Miksi kaveriani ärsyttää siisti kotini?

että painu *ittuun jos haittaa tämä siisteys

tai sitten ystäväsi mielestä on huvittavaa, miten neuroottinen olet - hänelle elämässä aivan muut asiat ovat tärkeitä.

ei tulisi mieleenkään arvostella toisen kotia mihinkään suuntaan tuolla tavalla...



Mutta ehkä ainoana selityksenä tulee mieleen se, että siitä, jos koti ei kiillä, saa ainakin omalta lähipiiriltä kuulla hirveästi "ystävällistä vinoilua", joka on oikeasti aika ilkeää sisällöltään, ja niinpä sitä on itse jo valmiiksi puolustuskannalla joidenkin ihmisten suhteen. En kyllä tiedä, että miksi olisi sinun suhteesi puolustuskannalla, jos mitään syytä siihen ei ole, mutta tuo tulee mieleen.



(Ja en elä missään sikolätissä, mutta sisustaminen ei niin kiinnosta, ja siivoan vain sen välttämättömän minimin, jolla tavaroita pysyy enemmän järjestyksessä kuin pöydillä tai lattioilla.)

Ja kysyisin tuletko pimeellä palkalla mullekin siivoamaan. :D

mutta pidetään joutavan tavaran määrä aika vähäisenä ja kaikella on paikkansa. Lisäksi keittiön tasot pidetään aina siisteinä. Imuroidaan kohtuullisen usein, mutta lattiat pestään parin-neljän viikon välein. Vessan pesen noin kerran viikossa. Lasten lelut ovat kyllä yläkerrassa levällään eikä niitä kerätä läheskään joka päivä. Mutta koska mitään irtokamaa ei alakerrassa pyöri paljon, ihmiset pitävät meidän kämppää liian siistinä ja tyhjänä. Monet kaverini ovat tästä huomautelleet, osa kateellisenakin. En ole kuitenkaan yhtään fanaattinen siivouksen tai järjestyksen kanssa, mutta miehen kanssa molemmat tykätään siisteydestä.



Mun puolesta jokainen saa elää kodissaan niinkuin tykkää, tämä on meidän tyyli. Anoppini kyllä ihailee meidän siisteyttä.

Minä olen kaverisi kaltainen epäsiisti ihminen. Pidän siististä kodista mutta minulla ei ole aikaa eikä oikein haluakaan puunata paikkoja. Tyydyn siis kadehtimaan kaltaisiasi. En nyt sentään arvostele toisten kotien siisteyttä mutta tunnen kyllä kateuden kirpaisun. Ystäväsi on siis kateellinen.

- käytkö töissä?

- onko siivous sinulle pakonomaista, kuten bulimiasta kärsivälle ahmiminen ja nikotinistille tupakka?



Tuollainen siivous on jonkinlaista pakenemista ja riippuvuutta. Ei oikeasti terve ihminen pese vessoja joka päivä...



SInäkin voisit löytää elämästä uuden ulottuvuuden jos luopuisit neuroosistasi :)

ahdistaa liika puhtaus. En siis millään tavalla kilpaile puhtaudella tai mulla vastaavalla. Teen vain näitä juttuja, koska ne tuottavat minulle iloa. Lapsetkin ovat tottuneet siistiin kotiin, ja päivittelevät joidenkin kavereiden koteja, joissa pyykkikasat lojuvat huoneiden nurkissa, likaiset kaapinovet jne. Olen heille selittänyt että ihmisiä ja koteja on erilaisia, ja se tuo elämään rikkautta, kun on erilaisia ihmisiä tavoiltaan ja ajatuksiltaan olemassa. Ja että meidän koti nyt on tällainen, toisilla voi olla erilainen. Joku voi ajatella että olen siivousneurootikko, mutta ei se minua haittaa. En kuitenkaan ahdistu jos meillä kotona on sotkua ja epäjärjestystä, mutta se ei jää pysyväksi olotilaksi kotonani. En ajattele että onpa joku saastainen tmv. jos pitää kotinsa erilaisessa kuosissa. Ihmettelen vain näitä tuomitsijoita.

En siivoa pakonomaisesti, meillä menee yllättävän vähän siivoukseen aikaa päivittäin, koska teemme viikkosiivouksen kerran viikossa, ja lapset osaavat itsenäisesti siivota jälkensä. Pölyjen pyyhintään menee n. 5 min ja vessojen siivoukseen yhteensä n. 20 min. Koska meillä on siis yleissiistiä. Keittiön ja eteisen lattian otan tarvittaessa päivittäin imurilla, siihen menee n. viisi minuuttia. Keittiön kaapinovet pyyhin, siitä kohtaa johon on tullut tahra. Pyykkiä hurautan koneellisen menemään joka päivä, koska meillä tulee pyykkiä paljon.

Hekin haluaisivat pitää kotinsa siistinä, mutta eivät jaksa tai osaa.



Näin ainakin luulen.



Itse en ole mikään himosiivooja, mutta kavereiltani on silti tullut vihjettä, että meillä on jotenkin liian siistin ja steriilin näköistä.



Sitävastoin minua aina hävettää, koska omasta mielestäni meillä on epäsiistiä ja sotkuista. Olen käynyt muutamassa kodissa, joissa pestään kahvipannukin tiskikoneessa joka käytön jälkeen (meillä ei todellakaan toimita näin!) ja itsekseni toivon, että jaksaisin olla yhtä siisti.

Tulee jotenkin jäykkä fiilis itsellekin, ettei voi ottaa laisinkaan rennosti. Tuntuu, että sohvallakin on pakko pönöttää ryhti suorassa ja kädet kauniisti sylissä, että sopisi sisustukseen.

ja minua taas ahdistaa mennä likaiseen, sotkuiseen kotiin eräälle ystävälleni. Käsipyyhkeet vessassa haisevat, pönttö on likainen, lavuaari samoin, ököttää aina koskea siellä mihinkään. Vaatteeni on täynnä koiran/kissan karvoja kun palaan kotiin, ja joudun pyykimään vaatteet ja laitatmaan ne pesuun aina sielä kyläilyn jälkeen.



Tiskipöytä on aina kaverillani likainen, ja koska kämppä on niin kurjassa kunnossa, ei tee mieli syödä heillä mitään koska ajattelen vain ruuan ja astioiden puhtautta, kun kämppä on niin saastainen.



Eli jos joitain ahdistaa oma, siisti kotini, minua taasen ahdistaa olla toisten paskoissa. Siksipä en juuri suostu kaveillani kyläilemään, vaikka muuten ollaankin ystäviä

on sitä mieltä että siivousaika on pois jostain tärkeästä. Hänellä menee monta tuntia päivässä telkkarin katseluun.

Mä olen järkyttävän järjestelmällinen ihminen.

Meillä on koti aina siisti, pesen vessat vain kerran viikossa, mutta illalla kun mennään nukkumaan on kaikki paikat siistinä.

Mulla on työjärjestys joka päivälle, esim maanantaisin katson että lehtipinot ovat poissa ja siivoan vessat jne jne. Työt eivät vielä edes 30 min päivässä.

Mutta tärkeintä on se että tavara ei kerry. Käyn kaikki kaapit läpi 2 x vuodessa ja ylimääräinen laitetaan eteenpäin hyvin nopeasti. Poikkeuksena on arvokkaammat lasten vaatteet, ne laitan ennen kautta huutikseen myyntiin, mutta myyn siellä alle 50 juttua vuodessa.

Saan myös arvostelua siisteydestäni vaikka meillä ei ole NIIN siistiä. Siisti koti tarkoittaa monelle satojen tuntien työaikaa. Olenhan minä kotiini panostanut, mutta esim ylimääräisen tavaran karsiminen tarkoittaa myös sitä että siivoamiseen menee vähemmän aikaa.



Jotkut ovat vaan kateellisia tai tyhmiä. Koitetaan me se kestää.