä asioissa. Itkettää nyt lapsia tuolloisella asialla. Minä en syyttäisi tässä nyt perhettä, vaan opettajaa. Olettehan ottaneet yhteyttä kouluun asiasta?

mitä teitte jne. Poika itki ja sanoi että häntä hävettää sanoa että käytiin mummolassa, kun muut ovat olleet Kreikassa, huvipuistoissa jne.

Minun ekaluokkalaiseni kesän kohokohta oli se kun oppi uimaan. 10v muistaa taidemuseosta yhden patsaan. Ja käytiin riekkumassa huvipuistoissa ja tapahtumissa. Mutta koska minä en muovaa lasten mielipiteitä, he itse saavat arvottaa elämyksensä. Ja se ei myöskään mene kavereiden mielipiteiden mukaan.

Mikä ihmeen tekemisen kulttuuri nykyään vaivaa ihmisiä. Pitää koko ajan tehdä jotaakin, muuten et ole hyvä ihminen. Voin kuvitella miltä lapsesta tuntuu kun luokkakaverit rehvastelevat kesälomamatkoillaan, sama rehvastelu nimittäin jatkuu aikuisenakin. Mummolassa käynti on aivan OK, eikä todellakaan tarvita huvipuistoja. Tärkeintä on se, että vanhemmat ja isovanhemmat ovat läsnä ja todella viettävät lapsen kanssa aikaa, ei se mitä tehdään.

Juuri näin täysin samaa mieltä.

Täällä kilvan toitotetaan, että kyllä se mummola on arvokas juttu ja hyi hyi niille, jotka "pröystäilevät" ulkomaanmatkoilla. Pointtihan on se, onko lapsella ollut kiva loma.



Ei mummolassa välttämättä ole mukavaa. Itse vietin kaikki lapsuuteni kesälomat melko lailla kokonaan mummolassa, eikä todellakaan ollut mukavaa, vaan kuolettavan tylsää. Kaikki isovanhemmat eivät ole pullantuoksuisia mummoja tms. lämpimiä, lapsirakkaita ihmisiä vaan erilaisia persoonia.



Olennaista on ottaa lapsi huomioon lomanviettotavan valinnassa. Jos lapsen on kiva viettää koko kesä mummolassa, mikäs siinä. Jos, kuten minun tapauksessani, mummolassa vain näivettyy, olisi hyvä tarjota muutakin. Oma lapseni tekee kesällä monenlaista kivaa sekä kotinurkilla että kauempana, ja hänen elämänsä rakennus on se pääasia perheen valinnoissa.

Meillä ulkomaanreissut ovat jääneet naapurimaahan, eikä huvipuistossa ole käyty vielä kertaakaan. Kiertävää tivolia tässä kisassa ei vissiin lasketa.



Miksi aloittaja ei opeta poikaansa kertomaan kaikesta siitä kivasta, mitä mummolassa on tehty? Eikö ole saanut yhtään kalaa, ei uinut järvessä, ei käynyt metsäretkellä, ei hoitanut mitään eläintä.



Uskomattoman moni 9-vuotias ei ole edes nähnyt koskaan elävää kissaa. Moni mummola-elämys olisi joillekin paljon mieleisempi kuin jokakesäinen etelänmatka.



Jostakin merkillisestä syystä ei tunnu ollenkaan pahalta. Teini-iässä lapseni havaitsivat sivistyksessään ammottavan aukon: eivät olleet koskaan käyneet edes Suomen pääkaupungissa. Asia sitten järjestyi niin,että se puute korjattiin, ja olivat käyneet myös Linnanmäellä.

Kyllä tasan on 9-vuotiaat nähneet kissan! Ennemmin kai ne sitäpatsi nyt elävän kissan on nähneet kuin kuolleen!



Ja jos joku on niin urpo, ettei ole vienyt lapsiaan kertaakaan Helsinkiin, ei kannata olettaa, että sellaisia olisi lisää.

että oltiin "etelässä" ei tosin maininnut, että kuinka kaukana "etelässä". No Helsingistä ei tietty pääse kuin Viroon, jos menee "etelään"

Emme mekään ole vieneet lapsia koskaan Helsinkiin. Ei vaikka itse olemme siellä asuneetkin, ennen lapsia siis. En oikein näe mitään syytä, kun on tämänikäisille paljon kivempiakin paikkoja olemassa. Kreikassa olemme kyllä käyneet ;)

mitä hän kertoo opettajalle, jos tämä kysyy mitä olet tehnyt kesällä.



Ollan käyty kahdessa eri kylpylässä, Powerparkissa, Heurekassa, Ideaparkissa, sukuloimassa eri paikkakunnilla, Keskisillä Tuurissa sekä Kreetalla.



Pojalla oli vastaus valmiina: hän kertoo rakennelleensa Legoilla Harry Potter -juttuja.

Kyllä tasan on 9-vuotiaat nähneet kissan! Ennemmin kai ne sitäpatsi nyt elävän kissan on nähneet kuin kuolleen!

Missähän tynnyrissä pitäisi kasvaa, jotta ei olisi kissaa nähnyt :) On meinaan isommissakin kaupungeissa melko yleinen lemmikki...

Voi tosi kivoja juttuja tehdä vaikka olis vähän rahaakin. Esim. telttailla. Se on aika jännittävää.