Karenssia pätkähti, kieltäydyin 150km työmatkasta!

Joku saa olla pitkäaikaistyöttömänä ties millä verukkeilla. "Olen suunnitellut pistäväni yritysen pystyyn"-tasoisia kommentteja 10 vuotta työttöminä olleelta. Tai 5km matka on liian pitkä kun polvet on huonot ja autoa ei ole. Tai jotain muuta yhtä sairasta. "Minusta ei ole kenenkään persettä pyyhkimään, eikä vuorotyöhön, eikä tämän elintasovatsan takia oikein ruumiilliseenkaan. Ja koulutusta mulla ei ole".



Sitten kiusaavat tuollaista hetken työttömänä ollutta autotonta perheenäitiä ylipitkällä työmatkalla. Valita tyttörakas jonnekin! Ei tuo ole oikeudenmukaista, sulla ei tuoho ole mahdollisuutta!

ei elämän ole pakko olla sitä oravanpyörää vain koska se kuuluu asiaan. Ei me kaikki vanhemmat haluta että lapset joutuu oleen pitkiä päiviä hoidossa eikä Omille lapsille ole aikaa juuri ollenkaan, toisille muut asiat merkitsee enemmän

Kenenkään ei tarvitse mennä TE-toimiston asiakkaaksi! Se on täysin vapaaehtoista. Mutta jos menee, sitoutuu noudattamaan eduskunnan säätämiä lakeja julkisesta työvoimapolitiikasta. Siellä aika selkeästi sanotaan, että jos haluaa saada työttömänä korvausta, pitää noudattaa yhteiskunnan sääntöjä, hakea töitä ja mennä töihin, jos työpaikka on työssäkäyntialueella.



Ap:n ei tarvitse hankkia autoa, ei tyytyä pitkiin työmatkoihin, ei ikäväöidä lapsiaan. Kukaan ei pakota. Sen sijaan ap:n pitää mennä TE-toimistoon ja ilmoittaa, että katkaisee työnhakunsa (tämän voi tehdä myös netissä) ja kas - hän on vapaa. Tosin yhteiskunta ei maksa euroakaan, mutta sehän ei ole olennaista.

Lapsien hankinta/"omistaminen" on ensisijaisesti vanhempien vastuulla. (ei valtion)

Ei ole mikään syy sanoa, että en voi mennä töihin koska olen hyvä äiti enkä voi olla poissa kotoa. Joskus pitää venyä ja kärsiä tietyn aikaa. Kuitenkaan ketään ei pakoteta olemaan koko elämäänsä töissä 100 km päässä vaan SAA HAKEA töitä lähempää.

se lasten hoidon järjestäminen tulisi olla vanhempien vastuulla, ei YHTEISKUNNAN!!

ei siinä paljon viitsi työajan lyhentämisiä kysellä kun toivoo etät työsuhdetta jatkettaisiin eikä taas jäisi työttömäksi.



Viime talvena miehellä oli työ 100 km päässä, onneksi voi 1 päivänä viikossa tehdä etätöitä, muulloin lähti kotoa 6.15 ja takaisin on 18.30. Mulla oli kokopäivätyö 8 h+ruokatauko/päivä. Ma-to hoidin lapsen tarhaan ja kotiin ja tein miinustunteja kun lumien takia liikenne oli puuroa (asumme Helsingissä) ja tarhaan piti ehtiä aukioloaikojen puitteissa. Tarha vielä kivasti päinvastaisessa suunnassa kuin mihin kummankaan työmatka vei. Perjantaisin lähdin klo 6 ja tulin kotiin klo 19 että sain paikattua viikon aikana kertyneet miinukset ja mies hoiti tarhakuskaukset.



Voin sanoa että oli paskin talvi ikinä, vanhemmat poikki (mä nukahdin pari kertaa perjantaina iltaruualla pöydän ääreen istualteen) ja lapsi kiukkuinen kun vanhemmat poikki ja isää näki arkisin huimat 1,5-2 h päivässä.



Bruttopalkka kummallakin huimat 2000 e.

Voiko tuosta valittaa?

Täällä pääkaupunkiseudulla parin tunnin työmatkat ovat ihan arkipäivää, vaikka kilometrejä suuntaansa olisi vain parikymmentä.

Helsingistä Kirkkonummelle kestää myös kauan ja osa matkasta joutuu vielä kävelemään (noin kilometrin!).

Mutta juurihan sitä varten ihmiset hankkivat ajokortin ja auton, että voivat järjestää elämänsä. Ap:n lapset ovat kuitenkin jo isoja, joten ap voi vaikka asua viikot siellä työpaikkakunnalla. Mielestäni on ihan oikein, että karenssia tulee, jos ei ole valmis työtä tekemään.

ei elämän ole pakko olla sitä oravanpyörää vain koska se kuuluu asiaan. Ei me kaikki vanhemmat haluta että lapset joutuu oleen pitkiä päiviä hoidossa eikä Omille lapsille ole aikaa juuri ollenkaan, toisille muut asiat merkitsee enemmän

Mitä oravanpyörää? Töissäkäyntiä vai?

Edelleenkin sanon, lasten saanti ei ole veruke olla poissa työelämästä ja yhteiskunnan pyörittämisvastuusta. Luuletko, että mun kiva maksaa osa jonkun muun _tahallisesti aiheutetusta_ työttömyyskorvauksesta tai sossutuista?

etsi siis työtä, jota voisit tehdä ja paikasta, jonne voisit mennä. Jos tosiaan teet omat kriteerit, täytyy sinun ymmärtää, että ne viralliset säännöt ovat tietynlaiset, ja toki karenssia pukkaa, jos ei yritä suoriutua sen mallin mukaan.

maapallo säästyy kun päästöt vähenee..

ei ole työkkärin vika, että lakia pitää noudattaa. Ottakaa yhteys työministeri Lauri Ihalaiseen (lauri.ihalainen@tem.fi) ja kysykää, onko menettely hänen mielestään kohtuuton. Asian aikoinaan sai läpi työministeri Anni Sinnemäki, joten yksi syy pitkiin työmatkoihin ovatkin yllättäen Vihreät!

mutta jos Suomeen halutaan täyspäisiä tulevia veronmaksajia, niin eikö olisi ihan hyvä ottaa huomioon myös lapset eikä vaan olettaa että kyllä ne jotenkin siinä sivussa suttaantuvat?

Haen siis sitä, että minusta lapset ovat ihan hyvä peruste sille että vanhempien työhön ja työmatkoihin kuluva aika pysyy jossain rajoissa. Kuka niitä teinejäkään kaitsee ja ohjaa jos vanhemmat ovat 12 h vuorokaudessa kiinni muualla? Toiset teinit?

Mitä oravanpyörää? Töissäkäyntiä vai?

Edelleenkin sanon, lasten saanti ei ole veruke olla poissa työelämästä ja yhteiskunnan pyörittämisvastuusta. Luuletko, että mun kiva maksaa osa jonkun muun _tahallisesti aiheutetusta_ työttömyyskorvauksesta tai sossutuista?

Eli kun näin kävi oikeus toteutuu. Se on ihan eri juttu kannattaako pitkät työmatkat. Tuleee mieleen Brianin elämä elokuva jossa miehiksi pukeutuneet naiset tulevat kivittämään syytettyä. No minäkin kommentoin tätä ihan työaikana...

Olen itse kulkenut vain 25km:n matkaa, mutta työssäkäyntialueeni on liki 80km etelään ja pohjoiseen. Ja kun meillä ei ole kahta autoa, jouduin myös minä polkemaan 4km bussille, jolla kyllä ehti aamuvuroon ja seiltä pääsi pois.

Mutta iltavuorosta piti lähteä hiukan etuajassa ja yövuoroon ei päässyt lainkaan. Omat lähtö- ja tuloajat eivät sovi sairaalamaailmaan, vuorot vaihtuvat täsmällisesti.

Kaikki nuo vähäiset bussivuorot eivät sitten kulkeneet kesäaikana.

Kävin töissä jokusia vuoroja niin, että mies vei minua lasten kanssa ja haki iltamyöhällä, pahimmillaan kuljin jopa taksilla. Sellaisesta työpäivästä ei jäänyt rahaa käteen.

Nostin kädet pystyyn. Jäin kotiäidiksi, kun tulevaisuudennäkymät vuoropäiväkotimatkoineen näyttivät ihan järjettömiltä.

- Olen myös kulkenut vuoden verran bussilla Porvoon ja Helsingin väliä (50km), mutta se ei ollut paha. Vuorot menivät tiheästi ja matkan saattoi nukkua. Lasten hoitoon vieminen aamulla piti vain sorvata, että ehdin seitsemäksi töihin.

Kuulostaa ihan hullulta! Ei voi kuin nostaa jo hattua sinulle yritteliäisyydestä. :) Rajansa kaikella.

Kyllä ihmisen on tehtävä töitä elääkseen ja jos ei tee töitä, ei eläkään. Lasten hankinta on oma valinta, ja yhteiskunta sitä tukee tietyllä tavalla, ja sen pitäisi riittää.



En käsitä, miksi ihmisen omia valintoja pitäisi tukea loputtomiin, jotta sillä ihmisellä olisi mukava ja helppo elämä. Kuka sen mukavan ja helpon elämän rahoittaa? Me toiset työntekijät, jotka venymme pitkiin työmatkoihin elääkseemme emmekä yritä kyniä yhteiskunnalta rahaa helpompaan elämään.



Jos ei halua ajaa ajokorttia eikä ostaa autoa, käyttää julkisia. Jos ei halua pitkää työmatkaa, etsii töitä lähempää, mutta ei valita, että yhteiskunnan pitää tulla vastaan ja auttaa, kun mikään ratkaisu ei kelpaa kuin se, että saa lökötä kotona lasten kanssa edelleenkin, vaikka lapset ovat jo isoja koululaisia.



Toivoisin, että kerran karenssia saanut tippuisi toisella kertaa kokonaa pois työttömyyskorvauksen piiristä - ainakin vuodeksi! Laittaisi miettimään niitä valintoja ihan tosissaan. On hassua itkeä, että on köyhä, kun ei ole valmis oikeasti tekemään mitään sen asian eteen, että ei olisi köyhä. KYSE OLI MÄÄRÄAIKAISESTA TYÖSTÄ! Ap ei viitsinyt edes kokeilla, miltä noin pitkä työmatka tuntuu. Ei, laiskuus ja helppo elämä ja yhteiskunnan tuki tuntui kivemmalta. Ymmärrän, että kukaan ei loputtomiin jaksa noin pitkiä työmatkoja, minä jaksoin vuoden julkisilla ja kuusi vuotta omalla autolla. Mutta kyllä sitä pitää kyetä kokeilemaan jotakin edes puolisen vuotta. Sinä aikana voi työtä löytää jo lähempää itsekin.



Minusta karennsi on ihan oikein, ja toivon, että tosiaan ap ei saa tilalle toimeentulotukea. Niin makaa kuin petaa. Lapsia hankitaan, kun tiedetään, että ne kyetään elättämään. Miksi jonkun lapsettoman pitäisi se teidän lapsenne elättää?

ei siinä paljon viitsi työajan lyhentämisiä kysellä kun toivoo etät työsuhdetta jatkettaisiin eikä taas jäisi työttömäksi.

Viime talvena miehellä oli työ 100 km päässä, onneksi voi 1 päivänä viikossa tehdä etätöitä, muulloin lähti kotoa 6.15 ja takaisin on 18.30. Mulla oli kokopäivätyö 8 h+ruokatauko/päivä. Ma-to hoidin lapsen tarhaan ja kotiin ja tein miinustunteja kun lumien takia liikenne oli puuroa (asumme Helsingissä) ja tarhaan piti ehtiä aukioloaikojen puitteissa. Tarha vielä kivasti päinvastaisessa suunnassa kuin mihin kummankaan työmatka vei. Perjantaisin lähdin klo 6 ja tulin kotiin klo 19 että sain paikattua viikon aikana kertyneet miinukset ja mies hoiti tarhakuskaukset.

Voin sanoa että oli paskin talvi ikinä, vanhemmat poikki (mä nukahdin pari kertaa perjantaina iltaruualla pöydän ääreen istualteen) ja lapsi kiukkuinen kun vanhemmat poikki ja isää näki arkisin huimat 1,5-2 h päivässä.

Bruttopalkka kummallakin huimat 2000 e.

Ei mikään ihme. Ja tuossa kärsii jo lapsetkin. :( Lisäksi pk-seudulla kun sen hoitopaikan voi saada ihan toisesta suunnasta kun minne on menossa töihin, kuten teilläkin. Näitä on surullista lukea.. :(

jotta tulevaisuudessakin olisi veronmaksajia ja niillä lapsettomilla sitten vanhana lääkärietä ja hoitajia.

Toki taloudelliset seikat pitää lapsia hankkiessa ottaa huomioon, pitkää työmatkaa kannattaa kokeille jne. mutta aika usein nykyisin tuntuu olevan se asenne että työntekijän pitäisi venyä loputtomiin, ja lapsien myös.

Kyllä ihmisen on tehtävä töitä elääkseen ja jos ei tee töitä, ei eläkään. Lasten hankinta on oma valinta, ja yhteiskunta sitä tukee tietyllä tavalla, ja sen pitäisi riittää.

En käsitä, miksi ihmisen omia valintoja pitäisi tukea loputtomiin, jotta sillä ihmisellä olisi mukava ja helppo elämä. Kuka sen mukavan ja helpon elämän rahoittaa? Me toiset työntekijät, jotka venymme pitkiin työmatkoihin elääkseemme emmekä yritä kyniä yhteiskunnalta rahaa helpompaan elämään.

Jos ei halua ajaa ajokorttia eikä ostaa autoa, käyttää julkisia. Jos ei halua pitkää työmatkaa, etsii töitä lähempää, mutta ei valita, että yhteiskunnan pitää tulla vastaan ja auttaa, kun mikään ratkaisu ei kelpaa kuin se, että saa lökötä kotona lasten kanssa edelleenkin, vaikka lapset ovat jo isoja koululaisia.

Toivoisin, että kerran karenssia saanut tippuisi toisella kertaa kokonaa pois työttömyyskorvauksen piiristä - ainakin vuodeksi! Laittaisi miettimään niitä valintoja ihan tosissaan. On hassua itkeä, että on köyhä, kun ei ole valmis oikeasti tekemään mitään sen asian eteen, että ei olisi köyhä. KYSE OLI MÄÄRÄAIKAISESTA TYÖSTÄ! Ap ei viitsinyt edes kokeilla, miltä noin pitkä työmatka tuntuu. Ei, laiskuus ja helppo elämä ja yhteiskunnan tuki tuntui kivemmalta. Ymmärrän, että kukaan ei loputtomiin jaksa noin pitkiä työmatkoja, minä jaksoin vuoden julkisilla ja kuusi vuotta omalla autolla. Mutta kyllä sitä pitää kyetä kokeilemaan jotakin edes puolisen vuotta. Sinä aikana voi työtä löytää jo lähempää itsekin.

Minusta karennsi on ihan oikein, ja toivon, että tosiaan ap ei saa tilalle toimeentulotukea. Niin makaa kuin petaa. Lapsia hankitaan, kun tiedetään, että ne kyetään elättämään. Miksi jonkun lapsettoman pitäisi se teidän lapsenne elättää?

En siis ole tuon alun parin viestin jälk kommentoinut tähän mitään eikä paljoa huvitakaan kommentoida ketjun viestejä luettuani.

Kaikki jauhaa jostakin ekologisuudesta PAITSI tietysti tällaisessa tilanteessa kun pidetään suurena helmasyntinä sitä ettei ole autoa käytössä tai ajokorttia. Hei vaan heiluvillenne, en edelleenkään aio hankkia korttia saati toista autoa meille enkä varsinkaan jonkin viraston käskyttämänä.

Luulisi helvetti vieköön ajoneuvon hankkimisen olevan ihmisen perusoikeus ainakin länsimaissa ja samalla perusoikeus olla hankkimatta sitä mutta ilm ei.

Toisekseen kaikki eivät voi esim työnsä luonteen vuoksi toteuttaa osittaista hoitovapaata tai siihen että se paremman ansaitseva sitä toteuttaisi ei ole yksinkertaisesti varaa.

Oletteko kuulleet köyhistä tai juuri toimeentulevista työssäkäyvistä perheistä? ilm ette.

Ja meneekö kaikki lapset nukkumaan vasta klo21-22?? ei meillä ainakaan, käyvät yöunille klo20 koska ovat silloin jo aivan sippejä ja aamuisin heräävät klo06.30

Mutta siitä saattekin kokonana uuden haukkimisketjun aikaiseksi jos lapsi ei valvo 21-22 saakka jotta saiis "perheaikaa vanhempien kanssa jotka tekevät vaikka pakolla ympäripyöreitä päiviä".

Hohoi ja tämä tästä, ap kiittää ja lopettaa omalta osaltaan ketjun tähän.

ps. kuka määrittele termin "normaali" ja mitä se tarkoittaa/sisältää??

Ja kaikkienko pitäisi haluta ja jaksaa peräsuoli pitkänä juoksemista ja aikataulua 5-päivää vkossa?? Miksi? se ei kelpaa syyksi että "niin suuri(n) osa tekee koska se ei pidä paikkaansa ja se ei ole hyväksi kellekään, kaikkein vähiten lapsille!

Sinulla on oikeus toimia arvojesi ja ihanteidesi mukaan, mutta ei yhteiskunnalla ole mitään velvoitetta maksaa siitä.

Jos teillä on jo yksi auto, niin voit varmasti kulkea sillä töihin joko koko ajan (kyse vain 7 kk pätkästä) tai sitten vuorotellen miehesi kanssa.

että tämän ketjun perustella olen saanut kuvan että monien mielestä tuo on ok ja on luuserisurkimus jos ei siihen lähde.

ei siinä paljon viitsi työajan lyhentämisiä kysellä kun toivoo etät työsuhdetta jatkettaisiin eikä taas jäisi työttömäksi.

Viime talvena miehellä oli työ 100 km päässä, onneksi voi 1 päivänä viikossa tehdä etätöitä, muulloin lähti kotoa 6.15 ja takaisin on 18.30. Mulla oli kokopäivätyö 8 h+ruokatauko/päivä. Ma-to hoidin lapsen tarhaan ja kotiin ja tein miinustunteja kun lumien takia liikenne oli puuroa (asumme Helsingissä) ja tarhaan piti ehtiä aukioloaikojen puitteissa. Tarha vielä kivasti päinvastaisessa suunnassa kuin mihin kummankaan työmatka vei. Perjantaisin lähdin klo 6 ja tulin kotiin klo 19 että sain paikattua viikon aikana kertyneet miinukset ja mies hoiti tarhakuskaukset.

Voin sanoa että oli paskin talvi ikinä, vanhemmat poikki (mä nukahdin pari kertaa perjantaina iltaruualla pöydän ääreen istualteen) ja lapsi kiukkuinen kun vanhemmat poikki ja isää näki arkisin huimat 1,5-2 h päivässä.

Bruttopalkka kummallakin huimat 2000 e.

Ei mikään ihme. Ja tuossa kärsii jo lapsetkin. :( Lisäksi pk-seudulla kun sen hoitopaikan voi saada ihan toisesta suunnasta kun minne on menossa töihin, kuten teilläkin. Näitä on surullista lukea.. :(

fiksua porukkaa!!

No sitten pitää muuttaa lähemmäksi työpaikkoja. ei voi olettaa autoa olevan ap:llä jos ei ole ajokorttiakaan

Täällä mammat neuvoo, että osta auto, maksa huollot ja vakuutukset, aja ajokortti ja vielä pitäis muuttaa lähemmäksi työpaikkoja, tarkoittanee näiden mielestä ilmeisesti Helsingin keskustaa??

Voi tsiisus!! Kyllä suomalaisilla täytyy olla oikeus asua maalla ja periferiassakin, tehdä koti muuallekin kuin kaupunkitaajamiin. On kohtuutonta olettaa, että pystyy ottamaan työn kuin työn vastaan ja ajelemaan monella bussilla sen 150km/päivä!

Esimerkiksi Helsingissä saa siihen niin hyvin tukia, ettei se tule edes juuri kalliimmaksi kuin päiväkoti - eikä tarvitse stressata lasten sairastamista.

Ei, mutta jos Suomeen halutaan täyspäisiä tulevia veronmaksajia, niin eikö olisi ihan hyvä ottaa huomioon myös lapset eikä vaan olettaa että kyllä ne jotenkin siinä sivussa suttaantuvat?

Haen siis sitä, että minusta lapset ovat ihan hyvä peruste sille että vanhempien työhön ja työmatkoihin kuluva aika pysyy jossain rajoissa. Kuka niitä teinejäkään kaitsee ja ohjaa jos vanhemmat ovat 12 h vuorokaudessa kiinni muualla? Toiset teinit?

Ja mitä tulevaisuuden veronmaksajia niistä lapsista tulisi, kun kuitenkin jäisivät taas kotiin kasvattamaan omia lapsiaan?

Yhteiskunta ei vain toimi niin, että kirstusta lapetaan rahaa kaikkien ihanteiden mukaan. Kotiin voi jäädä lapsiinsa panostamaan, mutta lasku kuuluu kyllä itselle silloin.