Kehtaatko ääntää englantia oikein?

Tuskin kukaan myöskään ajattelee, että pitäisi tahallaan ääntää väärin vain siksi, ettei vaikuttaisi liian ylpeältä.



No kyllä mäkin oikeasti vedän joitain sanoja ihan suomalaisittain äännettynä, jos on kyseessä yksittäinen sana suomalaisen puheen seassa suomalaisille kuulijoille, vaikkapa jokin tuotemerkki, joka on tapana sanoa suomalaisittain.

kieltä ja käytän työssäni päivittäin. Miksi puhuisin väärin tai huonosti, jos osaan?



Töissä saan kehuja ja positiivista kommentointia ainoastaan asiasta ja yritän kannustaa muitakin rohkeasti vaan avaamaan suunsa ja puhumaan.

kun suomalaisten kuullen puhuu englantia oikein. Mutta en minäkään sen vuoksi ala ääntämistäni muuttamaan, se on kuitenkin hieno asia, että osaa puhua vierasta kieltä oikein.

kyllä se oikea Eliza Doolitttle -ääntämys huvitteuneita hymyjä kerää ihan Briteissäkin.



Puhun englantia osi hyvin, olen vuosia asunut siellä, enkä mieti ääntämystä mitenkään - mutta ei se silti "oikein" mene.

Englanti on meillä kotikielenä, joten en rupea puhettani "tyhmentämään" vaan sen takia, että astun ulos ovesta.

aantaisin englantia suomalaisittain?

t.usalainen

vääriä ihanteita vastaan.

miltään murrealueelta niin vahvasti. Mutta äännän kieltämättä tarkoituksellisen kirkkaasti ja selkeästi suomalaisittain, mutta en artikuloiden kuin "rannikkoruotsia".



Luulsiin, että puhun five o' clock tea -englantia lähinnä, kun yritän olla selkeä esim. puhelimessa.



Sen sijaan uskallan ääntää pehmeämmin ja laulavammin ruotsia, siihen tottuu rajaseudulla asuessa. Riikinruotsi on kaunista. Puhun sitä kuulemma jokseenkin tukholmannuotilla.



Olen opiskellut myös ranskaa, saksaa, hiukan espanjaa ja italiaa, eli tykkään kyllä leikkiä äänteillä.

Ymmärrän ap:n pointin, itse myös useita vuosia englantia pääasiallisena työkielenä käyttäneenä olen huomannut tuon kateuden joissakin.

puhun englantia just niin hyvin ku osaan. Eli erittäin voimakas pohjoismainen aksentti löytyy ja joitain sanoja tuntuu olevan mahdoton lausua. Tunnen kuitenkin tulevani ihan hyvin ymmärretyksi täällä usassa.



Ainut tilanne milloin minua nolostuttaa puhua englantia on sellaisen Suomalaisen seurassa joka osaa sitä minua paremmin.

Englanti on meillä kotikielenä, joten en rupea puhettani "tyhmentämään" vaan sen takia, että astun ulos ovesta.

Ei ole olemassa oikeaa tapaa ääntää englantia. Jos äännät kuten bitit tai jenkit, kuulostat todella nololta.

Joskus tuntuu että suomalaisten mielestä on heti "brassailua" jos osaa jotain toista kieltä. Sitä ei saisi myöntää, saati sitten näyttää. Itse en jaksa olla vaatimaton säästääkseni jonkun toisen itsetuntoa.

jotka puhuvat ihan ymmarrettavaa suomea aksentilla?

Heti nalvimassa 'hoono soomi' vai mita?

Eli puhut miten? Ei ole olemassa oikeaa tapaa ääntää englantia. Jos äännät kuten bitit tai jenkit, kuulostat todella nololta.

Natiivit amerikanenglannin puhujat luulevat usein britiksi, britit australialaiseksi, australialaiset eteläafrikkalaiseksi. :) (Olen asunut kaikissa noissa maissa)

En mielestäni kuulosta yhtään sen "nolommalta" englanniksi kuin suomeksikaan, voi elämä mitä mielipiteitä...

terv. 6

Eli puhut miten? Ei ole olemassa oikeaa tapaa ääntää englantia. Jos äännät kuten bitit tai jenkit, kuulostat todella nololta.

Natiivit amerikanenglannin puhujat luulevat usein britiksi, britit australialaiseksi, australialaiset eteläafrikkalaiseksi. :) (Olen asunut kaikissa noissa maissa)

En mielestäni kuulosta yhtään sen "nolommalta" englanniksi kuin suomeksikaan, voi elämä mitä mielipiteitä...

terv. 6

Englannin kielessä on sanoja jotka äännetään syvältä kurkusta ja se on nolon kuuloista suomalaisen puhumana.

enkä lainkaan usko nyt tähän kurkkuäänneteoriaasi. ;) Ethän sitä paitsi tiedä lainkaan, kuinka nuoresta olen englantia puhunut.



terv. 6

Englannin kielessä on sanoja jotka äännetään syvältä kurkusta ja se on nolon kuuloista suomalaisen puhumana.

Nyt kyllä kuulostaa niin... asiantuntijamaiselta tekstiltä, että huh hei!

Mä en ole superlahjakas ääntämään kieliä, mutta kyllä mä otan mallini mieluummin natiivilta. Mulla oli ennen vahva, tiettyyn maahan viittaava aksentti (olin siellä vaihdossa), mutta se on kulunut pois. Pyrin lausumaan melko brittiläisesti (siis esim. jälkitavujen t:t aspiroituneina, muut kuin sanan alkuiset r:t katona, ensi tavun pitkät a:t a:na, ei ä:nä kuten amerikanenglannissa), mutta kyllä mä selvästi ei-natiivilta kuulostan.

Kyllä mä muitakin osaamiani kieliä pyrin lausumaan kuten pitää, esim. viroa puhuessa suun asentokin on ihan erilainen, samoin äänenkäyttö.

tai muutenkaan käyttää hyvää sanavarastoani.

Johtuen siitä että minulla on monta kaveria jotka ovat huonoja englannissa ja tulevat käsittämättömän katkeriksi jos huomaavat että puhun hyvin englantia.

Ihan naurettavaa, mutta niin se vain menee.

paljon ymmärtää, jos en ääntäisi oikein.



Mitä kielitaidottomat persuihmiset siitä ajattelee on mulle herttaisen yhdentekevää.

Mutta missä ja miksi? En jaksaisi kaveria, joka on katellinen jollekin opitulle jutulle.

En voi monesti ääntää englantia oikein tai muutenkaan käyttää hyvää sanavarastoani.

Johtuen siitä että minulla on monta kaveria jotka ovat huonoja englannissa ja tulevat käsittämättömän katkeriksi jos huomaavat että puhun hyvin englantia.

Ihan naurettavaa, mutta niin se vain menee.

ja mieheni ja sukulaisten kanssa puhunut englantia 20 vuotta ja tiedän ap:n tunteen. En minäkään Suomessa suomalaisseurassa äännä englantia niin kirkkaasti ja terävästi kuin natiiviseurassa, ja puhun tietenkin paljon hitaammin jos joku asia pitää englanniksi ilmaista (ja harvoin sitä sattuu).



Minusta ei vaan tunnu luontevalta vaihtaa suomi-moodista enkku-moodin kesken lauseen. Eli jos puhe on suomeksi, englannin ääntämys menee suomen mukaan. On the other hand, if we're speaking English, any Finnish words will be Anglicized for comic effect.