Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Paikalla mustaherukkatietäjiä?
05.08.2011 |
Minkä niminen mustaherukkalajike on se kaikkein aromaattisin, se perinteinen mummolan pensaalta tuoksuva, kirpeänmakea, voimakas, ihana? Saattekohan kiinni mitä metsästän...
Torilta ostin, samoin kaupasta, mutta nää ei ole niitä "oikeita". Voisin omalle pihalle laittaa ehkä yhden pensaan juuri ja juuri saisi mahtumaan jos tietäisin, mikä lajike paras. Niissä mitä tarkoitan on sen marjan kuori aika kova, napsahtaa haukattaessa ja väri on aika lailla munakoisomainen, sisältä vaaleahkon vihreä. Nää mitä ostin oli enemmän mustikan koostumuksisia ja sisältä tummia.
Kommentit (12)
se on se mustaherukkalajike, jota useimmat meistä pitävät "perinteisenä" ja jota useimpien kotitaloissa on kasvanut noin 1960- tai 1970-luvulta asti. Sen jälkeen onsitten tullut nämä suomalaisset lajikkeet tuon rinnalle, Mortti ja Hedda ja kumppanit.
Öjebynkään ei kuitenkaan ole oikeasti kovin vanha lajike perinteinen lajike. Se vanha ja perinteinen - ja nimetön - lajike on sellainen, joka tekee aika tosi vähän ja aika pieniä marjoja, eikä ne maistukaan juuri miltään. Lisäksi se ei kestä härmää kovin hyvin. Siksi sitä ei juuri viljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta meillä on vanha omakotitalo ja just noita mummolan pensaita. Tätini pistäytyi tässä juuri eräänä päivänä, ja mainitsi, että vanhan ajan pensaat tuntee mausta. Eli luulen, ettei niitä saa enää taimistoista...
se on se mustaherukkalajike, jota useimmat meistä pitävät "perinteisenä" ja jota useimpien kotitaloissa on kasvanut noin 1960- tai 1970-luvulta asti. Sen jälkeen onsitten tullut nämä suomalaisset lajikkeet tuon rinnalle, Mortti ja Hedda ja kumppanit.
Öjebynkään ei kuitenkaan ole oikeasti kovin vanha lajike perinteinen lajike. Se vanha ja perinteinen - ja nimetön - lajike on sellainen, joka tekee aika tosi vähän ja aika pieniä marjoja, eikä ne maistukaan juuri miltään. Lisäksi se ei kestä härmää kovin hyvin. Siksi sitä ei juuri viljellä.
mutta se mitä kerrot "vanhasta nimettömästä" ei kyllä pidä paikkansa. Lapsuuteni mummolassa (jonne en enää pääse, tila myyty) ne olivat todella suuria marjoja, lähes pensasmustikan kokoisia ja oksat suorastaan notkui. Muistan kun niitä sai ämpäritolkulla ehkä kolmesta puskasta. Mutta kokeilenpa tuota Öjebytä nyt hakea, kiitos!
mummonmarjoja ei juurikaan käytetä, sillä ne ottavat härmää todella pahasti.
mitä härmä siis on, jokin tuhoeläimen aiheuttama ilmiö vaiko hometta? Josain murteissa hometta sanotaan härmäksi. Mutta jos ei niitä enää myydä niin enpä minä käytännössä sillä tiedolla mitään tee :)
Muistan vaan lapsena kun kulki kaukaakin sen puskan ohi, niin tuoksu tuntui useiden metrien päähän, aahhh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi lajike on muistaakseni imandra.
Herukat kasvavat melko hyvin pistokkaista, joten kannattaa ottaa oksa jostakin hyvästä "mummonpensaasta" ja juurruttaa siitä omaan maahan uusi pensas. Yleensä vanhoissa, maahan saakka taipuneissa oksissa on jo juuria.
että niitä pensaita pitää osata myös hoitaa. Lannoittaa ja kastella sekä mustaherukkapensas voisi tykätä vähän varjoisammasta paikasta. Lajikkeista en tiedä.
Syön hulluna mustaherukoita ja käyn poimimassa napureiden kummienkaimojen puskat tyhjäksi ja sitten talvella syön pakkasesta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotkut härmän muodot kyllä näyttävät vähän homeelta mutta kyse siis on aivan eri asiasta. Härmä on tauti joka vioittaa kasvia ei pelkkiä marjoja kuten home yleensä.
niitä myydäänkin vielä, mutta ovat härmälle alttiita. (se on sienitauti)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisi laittaa temperamenttiselle tummatukkaiselle tytölle nimeksi!
Pohjolan musta on vanha 1960-luvun lajike. Marjat olleet suuria. Liekö nykyinen Pohjan Jätti samaa perua.
Alue: Aihe vapaa
En tiedä nimeä, mutta veikkaan, että joltain vanhalta omakotitaloalueelta vois joltain "mummolta" löytyä :)